Näytetään tekstit, joissa on tunniste pääsykoe. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pääsykoe. Näytä kaikki tekstit

maanantai 2. syyskuuta 2013

A good morning


Eilen söimme aamiaista pitkän kaavan mukaan ja otimme muutenkin rennosti. Joku saattoi bongata kuvista uudet tuolimme. Olohuoneemme käy tällä hetkellä läpi jonkin sortin uudistusta, en vain ole varma, mihin suuntaan olemme menossa, joten en ole innostunut hihkumaan asiasta vielä täällä blogin puolella.

Tänään mulla ei ollut yliopiston avajaisten vuoksi läsnäolopakkoa sairaalalla ja O joutui yllättäen töihin, joten olen ehtinyt monenmoista. Purin makuuhuoneen lattian vaatekasaumat, pesin pyykkiä, yritin hinkata olohaalaristani siinä pari kuukautta möllöttänyttä tahraa irti, sain laitettua vanhoja koulukirjojani myyntiin, askartelin koruarvonnan arvontalipukkeet, jotka nyt harmillisesti odottavat vielä O:ta onnettareksi, kävin koiran kanssa ihanalla syyslenkillä, jatkoin uusien koulukirjojen lukuprojektiani sekä tein lähes valmiiksi torstaina sisätautien diskussiossa esitettävän tapausselostukseni yhdestä sairaudesta, johon tämän pariviikkoisen aikana tuli törmättyä.


Mustaa kirjaani selaillessani ja aihettani pohtiessani yllätyin siitä, miten erilaisia tapauksia olen jo tähän mennessä tullut nähneeksi. Lisäksi varsinaisen potilastyön rinnalla olemme rauhallisina hetkinä ehtineet kuivaharjoitella mm. toimintaa elvytystilanteissa. Olen tällä hetkellä oikein tyytyväinen tähänastisen oppimiseni määrään, vaikka edessä oleva tie onkin vielä pitkä.

Törmäsin aiemmin päivällä netin syövereissä myös huhuihin käynnissä olevista pääsykoeuudistuksista. Täytyy myöntää, että viime vuosina olen pääsykokeen sijaan suunnannut katsettani enemmän jo valmistumisen jälkeiseen aikaan, joten mulle tuli täytenä yllätyksenä, että koetta oltaisiin uudistamassa niin, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville olisi oma kiintiönsä ja kirjapääsykokeista oltaisiin luopumassa kokonaan. Kannuksen lukioon on perustettu oma eläinlääketieteellinen linjansa, jonka tarkoituksena olisi valmistaa opiskelijoita eläinlääketieteellisiin opintoihin Suomessa tai Virossa. Tarjolla on ilmeisesti mm. Viron kielen kurssi Tartosta haaveileville, vaikkakin lahden toisella puolen opetuskieli on ymmärtääkseni jo vaihtunut englantiin. Melkoisia uudistuksia, joiden sanoma on toki selvä: opiskelijat mahdollisimman varhain korkeakouluihin.

Löytyykö keneltäkään tarkempaa tietoa? 
Mitä mieltä pääsykokeisiin valmistautuvat lukijat ovat uudistuksista? 
Löytyykö sieltä ketään, joka opiskelisi kyseisellä lukiolinjalla ja voisi kertoa asiasta tarkemmin?

tiistai 31. tammikuuta 2012

Pääsykokeisiin valmistautuminen osa I - alkukevät

Pääsykokeet lähenevät jälleen reipasta vauhtia, joten ajattelin kirjoittaa muutaman sanasen teille koitokseen valmistautuville. Muutaman vinkin, jos niin voi sanoa. Valitettavasti en enää osaa ottaa kantaa tulevan kokeen sisältöön - sitä eivät tiedä muut kuin sen laatijat. Lääketieteiden pääsykoe tullee hakemaan muotoaan ja painotuksiaan vielä parikin vuotta, eikä siinä auta muu kuin valmistautua henkisesti mihin vain. Toisaalta voisi kyllä luulla, että ainakin alkuun koe muistuttaisi jossain määrin edellisiä, niin ettei useampaan kertaan hakeneiden aikaisempi valmistautuminen menisi aivan harakoille. Tämä on kuitenkin puhtaasti vain omaa spekulaatiotani kokeen tekijöiden hyväntahtoisuudesta.


Nyt, kun Galenos on poistunut pääsykoevaatimuksista, on oletettavaa, että esimerkiksi abien, teekkareiden sekä kemian, biokemian, biologian ja fysiikan opiskelijoiden kynnys "lähteä kokeilemaan" on madaltunut. Vastus ja kilpailu tulee siis varmasti olemaan kova ja veikkaankin sisäänpääsyrajojen pompsahtavan pilviin. Toisaalta moniko Galenosta pänttäämään varautunut tai muutoksesta masentunut jättää kilvan kokonaan kesken? Kevät sen näyttäköön.

Selvää on kuitenkin se, että huolellinen valmistautuminen ja henkinen yllätyksiin varautuminen nousevat tänä vuonna entistäkin tärkeämpään rooliin. Niinpä ajattelinkin kirjoittaa muutaman postauksen pääsykokeeseen valmistautumisesta tässä kevään edetessä. Useimmille hakijoille nämä asiat lienevät jo pässinlihaa, mutta pieni lisätsemppaus tai asioiden selkiyttäminen projektinsa parissa hapuileville ei kai koskaan ole pahasta.

Tästä se lähtee.


1. Tutustu Älyvuotoon.
Tutustu. Älä tee siitä uskontoasi, älä sorru vertailemaan itseäsi muihin, älä lähde kinastelemaan, älä lue sitä kuin Raamattua. Tutustu. Siellä on monia kaltaisiasi, samojen asioiden parissa kamppailevia pääsykoehakijoita. Sieltä löytyy spekulaatioita tulevasta kokeesta (älä usko niihin sokeasti!), sieltä löytyy lukuvinkkejä, tehtävien ratkaisumalleja, vastauksia kysymyksiisi, muistisääntöjä ja ennen kaikkea - vertaistukea. Siinä vaiheessa, kun toukokuu alkaa olla todellisuutta, saattaa tieto muista saman asian kanssa painiskelevista lämmittää mieltä kuin takkatuli hiihtoreissun jälkeen.


Vertaistuen hankkiminen on muutenkin suositeltavaa. Liity vaikkapa lukupiiriin verkossa tai livenä, jos et tunne ketään samassa tilanteessa olevaa tai osallistu valmennuskurssille!

2. Laadi lukusuunnitelma.
Tee se ihan oikeasti! Mieluiten paperille, mutta vähintään päähäsi. Ilman kunnollista lukusuunnitelmaa saatat laistaa pänttäämisestä nyt ja ajatella, että "kyllä tässä vielä ehtii", niin että loppukeväällä iskeekin sitten paniikki päälle. Laske nyt käytettävissä oleva aika ja jaa opiskeltava materiaalisi ensin kullekin kuukaudelle, sitten kullekin viikolle ja viikoittain kullekin päivälle. Jätä ainakin näin alkukeväästä kaikki viikonloput vapaiksi, jos vain suinkin pystyt. Vapaapäivät auttavat lataamaan akkuja ja nostattamaan motivaatiota opiskelurupeamien välissä ja ennaltaehkäisevät uupumista.



Mikäli olet nyt abi, hoida kuitenkin kirjoitukset ensin alta pois! Mikäli olet valinnut kirjoittaa kemian, fysiikan ja/tai biologian, niin onnitteluni! Pullasi ovat jo hyvin uunissa.

3. Lukemisen aloittaminen
Osa on aloittanut pänttäyksen jo syksyllä, osa heti vuoden alusta ja osalla se on edessä vasta kirjoitusten jälkeen. Paras aloitushetki, lukemisen määrä ja painotukset riippuvat ennen kaikkea hakijan lähtötasosta, joten niihin mun on turha lähteä ottamaan kantaa. Itse lähdin täysin nollatasolta ja kävin yhdeksän kuukauden mittaisen valmennuskurssin, jolla siirrytiin matematiikasta kemian ja fysiikan kimppuun vasta hiukan ennen joulua. Etenemistahtimme olikin sitten noin 1-2 viikkoa per lukion kurssi, eli noin kaksi kappaletta päivässä. Kyllä siinä sai pitää lakistaan kiinni pysyäkseen mukana! Ykköskurssit ja magnetismin skippasimme silloin kokonaan ja bilsaa käytiin vain Galenoksen pohjalta - sitä tosin jo heti alkusyksystä lähtien.



Valmennuskurssitehtävien lisäksi luin ja laskin kotona itsenäisesti lukion fysiikan ja kemian kirjojen tehtäviä osaamiseni varmistamiseksi. Kun kaikki kurssit oli saatu käytyä läpi, huomasin, etten muistanut osasta enää mitään, joten laskin niiden tehtävät uudelleen. Loppukeväästä keskityin sitten enemmän valmennuskurssimateriaalien läpikäymiseen, mutta teillä uusilla hakijoilla tuo sama aika taitaa mennä lähinnä asioiden kertailuun.

Summa summarum: ajoittakaa omat lukemisenne oman lähtötasonne mukaan. Nyt alkukeväästä lukutahti voi olla verkkaisempi, esimerkiksi pari tuntia päivässä, viisi kertaa viikossa ja sitten lähempänä koetta hiukan tiiviimpi. Nyt opiskellut asiat ehtivät vielä moneen kertaan unohtua, joten nyt kannattaa keskittyä asioiden ymmärtämiseen, hyvän laskurutiinin hankkimiseen ja huolellisten, myöhemmin keväällä arvoon arvaamattomaan nousevien omasanaisten muistiinpanojen tekemiseen.


Kaikenlainen opiskeltavan materiaalin parissa puuhastelu on muutenkin hyödyllistä ja vahvistaa asioista jääviä muistijälkiä aivoissa. Siispä alleviivailkaa, tehkää taulukoita, kuvioita, yhteenvetoja laajemmista kokonaisuuksista ja ennen kaikkea niitä muistiinpanoja! Se on paljon hauskempaakin kuin vain yksitoikkoinen hiljainen sivujen kääntely, johon sortuessaan saattaa yhtäkkiä huomata, että on jo hetken aikaa ajatellut kaikkea muuta kuin lukemaansa. Alleviivailu ja muistiinpanojen tekeminen pakottaa miettimään, mikä tekstissä oikeasti on tärkeää ja muistamisen arvoista. Samalla huomaa hyvin, jos ei täysin ymmärrä jotakin asiaa ja voi alkaa selvitellä siihen vastausta vaikkapa googlettamalla.

4. Muista muukin elämä
Älä ainakaan vielä tässä vaiheessa unohda koko muuta elämääsi. Harrasta, liiku, tapaa ystäviäsi. Käy viikonloppuisin ulkona, vahtaa telkusta kaikkia erityisen realistisia lääkäri- tai eläinlääkäriohjelmia, kuten Grayn anatomiaa tai mun pääsykoevuoden ehdotonta suosikkia, Housea. Tai ihan mitä tahansa muita ohjelmia!



Pidä lukujesi välillä taukoja ja muista tosiaan ne vapaapäivät. Samalla kannattaa pikku hiljaa alkaa varoitella läheisiä siitä, että loppukeväästä saatat joutua lukemaan hieman tiivimmin ja joutua skippailemaan joitakin yhteisiä menoja. Pyydä ymmärrystä ja kerro, kuinka tärkeästä asiasta tässä itsellesi on kysymys. Ihmissuhdesotkut ovat viimeisin asia, jonka haluat sekoittavan päätäsi, kun pitäisi keskittyä siihen, mitä seuraa mistäkin kemiallisesta reaktiosta tai siihen, miltä siellä solun sisällä näyttikään!

5. Tee lukemisesta kivaa!
Tätä olen toitottanut aiemminkin, mutta se on niin tärkeä asia, että haluan korostaa sitä nytkin. Jos lukeminen on pakkopullaa, tulee helposti keksittyä kaikkea muuta, kivempaa tekemistä. Ei se motivoi.
Koita siis tehdä lukemistilanteesta mukavin mahdollinen lukemalla vaikkapa upottavassa nojatuolissa, sohvalla selälläsi tai sängyllä vatsallasi.


Varaa tarpeiksesi värikkäitä kyniä (värit auttavat muistamaan!), post-it lappuja, kivoin kansikuvin varustettuja vihkoja ja vaikka jotain ihania herkkuja.




Pari kevään aikana hankittua ylimääräistä kiloa pystyy kyllä karistamaan sitten kesän aikana, kun unelmien opiskelupaikka on taskussa. Trust me, it'll pay off!



 Kuvat: weheartit.com

maanantai 26. syyskuuta 2011

So long, Galenos

Kyselyn perusteella suurin osa lukijoista (tai ainakin vastaamaan uskaltautuneista) hakee tai harkitsee eläinlääkikseen hakemista. Oletteko kuulleet, että pitkään huhuttu Galenoksen poistuminen pääsykoevaatimuksista olisi nyt sitten oikeasti toteutumassa? Epione-valmennuksen sivuilla kerrotaan näin:


Galenos poistuu pääsykoevaatimuksista!


23.9.2011
Jahas,

niinhän se kävi että iso G tuli lopulta tiensä päähän. 

Itä-Suomen Yliopiston terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 22.9.2011 esityslistan kohtana numero 14 käsiteltiin "Terveystieteiden tiedekunnan vuoden 2012 opiskelijavalintojen valintaperusteiden hyväksyminen/päävalinnat ". 
Esityslistan mukaan
"Valtakunnallisen lääketieteen alan opiskelijavalintatoimikunnan kokouksessa 29.8.2011 päätetyn mukaisesti lääketieteen alan valintakoe vuoden 2012 opiskelijavalinnassa perustuu seuraavaan:
Valintakoe perustuu lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisiin biologian, fysiikan ja kemian pakollisiin ja syventäviin kursseihin (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003, Opetushallituksen määräys 33/001/2003) sekä valintakokeessa jaettavaan aineistoon."


Tämänhetkisen tiedon mukaan esitys on hyväksytty sellaisenaan.  Muiden yliopistojen tiedekunnat käsittelevät asian kokouksissaan ensi viikon alussa, ja valtakunnallinen opiskelijavalintatyöryhmä julkaisee asiasta tiedotteen ensi viikon loppupuolella.

Pääsykoe tulee siis perustumaan lukion opetussuunnitelman sisältämiin biologian, fysiikan ja kemian aiheisiin sekä kokeessa jaettavaan aineistoon.
Lukion opetussuunnitelmaan voi tutustua täällä: http://www.oph.fi/download/47345_lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2003.pdf jossa
luku 5.7 Biologia (kurssit 1-5), sivut 129-135
luku 5.9 Fysiikka (kurssit 1-8), sivut 143-149
luku 5.10 Kemia (kurssit 1-5), sivut 151-155

Pääsykokeesta tulee saamaan pisteitä seuraavasti:
Valintakoe, muunnetut lopulliset pisteet (maksimi)  72p
Ylioppilastutkintotodistus 84p
Yhteensä 156p

Ylioppilastutkintotodistuksesta annetaan pisteitä neljästä kokeesta:
- Äidinkieli / korvaava koe
- Vieras kieli, pitkä oppimäärä tai toinen kotimainen kieli, keskipitkä tai pitkä oppimäärä
- Ainereaali (biologia, fysiikka tai kemia) tai reaali
- Muu kuin edellä käytetty ainereaali tai reaali tai matematiikka

Pisteitä yo-tutkinnosta saa seuraavasti:
- Äidinkieli, pitkän oppimäärän mukaiset kokeet, ainereaali (bi, fy, ke), reaali:
L = 21, E = 18, M = 15, C = 12, B = 9, A = 6 pistettä.

- Muut kokeet:
L = 16, E = 13, M = 10, C = 7, B = 4, A = 1 pistettä.

Neljästä aineesta annetaan yhteensä enintään 84 pistettä.

Kuopioon valitaan ensi keväänä yhteensä 132 opiskelijaa joista yhteispisteillä 79 ja valintakokeella 53, sekä tämän lisäksi 5 opiskelijaa varasijoille valintakokeella.

Lähde:  Terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston esityslista 22.09.2011 Asianro 14, liite 9 "Esitys terveystieteiden tiedekunnan päävalintojen valintaperusteiksi vuodelle 2012"
Oman tiedekuntani puolelta en asiasta ole vielä kuullut, mutta oletan, ettei elukka lähde sooloilemaan, vaan uudistus tulee koskemaan sitäkin.

