tiistai 28. helmikuuta 2012

Tirppoja saattelemassa

Teurastamoharjoittelua on takana nyt kaksi päivää, joten ehkäpä voisin valottaa hiukan ensitunnelmia. En voi kertoa juurikaan itse laitoksen toiminnasta tai periaatteista, joten pysyttelen tässä hiukan yleisemmällä tasolla, kuten tarkastuseläinlääkärien toimenkuvassa ja harjoittelumme sisällössä. Varoitus taas herkkiksille: klikkailkaa itsenne toisaalle, jos ette halua tietää siipikarjan teurastuksesta tämän enempää!

Kuva

Ensimmäisenä päivänä meille esiteltiin paikat ja laitoksen käytännöt. Pääsimme näkemään koko teurastusprosessin aina lastauslaiturilta leikkaamon luukulle asti. Niille, jotka eivät siipikarjan teurastusta tunne, valotettakoon, että ainakin kaikissa suuremmissa paikoissa koko toiminta on pitkälti koneellistettua ja työntekijät keskittyvät lähinnä valvomaan, että kaikki sujuu tarkoituksenmukaisesti. Linnut tainnutetaan joko sähköaltaan tai hiilidioksidikammion avulla, jotta ne eivät tuntisi kipua tai pelkoa prosessin seuraavissa vaiheissa. Tainnutuksen jälkeen linnut ripustetaan takajaloistaan roikkumaan kuljetushihnalle, joka johdattaa linnut käsittelyvaiheesta toiseen: kaulan viillosta ja verenlaskusta (ei voi tehdä kuolleelle, siksi tainnutus) höyhenet pehmittävään kuumavesikalttaukseen, kynintälaitteeseen, suoliston ja elinten, pään, jalkojen, kaulan poistoon, vesipesuun... lopulta sellaisten raakojen, kokonaisten grillibroilereiden näköisinä jäähdyttämöön ja lihajalostepuolelle.

Kuva

Kuljetushihnan ääressä seisoo myös muutama lihantarkastusapulainen valvomassa ruhojen kuntoa: läpi ei saisi päästä sairaita, loukkantuneita, kuihtuneita, itsestään kuolleita tai koneiden ruhjomia yksilöitä. Tarkastuseläinlääkäri valvoo lihantarkastusta ja avaa tietyn osan apulaisten hylkäämistä linnuista post mortem (="kuoleman jälkeen") hylkäyssyyt varmistaakseen.

Kuva

Kuva

Tarkastuseläinlääkärit ovat Eviran palveluksessa, eivätkä näin ollen edusta teurastamoa, vaan ovat ns. puolueettomia virkamiehiä. He tarkastavat teurastamoille saapuvia eläinkuljetuksia, eli lintujen asianmukaista pakkaamista moduulilaatikoihin ja kuljetusauton olosuhteita - etenkin kovilla helteillä tai pakkasilla. Kaikille saapuville lintuerille tehdään ante mortem - eli elävänä tarkastaminen, jossa kiinnitetään huomiota lintujen puhtauteen, yleiskuntoon, laatikoihin pakkaamisen onnistumiseen, kuljetuksen aikana kuolleiden määrään ja mahdollisiin sairauden merkkeihin. Kuten arvata saattaa, ihan jokaista yksilöä ei pystytä erikseen huomioimaan, sillä lintuja saapuu kerralla tuhansia ja päivittäin saatetaan teurastaa jopa 100 000 eläintä. Kattava otos kutakin erää kertoo kuitenkin jo paljon lintujen pito- ja kuljetusolosuhteista.

Kuljetuslaatikoita | Kuva

Eläinlääkärit tarkkailevat myös tainnutuksen, verenlaskun ja lihantarkastuksen onnistumista sekä antavat tarvittaessa palautetta teurastamon työntekijöille. Toimenkuvaan kuuluu myös elintarvikehygieniavalvonta, eli teurastamon omavalvonnan toteutumisen varmistaminen. Tähän kuuluu tuotantotilojen rakenteiden, kuten kuljetushihnojen, valaisimien, katto-, seinä- ja muiden rakenteiden hygieenisyyden ja toimivuuden varmistaminen ja mahdollisiin epäkohtiin puuttuminen.

Unohdin varmasti jotakin, mutta palaan asiaan tarvittaessa myöhemmin. Ylläolevat asiat on siis käyty läpi ensin kakkosen kevään lihantarkastustekniikka- ja viime syksyn lihantarkastus-kurssilla. Moni kursseilla pohdiskelemani asia, kuten lintujen ante mortem -tarkastuksen suorittaminen on nyt konkretisoitunut ja selkiytynyt - etenkin, kun luennoilla on keskitytty erityisesti punaisen lihan teurastamoihin ja siipikarjapuoli on jäänyt vähän vähemmälle. Meitä harjoittelijoita ohjaavat tarkastuseläinlääkärit ovat huippumukavia ja vastailevat mielellään kysymyksiin. Joka päivälle on laadittu jokin teema, johon pyrimme silloin tutustumaan. Maanantai oli esimerkiksi pyhitetty laitokseen tutustumiselle ja yleisimmille lintujen sairauksille ja tänään sain erinäisten materiaalien avulla perehtyä lintujen oloihin kasvatustiloilla. Todella hyödyllistä, sillä linnuista ei koulutusohjelmassamme ehditä puhua ollenkaan tarpeeksi!

Kuva

Lisäksi olemme tietysti päässeet eläinlääkärien mukana kiertelemään teurastamon puolelle erinäisten valvontatehtävien sekä tietysti ante ja post mortem -tarkastusten yhteydessä. Ensi vaikutelmat koko toiminnasta ovat varsin positiiviset: pystyn varmasti jatkossakin syömään broilerinlihaa hyvällä omallatunnolla. Tietysti broilerien kasvatusolosuhteista ja lihan tuotannon maksimoinnista voidaan olla montaa mieltä, mutta mitä nyt olen ymmärtänyt - suomalaiset tuottajat ovat pääsääntöisesti hyvin tarkkoja linnuistaan ja niiden hyvinvoinnista. Sama pätee myös tarkastuseläinlääkäreihin, jotka pyrkivät omalla toiminnallaan huolehtimaan eläinsuojelulain toteutumisesta ihan pääkallopaikalla ja minimoimaan "tarpettoman kivun, tuskan ja kärsimyksen".

Näin lyhyen kokemuksen perusteella en pitäisi ollenkaan mahdottomana, että itse joskus nousisin vastaaviin saappaisiin - ihan vapaaehtoisesti.

9 kommenttia:

  1. Ensimmäisenä otsikon jälkeen mieleen tulikin kysymys, miltä itsestäs tuntuu tämän jälkeen syödä broilerin lihaa :D vaan vastasitkin jo.

    Näin asiaa itse näkemättä kalskahtaa korvaan että kaikki on todellakin koneiden varassa (ja miksipä ei tehotuotannossa olisi),mikä onkaan "virhemarginaali" että kaikki ei mene kuten pitäisi? Toisaalta, ns. inhimillinen erehdys taitaa olla suurempi riski... Anyway, mielenkiintoinen postaus! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ainakin toistaiseksi tuntuu siltä :) Kaippa nuo ekojen vuosien dissektiot ovat vähän karaisseet - jos kylmiltään menisi teurastamoon, saattaisi montaa juttua pitää ikävämpänä. Nyt esim. vereen ja raatoihin on jo ehtinyt muulla tavoin tottua.

