Arkiruokainspis

Syksyyn liittyy aina jonkinasteinen arkeenpaluu - olkoon miten pieni muutos hyvänsä. Arkeenpaluu puolestaan tarkoittaa myös arkiruokiin paluuta ja tänä vuonna innostuin aiheesta niin kovasti, että laitoin alulle tuollaisen itse tehdyn reseptivihon, johon olisi tarkoitus leikellä lehdistä aina inspiroivimmat ruokareseptit. Jotakin olen kirjoitellut vihkoon myös itse. 

Yksi syksyn ehdottomista arkiruuista on nakkikeitto - kaikessa karuudessaan. Joku tyylikkäämpi bloggaaja olisi varmaan koristellut annoksen yrteillä, mutta näin sitä meillä vedeltiin eräänä torstai-iltana, joten mitäpä sitä turhia hienostelemaan.

Noin yleensä ottaen meillä syödään (liian) vähän keittoja, mutta siitä asti, kun yläasteen seitsemännellä luokalla teimme nakkikeittoa itse, alusta asti juurekset pilkkoen, olen halunnut tehdä ainakin yhden nakkikeiton syksyisin tuoreen sadon kasviksista.

Tänä vuonna isomman marketin valikoimasta löytyi myös liloja, vihreitä ja oransseja kukkakaaleja. Oranssista sai aika vinkeän värisen kukkakaalimuussin riistakäristyksen kylkeen.

Myös viikonloppuaamiaisiin on silloin tällöin uhrattu astetta enemmän ajatusta.

Kokeilimme taannoin karppikarjalanpiirakoiden ohjetta, johon kuului mm. pellavarouhe ruisjauhojen sijaan sekä shirataki-riisi, mutta näistä ei kyllä tullut mitään erikoisen herkkuja. Sääli, sillä ulkomuoto olisi ollut ihan kelvollinen etenkin ennen uuniin laittamista.

Mantelisämpylät eivät sen sijaan koskaan petä.

Uunimunakas puolestaan syntyi kuin itsestään, omasta päästä soveltaen. Ja oli hyvää etenkin tekeleen ex tempore -luonteeseen nähden.

Minulla asioista innostuminen ja inspiroituminen menee aivan käsi kädessä kulloisenkin rentoutumisasteeni ja levollisuuteni kanssa. Tänä syksynä sitä on nähty enemmän kuin viime syksynä, mikä kaiketi viestii sitä, että elämä alkaa olla kaikin puolin balanssissa. Työ, parisuhde, koti ja lauma tuottavat iloa ja hyvää fiilistä, joka purkautuu sitten näihin erinäisiin enemmän tai vähemmän fiksuihin projekteihini. Tällä hetkellä on käynnissä erilaisten sillilaatujen valmistus ja testailu joulua silmällä pitäen.

Juu, kun ei ole halloweenia, on pitänyt aloittaa tuo j-projekti hiukan ajoissa. Ehkä ensi vuonna täytyy taas ottaa kurpitsajuhla mukaan kuvioihin, että säilyy jonkinlainen roti. Haha.

Halloween 2013, osa I: koti ja koristeet

Halloweenimme on nyt ohi ja on aika huokaista. Sekä helpotuksesta, että haikeudesta. Kemut onnistuivat yli omien odotusteni ja antamansa palautteen perusteella vieraatkin viihtyivät mainiosti, ruokakin maittoi. Julkaisen kuvia nyt useammassa otteessa, sillä niitä tuli räpsittyä yhteensä noin 450. Hupsista keikkaa.

Tämäkin postaus sisältää melkoisen monta kuvaa, mutta toivottavasti edes joku jaksaa selata ne läpi. En jaksanut alkaa tehdä enää kollaaseja, pahoitteluni!

Aloitetaan siis joka tapauksessa kodista ja koristeista, eli bileiden puitteista. Aloitimme koristeluiden tekemisen tosiaan kolmisen viikkoa ennen H-hetkeä, sillä arki-iltojen tuntien riittävyys on aika rajallinen ja halusimme kehitellä täksi vuodeksi jälleen jotakin uutta pysytellen kuitenkin järkevässä budjetissa.

Uusille lukijoille kerrottakoon, että kyseessä olivat siis järjestyksessään kolmannet järjestämäni halloween-bileet. Kaksista aiemmista löytyy kuvia tuolta oikealta halloween-tagia klikkaamalla. Yritin kertoa koristeista niin, että siitä olisi muille halloween-bileitä järkkääville apua, mutta kysykääpä ihmeessä, jos jäi jotakin epäselvää tai toivoisitte tarkempia ohjeita johonkin!