Kemian ja fysiikan, ilmeisesti myös biologian lukiokurssien tärkeys (lue: välttämättömyys) nousee siis ihan uusiin sfääreihin. Lukiossa nämä kurssit lukeneiden abien urakka helpottuu, kun pääsykoekeväänä ei tarvitse sisäistää vielä Galenostakin ja kilpailla monta kuukautta kauemmin sitä lukeneiden kanssa. Uudistuksella varmaan pyritäänkin saamaan lukiolaiset vähemmin välivuosin sisään - taloudellista!

Toisaalta kaltaisteni lukiossa fy/ke/bi -osaston skipanneidenkin osalta luettavan määrä vähenee, joskin lukiokurssit täytynee kahlata sitten entistäkin tarkemmin läpi.

Galenoshan ei tunnetusti lukeudu mihinkään kirjallisuuden helmiin, joten muutokseen voitaneen olla tyytyväisiä, vai? Millaisia ajatuksia tämä teissä lukijoissa herättää?


sunnuntai 29. toukokuuta 2011

Lankee ne enkelitkin

Even an angel
can end up falling
Don't you cry
because you're crawling
Start again
it's a beautiful morning
for... Galenos!




No ei :) Täten vannotan kaikkia pääsykokeessa hikoilemassa käyneitä hautaamaan mielestään logaritmit ja ydinfysiikat ja kaivamaan Galenoksen esiin seuraavan kerran vasta syyssateen vihmoessa ikkunoita tai lopputalven auringon kimallellessa hangilla. Nyt on aika palautua ja keskittyä muihin asioihin. Elämä jatkuu.

Kuva

Joku kysyi multa, millaisissa fiiliksissä olin itse pääsykokeen jälkeen. Kotimatkalla itkeä tihrustin bussissa, kuten olen aiemmin täällä paljastanutkin. Kotiin päästyäni nappasin mukaani kaksi paperia ja hurautin autolla poikkeamaan vanhemmillani. Kaksi paperia, jotka edelleen saavat poskeni kuumottamaan ja korvani punehtumaan, jos erehdyn niitä lukemaan. Kaksi mielestäni hiukan turhankin ylistävää suosittelukirjettä valmennuskurssiopettajiltani - Tarttoa varten. Suurin toivonkipinäni sillä hetkellä. Kertonee jotakin mun odotuksista taakse jääneen kokeen suhteen? :) Alun perinhän en siis pyytänyt mitään suositteluja, vaan ihan vain simppelin todistuksen siitä, että olen opiskellut lukion pitkän oppimäärän fysiikkaa, kemiaa ja tiivistetysti myös pitkää matematiikkaa sinä vuonna, koska sitä Tarttoon edellytettiin. Opettajani vain jostakin syystä vetivät koko homman yli, mutta ihan sydäntä lämmittävää, ei siinä mitään :)

Kuva

Päällimmäinen tunne oli kuitenkin onnistuminen. Ei niinkään itse kokeen kannalta, vaan itseni voittamisen kannalta. Olin jaksanut puurtaa loppuun asti unelmani eteen. Selättänyt epätoivon tunteet. Olin saanut rustattua paperille laskun toisensa perään, vaikka olin etukäteen pelännyt totaalista black-outtia. Muistelen arvelleeni, että osaamiseni ei riittäisi sisälle pääsyyn, mutta kokeen lopputulos oli sillä hetkellä toisarvoista. Sinä päivänä olin vain onnellinen ja niin vapaa, vapaa, vapaa... Pisteiden analysoinnin aika koitti vasta myöhemmin, ja se sitten masensikin mut. En siis varsinaisesti suosittele ;)

Älkää siis vaipuko epätoivoon, vaikka koe tuntuisi menneen huonosti - niin se kuuluu menneen aika monella muullakin tänä vuonna. Vaikea koe voi kuitenkin laskea pisterajoja, joten kaikki toivo ei ole ehkä vielä mennyttä. Ja vaikka ovet eivät vielä tänä vuonnakaan avautuisi, voi eläinlääkärin ura vielä ureta. Ehkä jo seitsemän vuoden kuluttua ;) Nyt on kuitenkin aika levätä ja kerätä voimia - joko tulevaa, ehkä elämänne parasta aikaa eläinlääkiksessä odotellessanne tai uusintaotteluun valmistautuessanne. Älkää olko itsellenne liian ankaria, vaan muistakaa, että suurin osa hakijoista joutuu keräämään vauhtia parin-kolmen kierroksen verran ja onpa joku tainnut tarvita jopa kahdeksan yritystä.

Kuva

Välivuodet vain kasvattavat. Sekä motivaatiota, että itse ihmistä ;)

Olisi hauska kuulla, miten te pääsykoehakijat olette palautuneet kokeesta ja tuntuuko kenestäkään, että ovet voisivat avautua? :)

tiistai 24. toukokuuta 2011

Viime hetken tsemppausta

Mua harmittaa, etten oikein ehtinyt kirjoitella pääsykoejuttuja kevään aikana. Suoraan sanottuna mä en edes oikein enää tiennyt, mistä kirjoittaa. Toivottavasti mun yleispätevät postaukset elukasta ovat kuitenkin auttaneet motivoimaan edes jotakuta :)


Huomenna on sitten edessä se D-DAY. En aio sanoa mitään yksioikoista siitä, kannattaako enää lukea vai ei. Mun kannatti - todellakin. Jos en olisi vielä  illalla lukaissut kaavakokoelmaa läpi ja palautellut mieleen vielä vaikeimpia asioita, en ehkä olisi sisällä. Mun valmennuskurssikaverini ei tarvinnut, vaan hänelle oli riittänyt koko aiempi kevät. Te tunnette itse parhaiten oppimistyylinne ja opiskelutekniikkanne, luottakaa siihen vielä tämä viimeinen päivä.

Käykää hakemassa kaupasta jotkut ihanat eväät. Lempparikarkkeja, ehkä jotain hedelmää, leipää, huomiselle kahvia tai teetä. Jotakin mahdollisimman tuttua. Ei kuitenkaan mielellään mitään kovin rouskuvaa, rahisevaa, pihisevää tai poksuvaa - huomioikaa sen verran tulevia kollegoitanne ;) Muistakaa ottaa etiketit pois ja pakata eväät läpinäkyvään tai -kuultavaan pakkaukseen.

Tarkistakaa, että laskin on a) vaatimusten mukainen b) toimintakunnossa, eli patterit eivät uhkaa loppua c) MUKANA! Omana pääsykoepäivänäni  törmäsin useampaankin hakijaan, joka oli unohtanut laskimensa kotiin... Muutamasta kynästä ja kumista on myös yllättävän paljon hyötyä ;)



Varatkaa huomiselle tutut, mukavat vaatteet ja käykää tarkistamassa reitti pääsykoepaikalle mielellään jo/viimeistään tänään, jotta aamulla ei enää tarvitse kuluttaa aikaa oikean paikan metsästykseen. Jos asutte kaukana pääsykoepaikkakunnalta, ei ehkä ole huono idea majoittua ensi yöksi pääsykoepaikkakunnalle, jottei tarvitse lähteä aikaisin ajamaan, kärsiä auton kanssa mahdollisesti vastaan tulevista ongelmista tai stressata siitä, tuleeko ongelmia. Omenahotellista esimerkiksi saanee vielä opiskelijahintaisia huoneita kaupunkien keskustoista.

Yrittäkää nukkua hyvin ja riittävästi tai jos päädytte valvomaa koko yön, kuten mä, niin tankatkaa aamulla kofeiinia, niin että heräätte. Lähtekää ajoissa huomenna liikkeelle, mutta älkää etsiytykö pääsykoepaikalla pahimpien stressaajien pesäkkeisiin, jottei paniikki tartu ;)


Yrittäkää luoda pääsykoetilanteesta mahdollisimman mukava ja rento - silloin pystytte parhaiten keskittymään itse asiaan ja etsiskelemään aivolohkoistanne sinne kevään aikana istutetun tiedon. Mä esimerkiksi viihdyin pääsykoetilanteessa varsin hyvin. Valvojat olivat iloisia, luentosali mukavan pieni ja kotoisa, olo turvallinen. Pyrkikää lietsomaan itsenne vastaavanlaiseen tilaan ja luottakaa itseenne.


