maanantai 27. helmikuuta 2012

Framme






Niinhän siinä sitten kävi, että meidän "spessu perjantai" muuttuikin vain koti-illaksi ja puoli kolmen maissa yöllä kotiin tilatuiksi pitsoiksi (praise the pizza online service), haha. Parasta.

Lauantaina ennen kotipuoleen ajelemista me lähdettiin hakemaan mulle kasvorasvaa, mutta jämähdettiinkin pariksi tunniksi shoppailemaan O:lle farkkuja. Perus. Hassua, miten miehillä on tapana tyhjentää aina koko vaatekauppa kerralla, jos joskus ostoksille eksyvät. Mutta ei se mitään, musta on tosi kiva katsella miesten vaatteita ja olla makutuomarina!

Kotipuoleen päästyämme käväisimme vielä kaupungin yössä pyörähtämässä - toteamassa, että täällä päin maailmaa mikään ei ole muuttunut. Juhlijoiden keski-iän droppaamista lukuunottamatta. Tulipa kuitenkin varmistettua, että osaan vielä ajaa autoa - olin nimittäin kuskina. Rasti seinään!

Sunnuntain omistimme sitten laatuajalle karvakorvien kanssa ja kävimme jäällä kävelemässä ja heittelemässä palloa.

























Ajoitellen piti pysähtyä putsaamaan lunta varpaiden välistä.



Aika idyllistä




Iltapalaksi tehtiin karppipitsaa ja katsottiin vielä leffa "Forgetting Sarah Marshall". Tässä samalla oon vielä valmistautunut huomiseen. 



- kynsilakkojen poisto - check
- eväät - check
- pahan hajun kestävät vaatteet - check
- salmonellatodistus - check

Täytyy myöntää, että tuo salmonellatodistuksen hankkiminen hiukan jännitti. Mulla kun on pienenä ollut punakorvakilpikonnia ja myöhemmin afrikkalaisia kääpiösiilejä, jotka molemmat ovat potentiaalisia Salmonella-bakteerin tartuntalähteitä ja joiden kummankin kohdalla on huolehtinut käsihygieniasta hiukan suurpiirteisesti. Yleistähän salmonelloosiin sairastuminen ei lemmikkieläinten välityksellä ole (helpommin sen saa vaikkapa ulkomaan matkoilta), enkä ole koskaan oireillut kyseisen taudin oirein, mutta riski mikä riski. Itse todistuksen saaminenkin jäi hiukan viime tippaan, mutta nyt se vihdoin on! Ilman sitähän ei teurastamoon ole asiaa.

Teurastamovaatteista ohjeistettiin, että niiden tulisi olla hajunkestävät ja lämpimät, mutta eivät kuitenkaan mitkään huonoimmat navettarytkyt. Oon tässä mietiskellyt, että onkohan verkkarit liian rytkyt, mutta eipä mulla muitakaan kelvollisia ole. EKY-fleece menee hyvin lämpimästä paidasta, jollaista tarvitaan kuulemma kylmiössä. Näitä EKY:n logolla varustettuja fleecejä, huppareita ja muita mainostekstiilejä näkee muuten yliopistolla ja elukkalaisten kansoittamissa luentosaleissa päivittäin varsin runsaasti. Joskus ykkösellä saimme ViikkiGP:ssäkin eräällä maatalous- ja metsätieteellisen tiedekunnan rastilla lisäpisteitä sen mukaan, montako EKY-fleeceä joukkueeltamme talvitakkien alta löytyi (taisi olla kaksi tai kolme alle kymmenen hengen joukkueessa :D). Ehkä pientä piilovittuilua?

Itse en tuohon mainostekstiiliini ole järin kiintynyt (miten ylipäätään olen tullut valinneeksi väriksi punaisen, josta en juurikaan päälläni pidä?), enkä viihtyisi siinä esim. luennolla, mutta kylmällä ilmalla ulkoillessa, koiria treenatessa tai tällaisissa tilanteissa se on kyllä oikein käyttökelpoinen! Onko lääkiksillä vastaavia vaatetilauksia?

Nyt kuitenkin nukkumaan ja aamulla nokka kohti teurastamoa. Onneksi isä peruutti Volvon mulle valmiiksi, ettei kävisi niinkuin kakkosen navettaharjoittelussa. Haha.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti