Simasuille

Tässä nämä lupaamani simareseptit. Tänä vuonna kirjoitin reseptit post-it -lapulle heti simojen teon jälkeen siltä varalta, että jompikumpi resepteistä osuisi nappiin. Ja mikä onnenpotku - molemmat osuivat!

Luulen, että näistä tuo greippilimun (tai lonkeron) värinen versio oli jotakuinkin samaa kuin muutama vuosi sitten tehtailemamme, ensimmäinen ja ainoa ikinä onnistunut karppisimamme. Seuraavina vuosina yritin saada aikaan hyvää ja siman väristä karppisimaa - huonolla menestyksellä.


Toinen tänä vuonna kokeiluun laitettu ja onnistunut resepti on hyvin samantyyppinen, mutta sen avulla simasta tuli jotakuinkin oikean väristäkin - fariinisokerin ansiosta. Näistä tuo greippilimun värinen keräsi kehuja myös perheeltäni, tuota toista eivät tosin edes maistaneet. O:n mielestä siman värinen oli kuitenkin parempaa kuin tämä greippilimun värinen - itselläni valinnat taas menivät toisinpäin. Mutta rehellisesti ottaen ihan hirveän suurta makueroa näissä ei ollut ja molemmat olivat hyviä. Kerrankin! Liian monta vappua tässä jo ehtikin vierähtää kehnojen simojen parissa. Ja mikä parasta, nyt reseptit jäävät talteen tulevillekin vuosille!

Greippilimun värinen karppisima
- 2 l vettä
- 1/2 dl hedelmäsokeria
- 1/4 dl agave-siirappia
- 2 1/2 rkl makeutusnestettä
- 1/2 sitruunan mehu
- 1/2 sitruuna viipaleina
- nokare hiivaa (vajaan herneen kokoinen)
- 2-5 rusinaa + 1/2 tl sokeria per pullo

1. Keitä 1/2 litraa vedestä kiehuvaksi.
2. Lisää hedelmäsokeri, agave-siirappi, makeutusneste, sitruunamehu ja sitruunaviipaleet.
3. Lisää loppu vesi ja varmista, että seos on suunnilleen kädenlämpöistä.
4. Lisää hiiva.
5. Anna tekeytyä vuorokausi kannen alla huoneenlämmössä.
6. Pullota, lisää pullotusvaiheessa sokeri ja rusinat ja anna käydä muutama päivä huoneenlämmössä tai jääkaapissa (suositus: vähintään 2 vrk huoneenlämmössä).

Siman värinen karppisima
- 2 l vettä
- 1 dl fariinisokeria
- 1 dl erytriolia ("Karppisokeri")
- 2 1/2 rkl makeutusnestettä
- 1 1/2 sitruunan mehu
- 1/2 sitruuna viipaleina
- nokare hiivaa (vajaan herneen kokoinen)
- 2-5 rusinaa + 1/2 tl sokeria per pullo

1. Keitä 1/2 litraa vedestä kiehuvaksi.
2. Lisää fariinisokeri,erytrioli, makeutusneste, sitruunamehu ja sitruunaviipaleet.
3. Lisää loppu vesi ja varmista, että seos on suunnilleen kädenlämpöistä.
4. Lisää hiiva.
5. Anna tekeytyä vuorokausi kannen alla huoneenlämmössä.
6. Pullota, lisää pullotusvaiheessa sokeri ja rusinat ja anna käydä muutama päivä huoneenlämmössä tai jääkaapissa (suositus: vähintään 2 vrk huoneenlämmössä).

Ensi vuonna voikin sitten keskittyä täydellisen munkkireseptin metsästykseen.

Arkiruokainspis

Syksyyn liittyy aina jonkinasteinen arkeenpaluu - olkoon miten pieni muutos hyvänsä. Arkeenpaluu puolestaan tarkoittaa myös arkiruokiin paluuta ja tänä vuonna innostuin aiheesta niin kovasti, että laitoin alulle tuollaisen itse tehdyn reseptivihon, johon olisi tarkoitus leikellä lehdistä aina inspiroivimmat ruokareseptit. Jotakin olen kirjoitellut vihkoon myös itse. 

Yksi syksyn ehdottomista arkiruuista on nakkikeitto - kaikessa karuudessaan. Joku tyylikkäämpi bloggaaja olisi varmaan koristellut annoksen yrteillä, mutta näin sitä meillä vedeltiin eräänä torstai-iltana, joten mitäpä sitä turhia hienostelemaan.

Noin yleensä ottaen meillä syödään (liian) vähän keittoja, mutta siitä asti, kun yläasteen seitsemännellä luokalla teimme nakkikeittoa itse, alusta asti juurekset pilkkoen, olen halunnut tehdä ainakin yhden nakkikeiton syksyisin tuoreen sadon kasviksista.

Tänä vuonna isomman marketin valikoimasta löytyi myös liloja, vihreitä ja oransseja kukkakaaleja. Oranssista sai aika vinkeän värisen kukkakaalimuussin riistakäristyksen kylkeen.

Myös viikonloppuaamiaisiin on silloin tällöin uhrattu astetta enemmän ajatusta.

Kokeilimme taannoin karppikarjalanpiirakoiden ohjetta, johon kuului mm. pellavarouhe ruisjauhojen sijaan sekä shirataki-riisi, mutta näistä ei kyllä tullut mitään erikoisen herkkuja. Sääli, sillä ulkomuoto olisi ollut ihan kelvollinen etenkin ennen uuniin laittamista.

Mantelisämpylät eivät sen sijaan koskaan petä.

Uunimunakas puolestaan syntyi kuin itsestään, omasta päästä soveltaen. Ja oli hyvää etenkin tekeleen ex tempore -luonteeseen nähden.

Minulla asioista innostuminen ja inspiroituminen menee aivan käsi kädessä kulloisenkin rentoutumisasteeni ja levollisuuteni kanssa. Tänä syksynä sitä on nähty enemmän kuin viime syksynä, mikä kaiketi viestii sitä, että elämä alkaa olla kaikin puolin balanssissa. Työ, parisuhde, koti ja lauma tuottavat iloa ja hyvää fiilistä, joka purkautuu sitten näihin erinäisiin enemmän tai vähemmän fiksuihin projekteihini. Tällä hetkellä on käynnissä erilaisten sillilaatujen valmistus ja testailu joulua silmällä pitäen.

Juu, kun ei ole halloweenia, on pitänyt aloittaa tuo j-projekti hiukan ajoissa. Ehkä ensi vuonna täytyy taas ottaa kurpitsajuhla mukaan kuvioihin, että säilyy jonkinlainen roti. Haha.

Puolukka-kinuskiherkku

Ihanan syksyn kunniaksi on pakko julkaista tämä herkullinen happaman-makea resepti, jota on meillä toteuteltu jo pariin otteeseen syksyn mittaan. Reseptin karpinnus vaati pari netistä tilattua erikoistuotetta, mutta onnistui aivan loistavasti - ainakin omaan makuhermooni iskien.

Puolukka-kinuskijälkiruoka

Pohja
- 50 g voita
- 1 iso proteiinikeksi (Yesdeli.fistä)
- 60-70 g mantelijauhetta
(- piparkakkumaustetta maun mukaan)

Täyte
- 3,5 dl kuohukermaa
-  2 rkl voita
- makeutusta (itse käytin kookospalmusokeria n. 3 g, tavallinen sokeri tai makeutusjauhe käy myös)
- 60 g (sokeritonta) valkoista suklaata (Yesdeli.fistä)

Kuorrute
- 250 g turkkilaista jogurttia tai rahkaa
- 2 dl kuohukermaa
- makeutusta
- puolukoita

Sienirisotto

Pitkästä aikaa resepti, jonka haluan säilöä tännekin! Hyvä keino saada herkkua orakkaista, joita ei ole tähän asti tullut erikseen juuri käytettyä. Kotikotona orakkaat sekoitettiin yleensä kantarellien joukkoon tai joskus, jos löytyi isoja priimayksilöitä, saatoin tehdä niistä leivitettyjä pihvejä. Tänä vuonna sienipaikkamme tuotti kuitenkin hyvän orakassadon heinäkuulta alkaen ja nyt niitä onkin pakastimessa useampi pussillinen.

Alkuperäinen resepti ja inspiraatio täältä.

Sienirisotto
- 1 Fond du Chef -kuutio
- 4 dl vettä
- 1 pakastepussillinen vaaleita orakkaita, keltavahveroita tai tatteja
- 1 pussi Slim Rice (konjac) -riisiä
- 1 rkl sitruunamehua
- voita paistamiseen
- suolaa
- mustapippuria
- tuoretta basilikaa
- 80 g parmesaanijuustolastuja

Laita vesi kattilaan kiehumaan ja sekoita kiehuvaan veteen liemikuutio. Anna liueta, sekoita ja siirrä syrjään.  Huuhtele konjac-riisi huolellisesti ja moneen kertaan juoksevalla vedellä siivilässä. Ruskista paistinpannulla voissa sipuli ja sienet. Yhdistä kasvisliemi, sienet, sipuli ja riisi pannulla. Anna kiehua liedellä, kunnes suurin osa nesteestä on haihtunut. Mausta kiehumisvaiheessa suolalla, pippurilla, basilikalla ja sitruunamehulla. Lisää kypsennyksen loppupuolella joukkoon parmesaanijuusto ja anna sen sulaa. Herkuttele!

Mäti-katkarapuhyydyke

Resepti:
- 100 g kirjolohen mätiä
- 1 ps pakastekatkarapuja
- 1 dl smetanaa
- 2 dl ranskankermaa
- 2 dl kuohukermaa
- 1-2 rkl sitruunamehua
- 5 liivatelehteä
- tilkka kiehuvaa vettä
- sitruunapippuria
- runsaasti tuoretta, hakattua tilliä

1. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen vähintään 10 minuutiksi.
2. Sulata katkaravut ja hakkaa ne veitsellä pieniksi paloiksi.
3. Sekoita kerman joukkoon märi, ravut, ranskankerma, sitruunamehu ja mausteet.
4. Puristele liivatelehdistä ylimääräinen vesi ja sulata ne kiehuvaan veteen. Sekoita tasaiseksi.
5. Kaada sulaneet liivatteet ohuena nauhana kermaseoksen joukkoon jatkuvasti sekoittaen.
6. Kaada seos silikoniseen jäädykevuokaan tai tuorekelmutettuun kulhoon ja anna hyytyä jääkaapissa yön yli.
7. Kumoa lautaselle ja tarjoile!

Näkkäri

Näkkileivän ohjetta kyseltiin ja lupasin sen julkaista, joten tässä tulee! Näkkileipäinnostus velloi blogeissa kuumimillaan pari vuotta sitten, mutta itse en tempautunut silloin mukaan buumiin, koska näkkileipä vaikutti joltakin, jota ilman pystyisin aivan hyvin elämään. Siemenet ovat kalliita, eikä leipä kuulu enää ruokavaliooni kuin satunnaisena poikkeuksena.

Kun sitten pari viikkoa takaperin maistoin kaverini leipomaa näkkäriä, taisin jo samana tai seuraavana päivänä kotiuttaa Prismasta pussillisen jos toisenkin siemeniä: auringonkukkaa, seesamia ja pellavaa. Kaverini oli käyttänyt näkkäriinsä maissijauhoa, jolla se pysyi hyvin kasassa, mutta itse korvasin maissin mantelilla ja ksantaanilla. Lopputulos ei ollut ihan yhtä hyvin kasassa pysyvä, mutta sellainen kuitenkin, että näkkäristä sai leikattua paloja ja ladottua päälle juustoa ja kurkkua, mutta voin levittäminen ei onnistunut ilman leivän murenemista. Tosin valtaosa leipomuksesta katosi parempiin suihin jo suoraan pelliltä. Paahteisten siementen maku oli mainio ja raaka-aineidensa puolesta tässä herkussa on ravintoarvotkin kohdillaan. Loistava aamiaistuote siis!

Näkkärin valmistus on helppoa ja yksinkertaista. Paistaminen tosin vaatii aikaa, jotta näkkäri kypsyisi tasaisesti, eikä palaisi.

Aamiaisnäkkäri
3/4 dl seesaminsiemeniä
3/4 dl auringonkukansiemeniä
3/4 dl pellavansiemeniä
2 dl mantelijauhetta (Meiran) tai maissijauhoa
2 1/2 dl kiehuvaa vettä
1/2 dl öljyä
ksantaania, psylliumia tai Pofiberiä näppituntumalla

pinnalle suolaa

Kiehauta vesi esim. vedenkeittimellä ja sekoita sillä välin kulhosa siemenet, jauheet ja öljy. Kaada kiehuva vesi sekaan ja sekoita tasaiseksi. Anna turvota hetki ja levitä mahdollisimman tasaiseksi levyksi pellille leivinpaperin päälle. Mitä tasaisempi levy, sitä tasaisemmin paistunut näkkäri! Tähän työvaiheeseen kannattaa panostaa.

Paina veitsellä tai aja pitsaleikkurilla levyyn painaumat, joiden avulla näkkärin saa taiteltua paistettuna annospaloiksi. Ripotele pinnalle suolaa. Paista 150 asteessa noin tunti, eli kunnes levy vaikuttaa kuivahtaneelta ja paikoin kullanruskealta. Tarvittaessa voit käännellä peltiä paiston aikana tasaisimman mahdollisimman tuloksen saavuttamiseksi.

Leikkaa lämpimänä annospaloiksi ja nauti!

Maukas sienikeitto

Ennen jouluisempiin kuviin siirtymistä halusin jakaa kanssanne vielä yhden syksyisen reseptin. Meillähän kävi aika ohraisesti tämän vuoden sienisadon kanssa: emme saaneet yhtäkään yksilöä pakkaseen. Siksi hairahduin ensimmäisellä Saaren jaksolla ostamaan jostakin paikallisesta marketista tölkillisen säilykesieniä, jotka näyttivät mielestäni kertakaikkisen herkullisilta.

Nopealla vilkaisulla luulin niitä kantarelleiksi, mutta tarkempi syynäys paljasti sienet koivunkantosieniksi. Olen muistaakseni kerran poiminut ja paistanut niitä tuoreeltaan, joten uskaltauduin kiikuttamaan nälissäni purkin kassalle. Käyttöön se pääsi vasta nyt marraskuussa, kun vanhempani unohtivat tuoda meille kotipuolesta sieniä taannoin luonamme vieraillessaan. Olin pitkään haaveillut täyteläisestä suppilovahverokeitosta ja lopulta mielitekoni eskaloitui siihen pisteeseen, että sienilajillakaan ei ollut enää väliä. Keittoa oli saatava!

Pyysin nimittäin taannoin kummitädiltäni hänen käyttämänsä sienikeiton ohjeen, sillä muistan sen maun jo varhaisesta lapsuudestani. Olen sittemmin itsekin keitellyt kokoon useammankin sienisopan, mutten milloinkaan yhtä hyvää. Lopulta oli taivuttava pyytämään resepti, eikä suotta: en ikinä milloinkaan olisi itse keksinyt käyttää samoja raaka-aineita suppilovahverokeittoon.

Ketsuppia ja aurajuustoa? Kuulostaa todella mielenkiintoiselta, mutta toimii aivan loistavasti! Tämä soppa on todella maukas ja kermainen. Ja ohjehan kuuluu näin:

Maukas sienikeitto
1 l suppilovahveroita tai muita sieniä
0,5 l vettä
0,5 l kuohukermaa
2 lihaliemikuutiota
1 rkl ketsuppia
2 rkl (tai enemmän) aurajuustoa

Suppilovahveroista haihdutetaan vesi. Lisätään muut aineet. Keitetään 10-15 min tai kunnes keitto on sopivan sakeaa.

Ja entäpä ne koivunkantosienet? Eihän niistä sienien omaa makua pitkän etikkaliemessä lilluttelun ja yön yli liotuksen jälkeen juuri enää erottanut, mutta onneksi keiton muut perusainekset varmistivat jälleen sen, että onnen huokauksilta ei tämänkään erän kohdalla ruokapöydässä vältytty.

Suosittelen lämpimästi kaikille sienien ystäville!

Halloween 2013 osa II: menu

Tältä näytti meidän tämänvuotinen halloween-pöytä. Koin menun suhteen hieman luomistuskaa, sillä alkuun vaikutti siltä, että olen jo toteuttanut kaikki itseäni ihastuttavat ideat jo edellisvuosina ja oli vaikea keksiä uusia. Tuntikausien selauksen jälkeen sain kuitenkin jonkinlaisen menun laadittua ja tietenkin se eli vielä matkan varrella, niin että lopulta tuntui jäävän kivoja ideoita vielä seuraaviakin vuosia odottelemaan.

Tänä vuonna vähensimme ruokalajien lukumäärää ja pyysimme vieraita saapumaan nälkäisinä, jottemme hukkuisi rääppeisiin kuten viime vuonna kävi. Pääsin vasta neljältä koulusta, joten vaikka O oli raatanut koko päivän otsa hiessä, vieraat joutuivat odottelemaan ruokaa jonkin aikaa, eikä kaikki ollut niin tiptop kuin olisin halunnut, mutta no can do, parhaamme tehtiin. Ja O-parka hiukan vielä ylikin. Onneksi vieraat ainakin väittivät tykänneensä!


SUOLAISET

Puking pumpkin

Pukaava kurpitsa eli "oksukurppa" oli oikeastaan ainoa edellisvuodesta säilytetty elementti menussamme. Näyttävä ja pidetty. Ja kun vähintään yksi kurpitsa pitää aina kaivertaa, se on perinne ;)  Keskellä dippiä, ympärillä oranssia paprikaa, porkkanoita ja tummia viinirypäleitä. Näistä parhaiten hupenivat arvatenkin porkkanat.


Spider Salad

Aiempina vuosina olemme tarjoilleet nakkeja ja perunasalaattia, ensimmäisenä vuonna myös vihreää salaattia ja "lepakon" siipiä. Viime vuonna oli myös piirakkaa, jonka tekemisen koimme tiukalla aikataululla melko työlääksi. Niinpä päädyimme tänä vuonna ruokaisaan salaattiin, jollaisesta kaikki, etenkin naiset, yleensä pitävät. Tosin olen todennut, että tällainen texmex-tyyppinen salaatti uppoilee hyvin myös kaksijalkaisiin, ainakin omassa lähipiirissäni.

Hämähäkkisalaattiin tuli kerroksittain:
* jäävuorisalaattia
* kurkkua
* tomaattia
* säilykeananasta
* keltaisia chiliviipaleita säilyketölkistä
* tacomaustettuja kanansuikaleita
* laktoosittomaan kermaviiliin tehty tacodippi
* päälle murskattuja tacolastuja
* koristeeksi majoneesilla pursotettu seitti ja muovihämähäkki

* lisäksi laitoin erikseen salaatinkastikepulloon tarjolle maitojauhetta sisältäneen kermaviilipohjaisen juustodippikastikkeen, koska en laktoosivammaisia silmällä pitäen viitsinyt sekoittaa sitä salaatin joukkoon

Salaatti keräsi kehuja ainakin miespuolisilta vierailta, yllättäen :) Tämäntyylisellä ratkaisullahan mä aikoinaan O:nkin hurmasin, haha!


Bones & Blody Salsa

Inspiraatioreissullamme Tuusulan Confettiin hankimme omaksemme teflonvuuan, jolla saa tehtyä tuollaisia luunmuotoisia leivoksia. Otimme ensimmäisenä kokeiluun Confetin sivuilta löytyneen juustoluiden ohjeen ja tykästyimme lopputulokseen ja keksien helppoon toteutukseen siinä määrin, että hyväksyimme ne mukaan menuun. Nämä sopivat erityisen kivasti "veriseen" salsaan tai muuhun vastaavaan dipattaviksi - en tosin ole varma hoksasivatko kaikki ottaa sitä lautasilleen.

Tässä resepti, joka on siis alkujaan peräisin Confetin halloween blogista:

100g emmental-juustoraastetta

100g voita

2dl vehnäjauhoja

1tl leivinjauhetta

½tl suolaa

1tl paprikajauhetta

Sekoita kuivat aineet ja juustoraaste keskenään ja nypi niihin voi. Muotoile taikinasta pötkö ja jaa se tasakokoisiksi paloiksi. Painele palat luu-pellin koloihin. Paista 200 asteessa noin 10-15 minuuttia. Irrota vuuasta varovasti esim. peltiä vasten pidettävän leikkuulaudan avulla kippaamalla, katkeavat helposti!

Huomatessani, että vieraisiin liittyi yksi keliaakikko, halusin kehitellä luukekseistä gluteenittoman version. Päädyin kokeilemaan yhtä todella yksinkertaista ja karppaajallekin soveltuvaa suolakeksireseptiä. Keksit onnistuivat mielestäni tosi kivasti, joten näitä tullaan meillä tekemään varmasti jatkossakin. Ne ovat itsessään varsin miedon makuisia, joten salsa toimii niidenkin kaverina mainiosti. Myös chilijauheella saa niihin potkua, kokeilin tänään.

Vaikka nämä keksit olikin alunperin tarkoitettu viljarajoitteisten snackiksi, näyttivät ne kelpaavan muillekin ja loppuivat itse asiassa kesken.

Resepti kaikessa yksinkertaisuudessaan:

230 g eli hieman vajaa 3 ps mantelijauhetta
2 isoa kananmunaa

Keksien päälle ennen paistoa:

3 rkl oliiviöljyä
2 tl pieneksi rouhittua merisuolaa

Sekoita kulhossa mantelijauhe ja munat käsin tiiviiksi, tasaiseksi massaksi. Laita taikina jääkaappiin tekeytymään ainakin puoleksi tunniksi. 

Alkuperäisessä ohjeessa sanottiin, että taikinaa ei tarvitse vaivata, mutta itse huomasin, että sen työstö on sitä helpompaa, mitä tiiviimmäksi sen viilennyksen jälkeen painelee. Kauli taikina tämän jälkeen levyksi kahden leivinpaperin välissä ja ota siitä muotilla haluamiasi kuvioita leivinpaperilla vuoratulle pellille. Sivele kekseille runsaasti oliiviöljyä ja sirottele päälle hienoksi rouhittua merisuolaa. Paista n. 10 min 150 asteessa tai kunnes keksit ovat muuttuneet kultareunaisiksi. Paistoaika riippuu keksien koosta ja paksuudesta. Ohuista tulee rapeampia. Anna jäähtyä rauhassa mieluiten ainakin seuraavaan päivään. Säilytä kuivassa ja viileässä.

Reseptin alkuperä: Alakarpisti-blogi. Muotti Lahdesta Kärkkäiseltä.



Ham(mered) Hand

Kinkkukäsi kuului menumme yllättäjiin. Kuvittelin, että kukaan ei tohtisi koskea tähän, kuten viime vuonna kävi kissanvessakakulle, mutta yllättävän hyvin se hupeni. Osan ensimmäisen käden sormista vei tosin vieraileva koiratähti ja moni kysyi, onko käsi koristeltu pekonilla. (Raaka pekoni, yh.)

Tämän ruokalajin reseptin ja toteutuksen kehittelin itse, vaikka inspiraatiota sain toki jenkkien halloween-kuvista. Resepti kuuluu jotakuinkin näin:

1 rasia maustamatonta laktoositonta tuorejuustoa

n. 3/4-1 dl kinkkusuikaleita

tomaattisosetta

sinappia

paprikajauhetta

tarvittaessa laktoositonta kuohukermaa tai vettä seoksen notkistamiseen

4 liivatelehteä

tilkka kiehuvaa vettä

ilmakuivattua (Serranon) kinkkua, Pirkka hyväksi todettu

ketsuppia koristeluun

Lisäksi tarvitaan:

 kumihanska tai käden muotoinen hyytelömuotti

1 tl ruokaöljyä

Laita liivatelehdet kylmään veteen 10 minuutiksi. (Huuhtele kumihanska. En tiedä, onko tämä välttämätöntä.) Valuta hanskaan 1 tl öljyä ja levitä se tasaisesti ympäri hanskaa, myös sormiin. Helpottaa hanskan myöhempää irrottamista

Soseuta tuorejuusto, kinkkusuikaleet, tomaattisose, sinappi ja paprikajauhe (mausteet oman maun mukaan) sauvasekoittimella tasaiseksi massaksi. Kuumenna tilkka vettä kiehuvaksi ja liuota kuivaksi puristellut liivatelehdet siihen. Kaada liivatelehtiliuos ohuena nauhana kinkku-tuorejuustoseoksen joukkoon jatkuvasti sekoittaen. Varmista, että seos on sopivan juoksevaa ja notkista sitä tarvittaessa kermalla tai vedellä.

Tyhjennä hanska huolellisesti ilmasta ilmakuplia välttääksesi. Kaada tuorejuustoseos hanskaan ja hiero se sormenkärkiin asti. Me käytimme apuna suppiloa. Sulje hanskan suuaukko tiiviisti esim. taittamalla ja teippaamalla. Siirrä jääkaappiin jähmettymään vähintään neljäksi tunniksi, mutta mieluiten seuraavaan päivään asti. Varmista, että sormet ovat erillään.

Poista hanska hyytelön ympäriltä saksilla. Varo vetämästä sormia poikki. Leikkaa Serranon kinkusta pitkittäissuunnassa viistopäisiä suikaleita ja asettele ne hyytelön ympärille lihaskerrokseksi. Pursota ranteen katkaisukohtaan ketsuppia vereksi. Säilyy tuorekelmun alla seuraavaan päivään.

MAKEAT

 Bones on Cupcakes

Luukoristeiset muffinit kuuluivat myös gluteenittomaan repertuaariin. Ohjeen sain kurssikaveriltani, jonka äiti on keliaakikko. Toimi kivasti: muffinit nousivat hyvin ja sitruuna tasapainotti toffeen makeutta. Keliaakikko kehui, joten mission accomplished.

 100 g voita

 1,5 dl sokeria

2 kananmunaa

2,5 dl gluteenitonta jauhoseosta (Semper)

1 tl leivinjauhetta

2 tl vaniljasokeria

1-2 rkl sitruunamehua 

1 ps gluteenittomia toffeita 

 Voi ja sokeri vatkataan keskenään. Lisätään kaksi kananmunaa ja jatketaan vatkaamista. Tämän jälkeen lisätään keskenään sekoitetut kuivat aineet kevyesti sekoittaen. Annostellaan muffinivuokiin yhdessä toffeenpalasten kanssa ja paistetaan 225 asteessa 10-20 min.

Päälle teimme tuorejuustokuorrutteen tällä ohjeella. En ollut ihan tyytyväinen sen rakenteeseen, eikä käyttämämme väri sekoittunut siihen kovinkaan hyvin, mutta siinä vaiheessa oli liian myöhäistä alkaa tehdä uuttakaan versiota. Kuorrutteen oranssi väri on Herttoniemen Bake&Partysta, muffinivuuat ja luunmuotoiset koristerakeet Tuusulan Confetista.

Chocolate Graveyard

Confetista mukaan tarttui myös uusi luurangonmallinen suklaamuotti, jolla oli helppo tehdä valkosuklaisia luita em. temperointitekniikkaa hyödyntäen. Pohja oli ihan normaali mokkapalapohja, muistaakseni tällä ohjeella tehty. Mokkapaloista oli myös gluteeniton versio, mutta sitä en muistanut kuvata.

4 munaa
4 dl sokeria
5 dl vehnäjauhoja
1 dl kaakaojauhetta
3 tl leivinjauhetta
150 g voita 

2 dl vettä tai kermaa

Kuorrute:

5 dl kaakaotomusokeria
0,5 dl vahvaa kahvia
50 g voita

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja nostele varovasti muna-sokerivaahdon joukkoon. Sulata voi ja lisää se sekä vesi tai kerma joukkon.
Vuoraa uunivuoan pohja leivinpaperilla. Kaada taikina vuokaan ja paista 200 asteessa noin 20 minuuttia. Anna jäähtyä.

Sulata kuorrutetta varten voi. Sekoita tomusokeri ja kahvi keskenään. Lisää kahvia ruokalusikallinen kerrallaan, jotta massasta ei tule liian löysää.
Sekoita lopuksi joukkoon voi. Levitä jäähtyneelle torttupohjalle. Anna jähmettyä. Koristele.

Popcorn Brains

Popcorniaivot koostuvat popcorneista ja punaiseksi värjätystä, sulasta vaahtokarkkimassasta. Nämä olisi ehkä kannattanut tehdä samana päivänä, koska  vaahtokarkkimassa tuntui sitkistyvän ajan myötä. Suolaisen ja makean kontrasti oli kuitenkin kiva.

Tässä resepti:

300 g valkoisia vaahtokarkkeja
1ps mikropopcorneja
punaista elintarvikeväriä

Valmista mikropopcornit pakkauksen ohjeen mukaan. Sulata vaahtokarkit mikrossa 20 sekunnin jaksoissa välillä sekoittaen, kunnes massa on notkeaa. Sekoita joukkoon muutama tippa punaista elintarvikeväriä. Sekoita popcornit sulan vaahtokarkkimassan joukkoon. Muotoile seoksesta hyvin öljytyin käsin aivomaisia palleroita leivinpaperille. Siirrä jääkaappiin viilentymään.

Halutessasi voit maalta punaisella elintarvikevärillä vielä valuvia verinoroja aivojen pinnalle.


Eye Pops

Olen jo pidempään halunnut kokeilla cake popsien tekoa ja halloween tarjosi siihen loistavan tilaisuuden. Popsit näyttivät ja maistuivat hyviltä, joten ne kuuluivat omiin lemppareihini mitä menuumme tulee. En ole varma, olisiko valkosuklaata tarvinnut näitä varten temperoida, mutta luulen, että se auttoi saamaan suklaakerroksesta tasaisen, puraistaessa lohkeavan ja huoneenlämmössäkin sulamatta säilyvän. Suklaakuorrutusta tehdessämme ymmärsimme tosin, että popseissa yleensä käytettävät tikkaritikut taitavatkin helpottaa nimenomaan popsien kuorruttamista, ei vain syömistä. Me kuitenkin oikaisimme ja jätimme tikut pois.

Lisäksi meidän oli tarkoitus piirtää silmiin vielä punaisia verisuonia elintarvikekynällä, mutta Confetissa ei bileiden aatonaattona voinut maksaa pankkikortilla, joten kynä jäi kauppaan. Teimme popsit siis jo hyvissä ajoin ennen bileitä ja ne säilyvät hyvin jääkaapissa ilmatiivisti säilytettyinä. Keksipohjaksi valitsimme Domino Marianne -keksit, joten silmät maistuivat minttusuklaalle.

Tässä resepti:

1 pkt (kaksi pötköä) Domino Marianne -keksejä
200-250 g laktoositonta maustamatonta tuorejuustoa

300-400g valkosuklaata
sinistä koristelupastaa tuubissa (Confetti) iiriksiksi

Kick-lakupatukka pupilleiksi

Erottele Dominoiden sisukset erilliseen kulhoon ja yhdistä niihin tuorejuusto. Sekoita tasaiseksi esim. sauvasekoittimella. Hienonna keksiosat muruiksi tehosekoittimessa.
Yhdistä tuorejuustoseos keksinmuruiksi ja sekoita tasaiseksi käsin. Tuloksena pitäisi olla muotoiltavaa, jäykähköä taikinaa. Muotoile siitä pötkö ja jaa se tasakokoisiksi paloiksi. Pyörittele palat suupalan kokoisiksi palloiksi. Siirrä ne jähmettymään jääkaappiin pariksi tunniksi.

Temperoi tai sulata valkosuklaa. Amatöörin temperointi: sulata suklaa normaalisti mikroaaltouunissa. Tarkista lämpötila paistomittarilla. Lämmitä vielä muutaman sekunnin pätkissä mikrossa, kunnes mittari näyttää lämpötilaksi 40 astetta. Jätä suklaa mittareineen jäähtymään ja tee välillä muuta. Aloita kuorrutus, kun mittari näyttää noin 26-28 astetta.

Dippaa ja pyöräytä pallot pienen haarukan avulla vinossa pidettävään valkosuklaakulhoon. Siirrä leivinpaperin päälle odottelemaan. Popseihin jäävät pikkuhaarukan reiät eivät haittaa, sillä ne jäävät iiriksen alle piiloon. Toinen vaihtoehto on tikuttaa ne netistä löytyvien ohjeiden mukaan kakkutikkareiksi ja dipata ne tikkujen avulla suklaaseen.

Jätä viileään jähmettymään useaksi tunniksi. Koristele kuorrutetut popsit sinisellä koristemassalla ja Kicks-lakupatukasta (tai muusta mustasta) muotoilluilla palleroilla silmiksi. Piirrä halutessasi punaisella elintarvikekynällä verisuonia silmämuniin.

 Fountain of Blood

Verilähde kirvoitti myös paljon kysymyksiä. Punaiseksi värjättyä valkosuklaatahan tuo vain. Värijauhepurkkeja vaadittiin tosin kaksi noin intensiivisen sävyn saavuttamiseksi. Lisäksi suklaata notkistettiin noin puolella desillä ruokaöljyä per neljä levyä valkosuklaata.

Löysin kerran käytetyn suklaalähteeni jokunen vuosi sitten neljällä eurolla eräältä kotipuolen kirpputorilta ja se on siitä asti odottanut sopivaa juhlatilaisuutta tullakseen korkatuksi. Olen iloinen, että nyt sellainen vihdoinkin koitti! En tiedä, miksen ollut keksinyt tätä aiemmin. Suklaaseen sai dippailla hedelmiä ja karkkeja ja kyllä sen ääressä jokuset kiitettävästi viihtyivät.



Head Cake

Pääkakusta kaikki kunnia kuuluu kakkuharrastuneelle kurssikaverilleni A:lle, ainoa mitä minä tein oli aivomuotin lainaaminen. Eikös olekin upea? Tässä oli muistaakseni puolukka-kinuskitäyte, ja sokerimassakuorrutus. Kakun viimeistelyyn oli mennyt viisi tuntia. Valtaisa kiitos A:lle panostuksesta!

Kakun alkuperäisidea täältä.


JUOMAT:


Booli

Perinteinen booli kaikkine versioineen tarjottiin jälleen viime vuonna Buttericksista hankitusta suuresta noidanpadasta. Olimme aikoneet uusia kuivajääkokeilumme, mutta kun muissa asioissa Lahden seudulla liikkuessamme bongasimme Kärkkäisen halloween-hyllystä mist makerin, emme voineet vastustaa kiusausta. Hinta oli samaa luokkaa kuin yhden kuivajääsatsinkin ja parhaimmillaan tämä kestäisi vuodesta toiseen. Lisäksi välttyisimme kuivajään hakemisreissulta muutenkin kiireisenä viimeisenä päivänä.

Testailimme sumukonetta ennen bileitä ja kehittelimme sille monenlaisia patentteja, jotta se toimisi optimaalisesti, mutta tositilanteessa emme kerinneet kuin tuikata sen pataan ja johdon seinään. Kivasti se kuitenkin toimi, kunhan nestepinta pysyi riittävän korkealla, ja valaisi keittiötä vaihtuvine värisävyineen. Osa jengistä tosin pelkäsi saavansa tästä sähköiskun, mutta itse kun olen pelannut akvaarioiden ja akvaariotekniikan eli vesi+sähkö-yhdistelmän kanssa aika monta vuotta, en osannut suhtautua tällaiseen mahdollisuuteen ollenkaan :D

Booli sisälsi tänä vuonna vodkaa, sinistä tai vihreää Bolsia tai uutta Diskoa sekä Spritea ja/tai kivennäisvettä. Itse en osallistunut boolin tekoon tai tuhoamiseen, vaan jätin sen muiden vastuulle.



Jääshotit

Törmäsimme kirpparilta kurpitsoja metsästäessämme silikoniseen muottiin, jolla sai tehtyä jäisiä shottilaseja. Vaihdoimme sen euron kolikkoon ja näin shotteja nautiskelleet vieraamme saivat kokea astetta jäisemmän yllätyksen.