Älkää aloittako aineistotehtävästä, vaikka se siihen ensimmäiselle sivulle olisikin rykäisty. Siihen saa kulutettua vaikka koko koeajan, jos ei tajua pitää kelloa silmällä. Pisteitä siitä ei kuitenkaan välttämättä heru ihan suhteessa käytettyyn aikaan. Suttupaperille voi ranskalaisin viivoin merkitä ne asiat, jotka aineistotehtävään aikoo vastata ja suunnitella hiukan, missä järjestyksessä ne olisi loogisinta esittää. Kokonaista tekstiä tuskin kuitenkaan kannattaa kirjoittaa kahteen kertaan. Kokeessa tulee nimittäin helposti kiire ja muita tehtäviä jää sitten tekemättä. Kannattaa tosin pitää mielessä, että läheskään kaikki sisälle pääsevät eivät muutenkaan ehdi tehdä kaikkia tehtäviä, joten siitä ei kannata panikoitua.




Aloittakaa siis mieluiten kokeen tekeminen helpoimmista tehtävistä. Napsikaa kaikki ilmaiset pisteet kasaan. Näin ette mene lukkoon, vaan saatte varmuutta niihin hiukan vaativampiinkin tehtäviin. Niiden pähkäilyyn voi sitten käyttää kaiken loppuun jäävän ajan. Vaikeimpiinkin tehtäviin kannattaa kirjoittaa esiin ainakin kaava, jota lähtisitte tehtävään käyttämään ja jotakin laskun tynkää. Saatatte saada juuri sen vaaditun yhden pisteen, joka siivittää teidät kynnyksen yli. Vaikeissa tehtävissä arvostetaan yleensä yritystä.

Näine aatteineni toivottelen kovasti tsemppiä huomiselle kaikille mun ihanille pääsykokeeseen valmistautuville lukijoille! Tulkaapa kertomaan taas, mitä kysyttiin ja miten meni! Tässähän alkaa melkein itseäkin jännittää...




... ja huomenna koittaa vapaus! :)



(Kuvat: weheartit.com)

maanantai 14. helmikuuta 2011

"Niin onko se joku ammattikorkeakoulututkinto?"

Tiedekuntamme (kuten monen muunkin) pääsykokeet lähestyvät jälleen, joten ajattelin koota tähän pienen tietopaketin koulutusohjelmastamme. Suurimmalle osalle lukijoista nämä asiat ovatkin varmaan tuttua huttua, osalle ehkä eivät.

Yliopistollinen Pieneläinsairaala
Mitä?
 Eläinlääketiedettä. Opinnot koostuvat kandidaatin ja lisensiaatin tutkinnoista, käsittävät 360 (180+180 op) opintopistettä ja kestävät noin kuusi vuotta.

Missä?
 Helsingin Viikissä sijaitsee Suomen ainoa eläinlääketieteellinen tiedekunta. Viikin kampus on yksi Helsingin yliopiston neljästä kampuksesta ja täällä sijaitsevat myös bio- ja ympäristötieteiden, farmasian sekä maa- ja metsätaloustieteen tiedekunnat.

 
 Kampus sijaitsee n. 10 kilometrin päässä Helsingin keskustasta ja on (vielä toistaiseksi) viheriöivien peltojen ympäröimää vanhaa maaseutua, ainakin noin niinkuin Helsingiksi. Alueella sijaitsevan navetan vuoksi kampuksella tuoksahtaa välillä lehmä, näin kuriositeettina. Eli vaikka ajatus suuresta ja pelottavasta Helsingistä asuinympäristönä ahdistaisikin, niin Viikki on kyllä sieltä siedettävimmästä päästä ;) Plussaa on myös se, että omat tilamme ovat vielä uuden karheat, 2000-luvun puolivälissä Hämeentieltä tapahtuneen muuton jäljiltä käyttöön otetut.
Jos Helsinki kuitenkaan ei houkuttele tai ovet tänne eivät aukea, seuraavaksi lähimmät eläinlääketieteelliset tiedekunnat sijaitsevat Virossa ja Ruotsissa, joista jälkimmäiseen tosin on ymmärtääkseni suhteellisen vaikea päästä.

Miten?
 Osallistumalla keväällä pääsykokeisiin kahlattuaan ensin läpi sopivaksi katsomansa määrän ihanaista pääsykoekirjaamme Galenosta... Paljon laskemista ja pääsykoetyyppisten tehtävien harjoittelua, niillä ne ovet aukeavat :)


 Milloin? 
Tämän vuoden hakuaika alkaa 7.3.2011 ja päättyy 12.4.2011 klo 16.15., jolloin siis myös postitse lähetettyjen hakemusten on oltava perillä. Helpointa on nykyisin tietysti lähettää sähköinen hakemus.

Itse pääsykoe järjestetään 25.5.2011 klo 9 alkaen.

Kuka?
 N. 70 (tänä vuonna  68) parhaaksi rankattua hakijaa, eli viimeisen kolmen vuoden aikana 9,9-12% hakemuksen lähettäneistä ja 15-19% kokeeseen osallistuneista.

Ensimmäisessä kiintiössä valitaan 34 yhteispisteidensä (pääsekoe+lähtöpisteet) perusteella parasta hakijaa ja toisessa kiintiössä loput pelkkien pääsykoepisteiden perusteella. Lisätiedot löytyvät hakuoppaasta: http://www.vetmed.helsinki.fi/opiskelu/valinta/Hakuopas_11.final.pdf


Miksi?
Maailman kivoin ja mielenkiintoisin ammatti, ainakin eläinrakkaille - näin täysin puolueettomasti ilmaistuna ;) Toisaalta koulutuksellamme voi tehdä töitä tarvitsematta nähdä yhtäkään eläintä, jos vaikka allergisoituminen pääsisi iskemään nurkan takaa.


Valmiita eläinlääkäreitähän tarvitaan eläinklinikoiden lisäksi myös laboratorioissa, ministeriöissä, keskusvirastoissa, ympäristöterveydenhuollossa, teurastamoilla, lääninhallituksissa, elintarvikevalvonnassa, puolustusvoimien palveluksessa, tutkimustyössä, yritysten asiantuntijoina...  Ollenkaan niin suppeasta koulutusohjelmasta ei siis ole kyse, kuin ensi kuulemalta voisi kuvitella.


Lopuksi mua kiinnostaisi, että onko lukijoissa tänä vuonna tänne (tai muihin lääkiksiin) hakevia tsempitettäviksi? Ilmiantakaa itsenne, etenkin jos toivotte aiheeseen liittyviä postauksia. Pari ideaa mulla olisi mielessä (ja lisää saisi ehdottaa!), mutta olisi kiva tietää, onko niistä kenellekään mitään iloa vai käytänkö aikani tehokkaammin johonkin muuhun :)

sunnuntai 4. heinäkuuta 2010

Onnetuksia

Tää postaus on ollut mulla jo jonkun aikaa jemmassa ja unohdin tietenkin julkaista ajallaan :D 

Tarkoitus oli kuitenkin toivottaa vielä kerran onnea uusille varsoille ja toivottaa teidät tervetulleiksi mielenkiintoisen ja monipuolisen tulevan ammattimme saloja opiskelemaan! Tästä ei ala ehkä enää voi parantua ;) Nyt kannattaa keskittyä nollaamaan pää syksyn varalle ja tietysti hankkia kämppä (ja halutessaan kirjat) valmiiksi. Asunnon hankinnasta sanoisin, että alkuun kannattaa ottaa vastaan melkein mikä tahansa, mitä tarjotaan - vaikka sitten soluhuone ja jättää mahdolliset lemmikit pariksi kuukaudeksi vaikka vanhemmille hoitoon, kunnes löytyy parempi ratkaisu. Toinen vaihtoehto on etsiä eläinihminen tai jopa elukkalainen kämppikseksi ja hakea kaveriasuntoa tai jos seurustelukumppani muuttaa myös, niin perheasuntojen suhteenhan sitä ongelmaa ei ole. Sen sijaan yksinasuva saa lemmikkejä tuoda HOASilla varsinaisesti vain näihin pienkaksioihin, joita ei Helsingin puolella ole ollenkaan. Ikävä kyllä näihin kuulemma joutuu tällä hetkellä oikein jonottamaankin... mikä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö näitäkin kannattaisi kuitenkin hakea :) Tosi kiva on ollut täällä asua!