OLOHUONE

Yksi aikaavievimmistä projekteistamme oli tämä haunted tree, jonka maalaaminen herätti tosiaan virkavallankin mielenkiinnon. Rakennusmateriaaleina käytimme suurta ilmaiseksi saamaamme tyhjää mattorullaa, sanomalehtiä, teippiä, tyhjää kissanhiekkalaatikkoa, eristysvaahtoa, spraymaaleja sekä luonnonoksia. Tätä väkertäessä meinasi välillä usko loppua ja olin jo tuuppaamassa koko tekelettä jätelavalle, mutta kaikki tämä huomioonottaen täytyy sanoa, että lopputulokseen olen kyllä enemmän kuin tyytyväinen! Onneksi O jaksoi uskoa siihen. Kätkimme puun sisuksiin muutaman ledituikun, niin että sen silmät ja suu välkkyivät pimeässä.

Telkun takaa lehahti lentoon parvi lepakoita, jotka leikkelin netistä löytämäni silhuetin avulla mustasta paperista ja taittelin sitten kolmiulotteisiksi.

Meidän oli tarkoitus valaista lepakkoparvi telkun taakse lasimaljakkoon sijoitetulla taskulampulla, mutta unohdimme lopulta järjestelykiireissämme laittaa sen päälle.

 Puun oksilla ja oviaukoissa roikkui muutama nukkuva lepakko.

Suurilta linjoiltaan olohuoneemme muistutti aika tavalla viimevuotista, sillä olin sen sisustukseen jo silloin varsin tyytyväinen. Yritimme tänäkin vuonna metsästää isompaa oranssia pyöreää mattoa kirjaimellisesti kissojen ja koirien kanssa, mutta emme onnistuneet löytämään tarpeeksi edullista yksilöä näin satunnaiseen käyttöön. No, nyt on taas vuosi aikaa pitää silmät auki ja tehdä löytöjä...

Jos mun halloween-tyyliä (gosh mitä sanoja mä jo käytän :D) tarkastelee analyyttisesti, niin saattaa huomata, että olen melkoisen ihastunut juuri oranssin ja mustan sopivaan balanssiin hopean ja valkoisen toimiessa tehosteväreinä. Ja mihinkä sitä koira karvoistaan pääsisi: eläinrakkaan halloween-kodissa vipeltää luonnollisesti suuri määrä hämähäkkejä, lepakoita ja muita teemaan sopivia otuksia. Koitan pitää markettien tuputtaman muovikrääsän määrän kohtuullisena ja suosia kierrätettyjä, muiden poisheittämiä tai luonnosta löytyviä materiaaleja. Samoin pyrin kierrättämään samoja koristeita useampana vuonna keksien niille uusia käyttötarkoituksia tai sijoituspaikkoja. Siinä riittääkin haastetta, mutta onneksi juuri senlaatuista, josta tykkään.

Korppi kuuluu tämän vuoden uusiin hankintoihin ja tykkään siitä kovasti. Olen ihastellut erilaisia korppien ympärille koottuja asetelmia useissa jenkkikuvissa joka vuosi, mutta vasta tänä vuonna päätin raaskia ostaa sellaisen itsellenikin. Tämä kaveri kotiutui Pilailupuodista. Harmillisesti en ollut ainoa, joka siihen tykästyi. Utu teki myös erittäin läheistä tuttavuutta linnun kanssa, joten kovin montaa päivää en sitä esillä voi pitää.

Korpin kanssa samaan asetelmaan päätyi tällä kertaa varastoistani löytynyt peili, kirppikseltä kotiutettu aito koristekurpitsa, käkkyräisiä luonnonoksia ja koulun kirjastosta poistettu ja pois jaettu vanha paksu kirja.

Tänä vuonna meillä ei ollut juurikaan snackseja, eli sipsejä, popcornia tai muuta sellaista, koska halusin edellisvuodesta oppineena rajoittaa erilaisten tarjottavien lukumäärää ja rajata ne tarkemmin halloweeniin liittyviksi. Niinpä sivutasolta löytyivätkin nyt vain ruokailuvälineet, eli viime vuonna Ikeasta kotiuttamamme mustat lautaset, Tiimarista löytyneet teemaan sopivat lautasliinat sekä haarukat, veitset ja pikkulusikat.