 Jell-O Heart

Kun bileet olivat olleet jo hyvän aikaa käynnissä, kiikutimme tarjolle uuteen Buttericksista hankkimaamme sydänmuottiin tehdyn viinajellyn, jossa oli valmista mansikanmakuista Jell-O -hyytelöä ja kirkasta. Ennen punaisen hyytelön valamista pursotin muotin verisuonipainanteisiin 5 ml ruiskulla hieman jähmeytynyttä siniseksi värjättyä liivatehyytelöä. Muottiin riitti hyvin yksi Citymarketissa myyty Jell-O paketti.

Itsehän ehdin koko bileiden aikana nautiskella vain vajaan yhden tölkillisen lonkeroa, koska olin koko ajan puuhaamassa jotakin :D Ruokaa lapoin jossakin vaiheessa puolen lautasellista ja senkin lähinnä lapsuudenystäväni painostuksesta :D Ei sillä, että pöydästämme kauheasti vhh-ruokaa olisi löytynytkään. Se oli ihan tietoinen ratkaisu.

Kaiken kaikkiaan olin menuumme tyytyväinen, eikä rääppeitäkään jäänyt liikaa. Jos kehitysideoita miettii, niin jatkossa voisi ehkä lisätä suolaisten ruokalajien määrää makeiden kustannuksella. Harmillisesti niitä makeita on vaan jotenkin hauskempi tehdä. No, onneksi ensi vuoteen on taas runsaasti aikaa!

Karpimpi omenapaistos

Karpinnettu omenapaistos
 4-6 omenaa
vettä
30-50g voita
1-2 dl mantelijauhetta
(gluteeni- tai soijajauhoa)
erytriolia, steviaa tai muuta makeutusainetta
kanelia

tarjoiluun vaniljakastiketta, vaniljalla maustettua kermavaahtoa, vaniljajäätelöä tai vaniljalla maustettua turkkilaista jogurttia


Ota voi ajoissa huoneenlämpöön. Lohko omenat uunivuokaan. Kaada päälle vettä sen verran, että omenalohkot uivat siinä, mutta eivät peity. Halutessaan omenia voi jo tässä vaiheessa makeuttaa tai maustaa kanelilla. Esipaista uunissa 200 asteessa n. 20 min.

Valmista tällä välin muruseos nyppimällä mantelijauhe sekä makeutuasine (ja halutessasi gluteeni- tai soijajauho)  huoneenlämpöisen voin joukkoon, kunnes seoksen rakenne on muruinen.

Ota vuoka hetkeksi uunista, kaada tai lusikoi enimmät vedet pois ja levitä muruseos omenien päälle. Ripottele pinnalle lopuksi kanelia ja paista, kunnes muruseos muuttuu pinnaltaan kullanruskeaksi.

Tarkkoja raaka-ainemääriä on valitettavasti vaikea antaa, sillä paras tulos syntyy näppituntumalla. Sanoisin, että kannattaa aloittaa pienimmällä voimäärällä ja lisätä jauhetta pikku hiljaa, tarpeen mukaan.

Devil's jam

Oon varmaan joskus maininnut, että mun ehdoton lemppari ravintolaruuista oli Pancho Villan kana vuohenjuustolla ja paholaisenhillolla sekä tietysti grillatuilla vihanneksilla. Siitä ei oikeasti ollut taivas kaukana! En tiedä, miksi menivät poistamaan kyseisen annoksen listoilta tai saako sitä kenties taas. Toisen kerran olen törmännyt samaan makuelämykseen jollakin ABC:lla, joten kun luin jostakin, että hillosokerin voi korvata liivatteella ja makeutusaineella, ei tarvinnut kauaa harkita oman satsin vääntämistä. Tällaisella reseptillä se syntyi:

Paholaisenhillo
- 2 suippopaprikaa
- 2 punaista chiliä
- 1 pieni sipuli
- 4 valkosipulinkynttä
- 500g tomaattimurskaa
- mustapippuria
- suolaa
- yrttimaustetta
- 4 rkl etikkaa
- makeutusta oman maun mukaan
- 4 liivatelehteä
 
Pilko kasvikset pieniksi kuutioiksi, sekoita ne tomaattimurskan joukkoon ja keitä kattilassa, kunnes ne pehmenevät ja suurin osa vedestä on haihtunut. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen noin kymmeneksi minuutiksi. Lisää mausteet, etikka ja makeutusaine sekä viimeisenä kuiviksi puristetut liivatelehdet. Maistele moneen kertaan sopivan makeus-tulisuus -balanssin saavuttamiseksi.

Kaada sose kuumana puhtaisiin säilyketölkkeihin (2 kpl), anna jäähtyä ja siirrä jääkaappiin. Säilyvät avaamattomina useamman viikon. 

Paholaisenhillo sopii lisukkeeksi monenlaisille liharuuille ja toisen tölkin voi vaikka viedä tuliaiseksi kaverille. Erityisen lämpimästi suosittelen kuitenkin edelleen kermakastikkeessa haudutetun broilerin, kevyesti paistettujen vuohenjuustoviipaleiden ja paholaisenhillon komboa.

Ai että, se on hyvää!