Kirjoista saittekin jo listan ja niiden suhteen kannattaa varautua siihen, että ne tosiaan maksavat sen 500-700e, en nyt tarkempaa hintaa muista tähän hätään. Vanhemmilta opiskelijoilta ostamalla tai amazon.comista tilaamalla voi säästää tukon rahaa, mutta jonkun verran halvemmaksi tulee myös kimppatilaus, joka tehdään sitten orientoivan viikon lopulla. Niin ja tosiaan työt sekä muut menot kannattaa järjestellä siten, että ehtii niissä orientoivan viikon iltariennoissakin viihtymään ;)


Toisena asianani lohdutushalaukset niille, joista valmistuu eläinlääkäreitä vasta seitsemän tai kahdeksan tai... x vuoden kuluttua!

Ei kannata masentua, vaikkeivät ovet vielä olisikaan avautuneet: useimmat kuitenkin joutuvat hakemaan elukkaan enemmän kuin yhden kerran. Tänä vuonna hakemuksen lähettäneistä sisään pääsi n. 9,5% ja kokeeseen osallistuneista n. 15%, joten mistään läpihuutojutusta ei lääkiksen pääsykokeiden kohdalla kuitenkaan ikinä ole kyse. Se kannattaa muistaa ja olla itselleen armollinen. Töitä tekemällä kaikki on kuitenkin mahdollista - ennemmin tai myöhemmin, joten tavoite kannattaa pitää kirkkaana mielessä ja vaalia hyvää motivaatiotaan :) Kannattaa (etenkin ihan rajan tuntumaan päässeiden) myös tilata pääsykoe kotiin tarkastettavaksi: viime vuonnakin korjausvaatimuksella pääsi vielä kaksi hakijaa vuosikurssillemme, kun heidän kokeidensa tarkastamisessa ilmeni puutteita.

Suosittelisin uudelleen hakevienkin nollailevan nyt rauhassa päitään ja aloittamaan pänttäyksen vasta loppusyksystä tai joulun maissa - jopa vasta kevään puolella riippuen vähän siitä, kuinka pitkälle pisterajoista jäätiin. Jos täyden pänttäyksen aloittaa jo nyt, on suuri riski uupua ja unohtaa suurin osa oppimastaan ennen kevättä, jolloin sitä apinanraivoa taas vaaditaan. Suosittelen edelleen lämpimästi valmennuskursseja etenkin niille, joilla lähtökohdat eivät ole parhaat mahdolliset. Kansanopistojen kurssit ovat pitkiä ja kattavia, mutta niin lienevät myös valmennuskurssifirmojen. Joka tapauksessa ainakin yhdet tai muutamat io-materiaalit kannattaa viimeistään nyt hommata päästäkseen harjoittelemaan pk-tyyppisiä tehtäviä. Niitä saa käytettynä edullisemmin esim. Älyvuodon tai Abitreenien myyntipalstoilta.

Kiva vaihtoehto uravalinnastaan epävarmalle tai muuten välivuotta viettävälle on myös käydä työharjoittelussa eläinklinikalla, jos suinkin vain pääsee. Työkkärin kautta kun menee, niin klinikka saa siinä samalla ilmaista työvoimaa - palkalliseksi lienee ilman koulutusta melkein mahdotonta päästä. Itse ainakin tykkäsin klinikalla viettämästäni ajasta hurjasti ja siellä se ajatus alasta sitten varmistui. Nuo kolme kuukautta toimivat edelleenkin motivaation lähteenäni, jos tenttiin lukeminen tai muu pakkopulla välillä tuntuu tökkivän ;)


PS. Joko muuten pisterajoista on jollakulla tietoa? Ja postaustoiveita elukkaan liittyen otetaan edelleen vastaan, jos joku jotakin erityistä tahtoo tietää :)

tiistai 25. toukokuuta 2010

Muutama labratakki ja stetoskooppi vailla omistajaa

Halukkaiden kyvykkyyttä uusiksi omistajiksi mitataan huomenna eri puolella Suomea (tarkemmat paikkatiedot tarkistettavissa eltdk:n sivuilta). Toimitusaika: ensi syksyn aikana

Muistathan saapua paikalle, saatavilla vain rajoitettu erä!

 ([OT] Mua haluttais saada tollanen pinkki. Tosi ammattimainen ja katu-uskottava valinta, jep :D [/OT])


Viimeiset tsempityshalaukset siis täältä kaikille kevään 2010 pääsykoekokelaille. Muistakaa nukkua paremmin kuin mä (:D), hankkiutua paikalle ajoissa, välttää panikointia ja tehdä parhaanne. Aloittakaa napsimalla helpot pisteet pois ja jättäkää vaikeat loppuun. Jos jokin tehtävä tuntuu ylitsepääsemättömältä, on se sitä melko varmasti myös muillekin. Älkääkä tuhratko kaikkea aikaa aineiston huolelliseen lukemiseen ja huolitellun esseen laatimiseen - aika on kuitenkin hyvin rajattu!

Luottakaa itseenne ja tehkää parhaanne - enempää ei kukaan voi tulla vaatimaan. Jo huomenillalla koittaa vapaus, ottakaa siitä ja koko viikonlopusta ilo irti! :) Älkääkä vaan unohtako tulla kertomaan, miltä koe vaikutti ja miten meni! :)

Lykkyä tykö!

tiistai 18. toukokuuta 2010

Jännäksi menee

... elukalle on nähtävästi hakenut tänä vuonna 708 ihmistä, mikä on 116 ihmistä enemmän kuin viime vuonna. Aika suuri nousu mun mielestä. Kun sisään otetaan tänä vuonna 68, pääsee hakemuksen jättäneistä sisään n. 9,6%. Tietysti yllättävänkin suuri osa jättää saapumatta kokeeseen ja osa tulee vain katsomaan kysymykset, joten ei tilanne aivan näin lohduton ole nyt hakevillakaan :)

Tsempityksiä vielä viimeiselle viikolle hakijat, täällä eletään hengessä mukana :)

maanantai 3. toukokuuta 2010

Vinkkejä pääsykokeisiin #3

Viimeisiä viedään. Hukkasin listan, jolle olin pääsykoevinkkejä koonnut, joten tämä postaus viivästyi tahattomasti. Pääsykokeet alkavat lähestyä, vaikka kuukaudessa toki ehtii vielä saada ihmeitä aikaan. Itse taisin kerrata omasanaiset muistiinpanoni (=Gallen tiivistelmä) pari kertaa läpi ja laskin hulluna. Välillä myös väsähdin ja kapinoin, mutta sisulla lopulta pakersin loppuun asti.


1. Laske vanhojen pääsykokeiden laskut läpi
Viimeistään tässä vaiheessa, kun laskurutiinia normaaleista fyssan ja kemman + toivottavasti myös soveltavista fysiologian laskuista (valmennuskurssimateriaalit) on jo kerätty, kannattaa katsastaa aiempien vuosien pääsykoetehtävät läpi. Itse muistaakseni kävin päivässä läpi 1/2-1 koetta muiden laskujen ohella ja aloitin 2000-luvun alkupuolen kokeista, jotka olivat mielestäni paljon helpompia kuin nämä nykyiset soveltavammat. Galle alkaa olla ollut jo niin kauan pääsykoekirjana, että ns. helppoja perustehtäviä siitä ei enää tunnuta laativan, vaan entistä soveltavampaan suuntaan ollaan menossa.

Tehtävistä ei kannata masentua, vaikka se itsellänikin oli välillä lähellä. Jos jotakin ei osaa tehdä, sen ratkaisu kannattaa tutkailla kuitenkin huolella vastausanalyyseista läpi ja koittaa vaikka myöhemmin uudelleen, niin että se lopulta lukeutuu ymmärrettyjen joukkoon. Monesti näin oppiikin varsin tehokkaasti ja hiljalleen huomaa, että saman tyylisiä kysymyksiä on saattanut olla useampanakin vuonna, jolloin vastaaminen helpottuu, kun tavallaan ymmärtää, mitä kokeenlaatijat "ajavat takaa". Yleensä itse laskutehtävät ovat varsin yksinkertaisia, kun vain ymmärtää, mitä kysytään. Samalla tulee nähtyä, mitkä Gallen kuvat on jo kokeessa kysytty, eli mitä todennäköisesti ei enää tulla kysymään...