Kissahyllyille ja lokerohyllykön lokeroihin asettelin erilaisia mustia, oransseja, valkoisia ja hopeanvärisiä esineitä.

Mäykykissu ja styroksinen koristekurpitsa, kirppis

Keraaminen kurpitsa Kärkkäiseltä, hämähäkki ensimmäisen vuoden hankintoja

Yksi O:n ensimmäisistä kirppislöydöistä

ETEINEN

Eteisen laskutasolta löytyi toinen ilmaiseksi saatu kirja, kirppikseltä pari vuotta sitten kotiutettu musta valotorni ja Kärkkäiseltä ostettuja leikkikäärmeitä mustaksi sprayattuina.

 Katossa leijui jo aiemmin nähtyjä lepakoita ja peili oli tuunattu teemaan sopivaksi tekoveren avulla.

Sähkökaapin oveen askartelimme yksinkertaisen, edullisesti toteutetun valokoristeen kahdesta maskista. Tuo musta yksilö on sekin alunperin kirppikseltä ja mustaksi sprayattu. Valkoinen tarttui mukaan Buttericksista. Maskien sisään sijoitettiin ledituikut, joten pimeällä ne välkkyivät spookysti valkoista taustaa vasten. Mustan tekstin leikkelin kartongista netistä löytämääni fonttia apuna käyttäen.

MAKUUHUONE

Makuuhuoneesta suuren osan lohkaisivat tieltä pois siirretyt kiipeilypuut, kissanvessa ja koirien pesä, mutta olohuoneeseen näkyneessä osassa häämötti hautausmaa, jota vartioi toinen suurimmista askarteluprojekteistamme, tuttavien kesken Olijo. Uusia hankintoja tätä projektia varten olivat pääkallo ja hautakivet - molemmat Buttericksista. Aidan askartelin mustasta paperista ja luiksi pilkoin yhden vanhan luurangon. Ledikynttilät, oksat, ruskea pyyhe, Olijon huntu, kaapu, helminauha ja kädet löytyivät varastosta. Vartalon muodostivat suuri pahviputki ja sanomalehdet.

KEITTIÖ

Keittiön koristeet pidimme aika maltillisina, sillä sinne riitti aika vähän valoa. Pojat askartelivat lattiaan maalarinteipillä ruumiin rajat, Kärkkäiseltä löytynyt sumukone korvasi viimevuotisen kuivajäällä leikkimisen ja boolimaljan vieressä retkotti hiilloksen päällä kärventyvä luuranko. Hiilloksen askartelimme ylläripylläri itse ja siihen multa löytyisi muutama vaihekuvakin, jos jotakuta sattuu kiinnostamaan.

KYLPYHUONE

Kylpyhuoneessa yhdistyi mad scientist ja veriroiske-teema. Ylimmäisessä kuvassa verinen lakana on väärinpäin, mutta tajusimme sentään kääntää sen oikein päin ennen bileitä :D Ruumis sisältää naulakosta tyhjennetyt takkimme. Veripussit toimme viime vuonna Liettuasta ja letku on akvaarion pohjalaposta. Mikroskooppi on peräisin lapsuusajoiltani. Uusina hankintoina siis lähinnä muutama kelluva silmä, katkennut sormi, Draculan tekohampaat ja kaksi hiirtä, joiden aikaisemmassa elämässä tuikkukippona toimineen häkin maalasimme valkoisesta likaisenharmaaksi.

 Ja jippona tietysti jälleen UV-lamppu, jonka valaisemana kaikki näyttää astetta jännittävämmältä.

Kirkasta nestesaippuaa sisältävän saippuapullon ja Draculan tekohammaslasin sai hehkumaan, kun lorautti sekaan hiukan Toniccia. Pullojen sisältämien nesteiden väri on liuotettu vanhoista kuivahtaneista yliviivaustusseista, joita opiskelijataloudesta löytyi runsaasti. Koeputket ja niiden teline ovat viimevuotisia löytöjä Heurekan myymälästä. Iloisin olen silti edelleen noista Vantaan kodin jätelavojen vierestä löytyneistä erlenmeyeristä ja kolmesta vanhanaikaisesta pullosta, joiden etiketit ovat Bake&Partysta.

Meillä oli kyllä hurjan hauskaa kaikkea tätä väkertäessämme!

Toivon, että jotakin siitä välittyi myös vieraillemme.