      Toki koneiden toiminnasta löytyy aukkoja, mutta käytännössä joka vaihetta varmistaa myös elävä ihminen, eli jos esim. viiltokone ei viillä broilerin kaulaa, viiltää sen konee vieressä seisova "viillonvarmistaja", tehtaan työntekijä ihan käsipelillä. Jos jokin koneista jumittuu tai toimii puutteellisesti, hälyttää se yleensä automaattisesti (tai laitoksen työntekijät hälyttävät) huoltomiehet ja ongelma korjataan heti. Näin voidaan koneiden toimintaa varmentaa, mutta tokihan vahinkoja sattuu aina - niin inhimillisiä kuin koneiden puutteista johtuvia. Ja kiitti! :)

      Poista
  2. Vegaanina tämä postaus oli erittäin mielenkiintoinen, niitä kauhutarinoita kun on lihan&broilerin tuotannosta tullut luettua jonkin verran :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, en sano, etteivätkö tietyt kauhut voisi pitää paikkaansa jossakin muualla (erityisesti ulkomailla), mutta se, että Suomessa on ylipäätään eläinsuojelulaki ja teurastamojen toiminta on pitkälti valvottua, auttaa ainakin siipikarjapuolella ilmeisen hyvin.

      Poista
  3. Vaikea käsittää, miten kukaan ajattelemaan kykenevä voi syödä broilerinlihaa hyvällä omatunnolla. En ota kantaa teurastamoon, mutta jo tehokasvatus ja eläinkuljetukset ovat niin epäinhimillistä toimintaa, että järkevän ihmisen kannattaa irtisanoutua niistä. "Ross 508 –hybridiä syötetään kasvattamossa jatkuvasti. Lintujen yön pituus tehdään keinovalolla muutaman tunnin mittaiseksi, jotta ne söisivät suuren osan vuorokaudesta. " -> http://beta.yle.fi/ross508/

    Kuusi viikkoa pelkkää kärsimystä. Eläinparat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, kuten sanoin, tehotuotannosta voidaan olla montaa mieltä ja haluaisin henkilökohtaisesti tutustua siipikarjatiloihin, ennen kuin tuomitsen ne. Puhuin tekstissäni nimenomaan siitä teurastuspuolesta.

      Rossin kasvatukseen en ota sen enempää kantaa, kuin että olen lukenut tuottajille tarkoitetun Rossien kasvatusoppaan ja kuullut luottamuksellista tietoa Suomen Rossien tämänhetkisestä tilanteesta. Näiden perusteella tilanne ei ole aivan sellainen, kuin netissä monesti levitellään.

      Poista
  4. Voidaan silti kysyä että millä oikeudella me eläimiä manipuloimme, alistamme, sairaaksi ja luonnottomiksi jalostamme ja sen jälkeen tylysti tapamme ja syömme? Mikä se oikeus on ja mistä se tulee? Eläinlääkärit eivät tietenkään ole olemassa eläimiä varten, vaan meitä ihmisiä varten, jotka eläimiä omahyväisesti ja tällä tavalla täysin kyseenalaistamatta hyödynnämme. Eläinlääkärin toimenkuva on siis täysin eläimen lajinmukaisen ja luonnollisen elämän vastainen, ihmisen hyödyksi. Mitä tappamiseen ja teurastukseen tulee, niin se on aina toisen olennon hengenriisto. Tätähän eläinlääkärit ammatissaan myös palvelee.

    VastaaPoista
  5. Juu. Ja jos eläinlääkärit kieltäytyisivät toimimasta teurastamoilla, niin tehotuotanto loppuisi? Teurastamoista tulisi mukavampia paikkoja eläimille? Tai jos eläinlääkärit eivät kiertäisi tiloilla valvomassa, että edes ne vähimmäisvaatimukset täyttyvät - sittenkö kaikki olisi paremmin - possut pääsisivät kirmaamaan pelloilla ja siipikarja lehahtamaan lentoon? Kuluttajien nuukuudella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että tehotuotantoon on jouduttu siirtymään Suomessakin? Haiskahtaa aika mustavalkoiselta ajatusmallilta. Tohdinpa jopa väittää, että tuotantoeläinten olot olisivat aika paljon kurjemmat, jos välissä ei olisi meitä.

    VastaaPoista
  6. Go Vegan! Olen 12 vuotta ollut vegaani ja se on ollut sen väärtti. Veganismi on hyväksi terveydelle, eläimille ja koko tälle maapallolle! Lopetetaan tappaminen, kiitos :)

    VastaaPoista