Vaikeat laskut (niin pääsykokeiden kuin valmennusmateriaalienkin) kannattaa merkitä esim. huutomerkillä marginaaliin, ja käydä vielä lopuksi (esim. paria viikkoa ennen koetta) läpi joko laskemalla tai ihan vain omasta vihostaan tai vastausanalyysista laskutekniikan tarkistamalla, ettei sitten kokeessa tule sellaista oloa, että: "Ai niin, tää on se, mitä mä en osannu, enkä muuten muista nytkään...".




2. Käy systemaattisesti kaikki Galenoksen kuvat läpi
Itse taisin tehdä tämän viikkoa - paria ennen koetta, jotta kaikki kuvat olisivat varmasti hyvin mielessä. Tietenkään niitä ei sitten viime vuonna kysytty, mutta lähes joka vuosi siihen asti joku kuvatehtävä on ollut, joten näistä kyllä kannattaa kerätä "helpot pisteet" pois. Kannattaa huomioida, että yleensä kokeessa kysytään myös sellaisia rakenteita, joita ei kuvaan ole merkitty, mutta jotka on tekstissä mainittu. Niinpä kuvan viereen kannattaakin kirjoitella tekstistä ylös kaikki ne anatomiset rakenteet ja yksityiskohdat, jotka siitä vain suinkin tunnistaa.

Kuvia olimme täydennelleet jo valmennuskurssilla ja olin opetellut ne myös silloin kokeita varten, joten ennen pääsykoetta jaoin kuvat kahdelle päivälle ja kävin ne läpi ihan perinteisesti peittämällä rakenteiden nimet ja koittamalla muistaa ne ulkoa. Jos jotakin en muistanut, merkitsin sen yliviivaustussilla ja kertasin vielä kokonaisuuden (esim. koko hengitys-kappaleen) loppuun päästyäni ne, joita en ollut muistanut. Jos pitäisi heittää villi veikkaus siitä, mitä kuvaa vielä voitaisiin kysyä, niin laittaisin rahani ehkä pään poikkileikkaukselle (hengitys- ja ruuansulatuskappaleiden yhteydessä), ja tietenkin niin, että siinä voitaisiin kysyä niin nielua, aivojen osia kuin kaikkea muutakin mahdollista. Joku muukin vaihtoehto oli vahvana mielessä, mutten sitä enää näin nopealla Gallen selailulla enää löytänyt. Faktahan kuitenkin on, että mitä vain voidaan kysyä ja yksinkertaisimmat kuvat ovat epätodennäköisimpiä ;)





3. Tee tiivistelmiä ja yhteenvetoja laajemmista kokonaisuuksista
Tää oli ihan mun lemppari valmennuskurssilla! Oli tosi kiva, että meidän bilsan opettaja laittoi meidät väkertämään tällaisia, koska itse tuskin olisin innostunut. Eli ideana on siis laatia erilliselle paperille esim. Gallen väliin teipattavaksi yhteenvetoja Gallen vaikeimmista muistettavista asioista. Perinteisesti näitä lienevät eri elinten säätelyjärjestelmät (itse tein mm. verenkierron, hengityksen ja valvetilan säätelystä), energiatasapaino, ruuansulatus ja hormonit. Näitä on kovin vaikea kuvailla sanoin, mutta esim. säätelyjärjestelmiä pyrin jakamaan osiin, tyyliin

VERENKIERTO
* säädellään
a) jatkuvaa supistustilaa
b) jakautumista eri elimiin
c) sydän

I hermostollinen
1. a) baro- l. presso- l., tensioreseptorit karotispoukamassa ja aortankaaressa
    b) aivojen korkeammat osat (kipu, suuttuminen)
->

2. vasomotorinen keskus ydinjatkeessa ja aivosillassa
 -> viestejä hermostollisesti & humoraalisesti

3. autonominen hermosto välittää
a) sympaattinen... jne.



Yksi perinteisesti huonoiten kirjoitetuista Gallen kappaleesta koskee immuniteettireaktioita, joista laadin netin ja "Ihmisen fysiologia" -kirjan avulla sarjakuva, jossa ensin baku saapuu elimistöön ja kohtaa luonnollisen immunitettin makrofagit, sitten n. 1h kuluttua neutrofiilejä granulosyyttejä (tuhoavat n. 80-90% taudinaiheuttajista), mutta jos luonnollinen immuniteetti ei auta, bakteereita pääsee vereen, imusolmukkeisiin ja imusuonistoon ja ne joutuvat tekemisiin hankitun immuniteetin T- ja B-solujen kanssa (ja seuraa perinpohjainen rautalankamalli näiden toiminnasta). Itselleni tämä parin tunnin työ selvitti immuniteetin toimintaa enemmän kuin Galle ikinä.

Ruuansulatuksen säätelystä laadin kuvan, johon on selvitetty eri hormonien erittymispaikat rs-kanavaan tai verenkiertoon ja esim. kataboliasta on miellekartta, joka alkaa ravinnon & elimistöön varastoiduista hiilihydraateista, rasvoista ja proteiineista käsittäen katabolian ja ruuansulatuksen, päätyen oksidatiiviseen fosforylaatioon.

Tuskin näistä sepustuksista kenellekään aukesi yhtään mitään, mutta lätkäisen parit kuvat loppuun, josko niistä saisi jotain tolkkua.






Joka tapauksessa hurjasti voimia kaikille pääsykokeisiin valmistautuville! Nyt ei kannata antaa periksi, sillä loppu häämöttää jo ja se tunne, kun saa kokeet lopulta ohi on kaiken sen tuskan arvoinen... sisäänpääsystä puhumattakaan :)

perjantai 26. maaliskuuta 2010

Vinkkejä pääsykokeisiin #2

1. Tee Galenoksesta omannäköisesi
Toisin sanoen suttaa mielesi kyllyydestä ja tee marginaaleihin selventäviä merkintöjä. Koko kirja on huonosti kirjoitettu, joten asioita kannattaa mieluummin pyrkiä selittämään itselleen auki kuin opettelemaan ulkoa. Itselleni esim. käsite pKa jäi Gallen perusteella vähän epämääräiseksi, joten googlettelun perusteella olen esim. kirjoittanut kirjan marginaaliin "aineen kykyä luovuttaa/vastaanottaa H+ kuvataan dissosiaatiovakiolla pKa (=pH-arvo, jossa 50% yhdisteestä ioneina eli 50% dissosioituneena)" + esimerkki, mikä avasi asiaa itselleni enemmän kuin Gallen teksti ikinä... ja kun asiat ovat tuohon marginaaliin kirjoitettuna, on ne helppo tarvittaessa tarkistaa.







2. Tee lukemisesta kivaa
Valitse mukava paikka lukea - sohvalla, mukavasti nojatuoliin uppoutuneena, sängyllä, alkukesästä parvekkeella... varaa vierelle hyvää juotavaa ja/tai syötävää, palkitse itsesi esim. 10 laskun jälkeen pienellä välipalalla, datailuhetkellä tms. Itsehän annoin itselleni luvan lihoa pari kiloa pääsykoekeväänä ylisyönnillä, jos sen ansiosta jaksaisin lukea ja pääsisin sisään - kilot kun ovat myöhemmin helposti karistettavissa :D Käytä mukavia opiskelumenetelmiä - paljon värejä, miellekarttoja tai omia tiivistelmiä, muistilappuja vaikeissa kohdissa jne.  Itse muistilaputin Gallen värikkäämmäksi merkitsemällä kirjan yläpuolelle kaikkien kappaleiden alkamiskohdat ja laitaan eri fy/ken aihepiirien kohdat.


3. Opiskele yhdessä muiden kanssa ja jaa tietosi
Tämä on helpointa tietysti erilaisten valmennuskurssien muodossa, mutta itse pystyyn laitetut opintopiirit ajanevat saman asian myös. Kaverilta on helppo kysyä apua, jos jotakin ei ymmärrä ja vertaistuki on tällaisessa rankassa koitoksessa todella eteenpäinvievä voima. Itse sain kovasti tukea loppurutistuksen aikana ihan Facebookista kurssikaverien statuspäivityksistä - tiesi koko ajan muidenkin lukevan, niin oli itsekin "pakko" tai ainakin se auttoi jaksamaan :) En tiedä, olisinko ilman kurssilaisiammekaan koskaan päässyt sisään, niin tehokasta tuo yhdessä laskeminen ja asioiden pohtiminen oli.

