lauantai 5. marraskuuta 2016

Happy Halloween


Tämänvuotinen halloweenin aika on jostakin syystä ollut todella onnellista aikaa. Onnellista ja kiitollista. Kaikki on hyvin juuri näin. O:n kanssa tuli lokakuun alkupuolella viisi vuotta täyteen, minkä kunniaksi mies toi mulle tällaisia.


Moni muu varmaan olisi toivonut ruusuja, mutta minulle tämä oli merkki siitä, että kyllä se naisensa jo tuntee.


 Pieni oma halloween-maailmamme oli nimittäin silloin jo syntymässä. Tykkään niin kovasti tuosta mustan, valkoisen ja oranssin kontrastista. Ja kurpitsat, ne on ihania. Ja hiiret ja korpit. Käkkyräoksat. Kynttilät. Vanhat kirjat. Lepakot. Kissat. Ah. What's there not to love?


Onhan tuota tavaraa bileajoilta sen verran monta laatikollista kertynyt, että olisi hölmöä rakastaa niitä vain laatikoissaan varastossa. Etenkin kun viime vuonna halloween vilahti ohi Italiassa ultraäänikuvantamista opiskellessa. Kyllä tuntui tyhjältä.


Matto tosin on uusi. Haaveilin siitä monta vuotta, mutta tänä vuonna kyllästyin haaveiluun ja tilasin sopivan näköisen pienellä riskillä netistä, Mattotukku.fistä. Matto taisi lähteä samana päivänä ja olla perillä seuraavana. Älyttömän nopeaa ja hyvää palvelua sekä hyvänlaatuinen matto! Lämpimät suositteluni, jos on matolle tarvetta.


Haaveilin myös tilaavani kollaasiin pari uutta halloweenimpaa julistetta, mutta se osoittautui mahdottomaksi tehtäväksi. Onneksi on tuo pöllö.


Takan päälle on kiva tehdä asetelmia.


Lepakot pääsivät tänä vuonna ikkunaan.


 Graafiset kuviot toimivat kivana tehosteena.


Yksi tämän vuoden ainoista uusista hankinnoista oli yllä näkyvä kurpitsa, jonka sisällä on pienet pattereilla toimivat ledivalot. Kaunis! Kuva ei oikein tee oikeutta. Ja ehkä tuo kara olisi kiva sprayata mustaksi.


Kivoin hankinta kuitenkin lienee tämä pääkallokokoelma. Katselin netissä halloween-kauppojen luurankotarjontaa ja ihmettelin, miten vapaalla kädellä ne oli muotoiltu. Teki mieli hankkia jotain aidomman näköistä ja ei kun tuumasta toimeen.


Oli pakko tilata kerralla kaikki lempieläimeni - kissa, kani, gerbiili ja siili mukaanlukien. Koiraa tosin ei ollut, joten piti tyytyä kettuun.


Aitoa luutahan nämä eivät ole, vaan muotin mukaan valettuja, mutta sen verran yksityiskohtaisia, että näitä voi hyödyntää myöhemmin myös ammatillisiin tarkoituksiin. Josko vaikka joskus sattuisi olemaan ihan ihkaoma vastaanottohuone...


Kurpitsatilalta haetut kurpitsat veisteltiin viime viikonloppuna muotoonsa.

O kauhistui, kun kaivoin tämän mallin netin uumenista ja toivoin samanlaista. Yllättävän helpoksi tuo kuitenkin osoittautui, kun piirsi ääriviivat kurpitsan kylkeen.


 K-Raudasta tarttui matkaan pari kummituspensasta.


Viime sunnuntaina söimme kahdestaan halloween-aterian.


Alkupalaksi silmiä...


Pääruuaksi kurpitsa-broileri-parmesaanipastakastiketta mustapapupastalla.


Ja jälkkäriksi karpihkoa suklaapiirakkaa.


Mukavaa pyhäinpäivää itse kullekin!