Tykkäsimme kurssilaistemme kanssa kovasti myös Galenoksen perusteella tehdyistä Alias-korteista. Peliä pelatessa oikeasti joutui miettimään kirjan asioita ja termejä kontekstista irrallaan, mikä osoittautui huomattavan paljon vaikeammaksi kuin olisi luullut! Ja erittäin tehokkaaksi myös. Aliasta pelailimme yleensä opistossa ruokatunnin aikana, kun syömisen jälkeen jäi aikaa.


Kertokaahan pääsykokeisiin lukevat, että mitenkäs luvut edistyvät? Onko kova draivi päällä? :)

tiistai 23. helmikuuta 2010

Vinkkejä pääsykokeisiin #1

Näitä vinkkejä ja kikkakolmosia on myös pyydelty, joten ajattelin postailla näitä vaikka kolmen sarjoissa sitä mukaan, kun tulee toiveita tai kun itselle tulee mieleen. Jonkun verran toki jo listaakin kasasin, mutten halua tehdä näistä mitään yhtä megapostausta, joten kokeillaan näin. (Alkaapa mennä kovin pk-painotteiseksi, toivottavasti ne kaikki kaksi muuta lukijaa eivät kyllästy !)

1. Miten valmistautua aineistotehtäviin?
Aineistotehtävä lienee nykymuotoisen lääkiksen pääsykokeen tehtävistä hankalin opiskelijalle valmentautua ja tarkastajalle korjata objektiivisesti. Hyvänä harjoituksena voi kuitenkin pitää jo sitä, jos on lukiossa tai muissa opiskelupaikoissaan joutunut vastaavaa tekemään. Tehtävätyyppinä tämä on kuitenkin sellainen, että täysiä pisteitä on kovin vaikea repiä. Arvostelijoilla kun on tarkat kriteerit siitä, mitä tekstissään pitää mainita ja pääsykoekokelaan on vaikea lähteä näitä parametrejä etenkään pääsykoetilanteessa arvioimaan.

Itsekin pelkäsin viime kevään aineistotehtävän ("Vertaile aineiston perusteella aikuisilla ja lapsilla tapahtuvia verenkiertoelimistön muutoksia saunomisen aikana ja sen jälkeen") arviointia ehkä eniten, koska kuulin jonkun kirjoittaneen lähes tulkoon kaikki ne asiat, joita vastausanalyysissa mainittiin ja saaneen vain 4/20 pistettä. Oma saaliini oli 12/20 pistettä jälkeenpäin luettuna hieman epäselvästi koostetusta tekstistä huolimatta :)

Niinpä sanoisinkin, että yksi pahimmista virheistä pääsykokeessa on jäädä liian pitkäksi aikaa esseetehtävään kiinni. Siihen kun voi kuluttaa vaikka koko koeajan ja saada silti vain murto-osan pisteistä. Niinpä ajankäyttöään kannattaakin järkevöittää siten, että katsoo ensin, mitä aineistosta kysytään ja lukea se sitten alleviivaillen ja sivuhuomautuksia (siis esim. huutomerkkejä) marginaaleihin tehden. Suurta osaa artikkelista ei yleensä tarvita, joten osan voi lukaista vain pintapuolisesti läpi, jos esim. väliotsikko antaa epäilykseen aihetta.

Niinpä itse skippasin aluksi koko tehtävän kokeessa ja keskityin loppupuolen fysiikan ja kemian tehtäviin ensin eli yritin noukkia ns. helpot pisteet ensin pois. Esseeseen kävin kiinni vasta, kun aikaa oli tunti-pari jäljellä, enkä ehtinyt tehdä siitä mitään luonnosta etukäteen - sen kun poimin vain faktoja paperille. Varsinaista Galenoksen tietojen osoittamista ei tämän vuoden aineistokysymys juuri edellyttänyt, koska kysyttyä aihetta ei kirjassa suoranaisesti puida. Verenkierron suureiden ja perusperiaatteiden ymmärrys Galenos-tasoisesti oli kuitenkin tarpeen tekstin ymmärtämisen kannalta.

Vastausanalyysissa korostetaan hyvää jäsentelyä ja kokonaisuutta, harkittua esimerkkien käyttöä ja vertailua eli erojen ja yhtäläisyyksien ilmi tuomista. Aika samaa kauraa kuin esim. äidinkielet esseetkin :)

Miten tähän koitokseen sitten voisi valmistautua? Valmennuskurssit ovat yksi keino, koska useimmat ymmrtääkseni teettävät ihan vastaavia tehtäviä kursseillaan ja niistä saa sitten palautteen. Jos ei käy valmennuskurssia, voi vastaavia tehtäviä teettää vaikka kaverillaan/lukupiirin kesken. Esseen kirjoitusta helpottaa, jos tieteellinen teksti on jo ennalta tuttua luettavaa, eli esim. Duodecimin tai vastaavien alan lehtien lukeminen (löytyy vaikka kirjastoista) voi olla avuksi.


2. Muistisäännöt
Gallea lukiessa monia asioita on pakko takoa päähänsä ulkoa ja tässä urakassa muistisäännöt auttavat huomattavasti.

Itse käyttämiäni olivat mm.
 "Afferentit tuovAt Aivoihin, Efferentit viEvät Elimistöön"

"Na naapurissa, K kotona"

Aivohermoista:
"Haisuli (I) näki (II) silmänliikkeet (III),
tela-kolmonen (IV ja V)
loitontaa (VI) kasvoja (VII)
Kuulee (VIII) kielen kitaa (IX) kiertävän (X)
Lisäksi (XI) kieli liikkuu (XII)."

Aika hölmö muistisääntö oikeastaan, mutta toimii :)

Toinen samasta aiheesta:

"Some say money matters but my brother says big boobs matter more"
(s=sensorinen, m=motorinen, b=both=molemmat)

"AGU puree" (kuvittele närkästynyt, pureva Aku Ankka) eli Adeniini ja GUaniini ovat puriiniemäksiä, loput (tymiini, sytosiini ja urasiili) pyrimidiiniemäksiä.

Glukoosi: (OH-ryhmät): ylös - alas - ylös - alas - ylös - kuten auton vaihteet. Kun opettelee glukoosin, on helppo opetella muutkin sokerit, kun muistaa vain, mikä yksittäinen ryhmä kussakin on eri tavalla.

Enemmän ja ehkä parempiakin esimerkkejä löytyy tietenkin täältä: https://epione.fi/alyvuoto/index.php/topic,2052.0.html

Toinen hyvä keino kasvattaa muistin kapasiteettia, on numeroida asioita ja sitten helposti muistaa, että tälle ilmiölle oli kolme syytä ja kaksi seurausta ja sitä kautta on helpompi koota vastauksia. Tähän voi harjoitella omasanaisin muistiinpanoin kirjoittamalla vastaavat numerot sulkuihin, eli esim. "Diabetes (4+5)?" ja yrittää myöhemmin muistaa ne neljä syytä ja viisi seurausta.

3. Askartele "avattu" kaavakokoelma
...ja kertaile siitä fy/ken asiat näppärästi vielä vaikka ennen koetta. Itse luin omaani (Huippuvalmennuksen pohjalle tehtyä) vielä pk:ta edeltävänä yönä ja ilman ko. toimenpidettä olisin tuskin muistanut lämpölaskujen yksiköitä seuraavana päivänä oikein :)

Käytännössä "avattu kaavakokoelma" sisältää siis pääsykokeissa jaettavan kaavakokoelman hieman löyhemmin ladottuna, eli niin että väliin mahtuu kirjoittamaan. Itse kirjoittelin sitten kaavojen viereen kaikki ne suureet ja yksiköt, joita en vaikka unissani uskonut muistavani ja jaoin kaavarykelmän osioihin (hengitys, verenkierto jne), mikä helpotti kokoelman hahmottamista ja kaavojen löytämistä tarpeen vaatiessa.

Liitin mukaan myös itse piirtämäni kuvat tärkeimmistä kemiallisista yhdisteistä, jotka piirustustehtävien varalta myös opettelin ulkoa.

Värien käyttö on hyvinkin suositeltavaa :)

maanantai 22. helmikuuta 2010

Lukurutiineista

Joku pyysi mua kommenttiboksissa kertomaan tyypillisestä lukupäivästäni viime keväänä, joten ajattelinpa yrittää palata ajassa sinne asti takaisin. Tämä mun tyyli ei ole mikään oppikirjaesimerkki - ei varmasti terveellisin, tasapainoisin tai missään määrin suositeltavin (vrt. ne esimerkit, joissa syödään, nukutaan ja liikutaan säännöllisesti), mutta mulla se toimi varsin tehokkaasti.

Eli mähän olin kansanopiston valmennuskurssilla yhdeksän kuukautta viime vuonna - syyskuulta huhti-toukokuulle (en muista tarkkaa loppumisajankohtaa ja viime viikkoina en opistolla enää juuri käynyt vaan luin kotona). Ensimmäisinä kuukausina tarvoimme läpi pitkän matematiikan perusteet. Tämä osio vähän venähti, mutta ennen joulua pääsimme kuitenkin fysiikkaan ja kemiaankin kiinni. Ainakin ydinfysiikan taisimme käydä kokonaan ennen joulua. Näitä matemaattisia aineita opiskelimme siis 5h päivässä, kolme kertaa viikossa ja Galenoksen anatomiaa/fysiologiaa torstaisin 5h ja perjantaisin 3h.


Kevätpuolella siirryimme todenteolla fy/ken pariin ja porhalsimme kaikki vanhan OPS:n mukaiset kurssit pl. ykköskurssit ja magnetismin läpi 1-3 lukion kirjan kappaleen päivävauhdilla. Illaksi jäi siis aina ~10-20 laskua ja useimmiten jotain rästitehtäviä myös viikonlopuille. Luin ja alleviivailin tietysti myös teoriaosuuksia ja ainakin tärkeimpiä juttuja pänttäsin myös ulkoa.


 Bilsasta oli niin ikään tehtäviä, esseitä ja tietysti sitä lukemista. Kurssin aikana kaikki Gallen jutut tulivat mulle uusina, en ollut siis ko. opusta aiemmin edes lukenut läpi toisin kuin muut kurssilaisemme. Tuntiopetuksen jälkeen "kotiläksynä" luin aina päivän aiheet ensin Eximian io-tiivistelmästä (toistaen lukemani päässä 2x), sitten sama IFA:sta eli "Ihmisen fysiologia ja anatomia"-kirjasta, jossa monet Gallen epäselvät lauseet on selitetty hieman eri sanoin mutta yleensä ymmärrettävämmin. Nämäkin toistin kaksi kertaa aina päässä lukemisen jälkeen (kertaushan on opintojen äiti ;)) ja lopuksi sama vielä Gallesta toistaen 3x päässä. Voi kuulostaa kovin hankalalta ja helpommallakin varmasti pääsee, sitä en kiistä :D Mulle tämä kuitenkin toimi loistavasti näin.

 (IFA vm. 1977)

 Säännöllisin väliajoin meillä oli Galle-bilsasta ja fy/kestä kokeita, joihin tuli sitten luettua ja laskettua koealuetta aika hyvin läpi. Mulla on aika nuoresta pitäen ollut tapana tehdä koealueesta aina omasanaiset muistiinpanot ja se onkin varmaan ollut aina mun tehokkain keino oppia yhtään mitään - niinpä luotin ko. keinoon myös pääsykokeiden kohdalla. Toiset oppii kuuntelemalla, toiset kuvamuistin kautta, mä muistiinpanojen kautta. Käytännössä ko. muistiinpanot käsittivät tiivistelmän Gallesta ja sivujen vasemmassa laidassa oli aina joku otsikko, jonka perusteella mun piti aina osata kertoa kaikki, mitä tiesin siitä asiasta. Näitä muistiinpanoja kirjoittaessani asiat olivat yleensä jo aika tehokkaasti unohtuneet, joten siinä taas kertasin kirjoittamani 2x päässä pikku pätkissä ja koetta edeltävänä  kävin vielä koko muistiinpanot (yl ~15-20s pikkupränttiä) toistaen 3x. Kokeissa pärjäsinkin yleensä ihan kivasti.

(No Gallen tiivistelmä ?) :D

Joulusta lähtien aloin tehdä valmennuskurssien io-materiaalien tehtäviä - en tosin järin kovaan tahtiin aluksi. Huippuvalmennuksen materiaalit hankin vasta myöhemmin keväällä. Muistaakseni huhtikuun alussa aloin sitten panostaa pääsykokeisiin täysipäiväisesti. Tässä vaiheessa joku peruskäsitys ja -ymmärrys Gallen asioista oli saavutettu, mutta suurin osa esim. Gallen alkupään asioista tai esim. tasapaino- ja suolalaskuista oli iloisesti unohtunut.

Ei siis auttanut muu kuin lähteä jälleen kertaamaan. Muistaakseni ehdin kerrata koko opuksen kokonaisuudessaan 2-3 kertaa ennen pääsykoetta - viimeisin kerta viikkoa ennen koetta. Samalla laskin pääasiassa io-materiaalien tehtäviä läpi n. 40 kpl/pvä (20 kemiaa, 20 fysiikkaa valikoiden joka päivälle eri aiheita ja eri vaikeustasoja). Lisäksi kävin läpi yhden vanhan pääsykokeen per päivä.

Mitään tarkkaa aikatauluesimerkkiä en osaa antaa, koska inhoan tarkkoja aikatauluja tai sitä, että päivät ovat ennaltamäärättyjä ja samanlaisia, joten en yksinkertaisesti tee niin. Pääpiirteittäinen lukusuunnitelmani käsitti vain sen, mitä pitäisi minkäkin kuun lopulla olla luettuna tai laskettuna.


Olen tehokkaimmillani yöllä, en aamulla, joten menin nukkumaan viideltä yöllä ja heräsin 12 päivällä. Hoidin aamutoimet, söin ja aloin laskea. Mulla oli vain kiintiönä tuo 40 laskua (aina 10 jälkeen soin palkaksi itselleni tauon yleensä koneella tai jotain välipalaa napostellen) ja jonkin verran lukemista siihen päälle, niin että sain itse valita järjestyksen ja tahdin, jolla ne kunakin päivänä hoidin. "Jännitystä" elämään toivat koiralenkit (ah, se kevään tuoksu ja lumen alta vapautuvat asfaltit), ruuanlaitto, kaupassa käynti ja joskus muistan ajelleeni vain kylää ympäri autolla ihan vain saadakseni muuta ajateltavaa :)


Sosiaalinen elämä oli aika rajattua, mutta onneksi läheiset ymmärsivät ja välillä sain jopa Iipulle leikittäjää ja kebab-toimituksia lukusessioiden keskelle :) Kämppä oli silloin aivan kaameassa kunnossa - priorisoin lukemisen siivoamisen edelle ja voi miten kivaa olikaan siivota, kun pääsykokeet olivat lopulta ohi :D Yhdestä asiasta pidin kuitenkin tiukasti kiinni - viikonloppujen illanvietoista. Ne oli mulle aina henkireikiä koko viikon kestäneen luku-urakan päätteeksi. Eli siis suomeksi sanottuna kävin ihan viihteellä tai yksillä tai vietin leffailtoja kaverien kanssa. Ne ehkä mut pitikin järjissään :)

Mutta eipä näissä asioissa voi oikein yksiselitteisiä neuvoja antaa - kaikkien oppimistavat, hallintakeinot (rutiinit vs. rutiinittomuus), pohjatiedot ja mieltymykset kun poikkeavat niin vahvasti toisistaan. Tärkeintä onkin vain tiedostaa omat ominaisuutensa ja sovittaa sitten lukuaikataulu sen mukaan.

Suosittelen kuitenkin lämpimästi tekemään lukutilanteesta itselleen mahdollisimman miellyttävän. Hampaat irvessä ei synny kaunista jälkeä tai ainakin pieni mukavuudentavoittelu ja kivojen juttujen salliminen itselle tekee puuhasta... no, paljon mukavampaa ;)