Uusi vuosi, uusi kamera, vanhat kujeet

Meidän uusi vuosi sujui tosiaan tänäkin vuonna Tampesterissa. Oman pikku lisäjännityksensä päivään toi jälleen V-"kävellenolisitjoperillä"-R. Etukäteen hiukan pelkäsin, etten ehkä pääsisi perille enää saman vuoden puolella, mutta onneksi juna oli lopulta myöhässä vain reilut parikymmentä minuuttia. Pakko kuitenkin myöntää, että koskaan aiemmin välimatka Toijala - Tampere ei ole tuntunut yhtä pitkältä kuin nyt toisen pikajunan perässä luullakseni max viittäkymppiä körötellessä :D

 (Kuva viime vuodelta)

Itse illanvietto sujui aikalailla samoissa merkeissä kuin viime vuonna: samat karppieväät (nakkeja, lantturanskalaisia, juuressalaatti, pähkinöitä), sama boolilähde, sama paikka, joskin hiukan eri porukka ja täysin uusi jatkopaikka eli Kuuba-baari. Oli ihan peruskivaa. Yleensä mulla toimii jotkut ihan randomit illat paremmin kuin nämä kauan hehkutetut juhlapäivät, jolloin kaikilla kuuluu olla niiiiiiin kovin hauskaa, vaikkei lopulta mitään niin erikoista tapahtuisi :D Tai sitten musta todella on tulossa vanha. Ei jaksettu edes käydä katsomassa Keskustorin ilotulitusta, mutta viime vuonna ostetut tinat sentään valettiin joskus viiden maissa jatkoilla.

Musta tätä ei voi tulkita kuin yhdellä tavalla: happy face! Toivokaamme, että tulevasta vuodesta tulee siis yhtä onnellinen kuin parista edeltävästä :)

Eilinen darrapäivä kului sitten koirien kanssa puuhastellessa. Ystäväni Miyu-shibasta (4kk) on kasvanut jo ihan aikuisen näköinen (yhyyy):

Vaan osataan ne pennun eleet ja etenkin käytös vielä...

Tylsääääää....

(Please ignore the tired darraface)

"There must be something evil inside this pillow. And it must DIE!"

Vaikka video on kovin lyhyt, tätä jatkui pitkin iltaa ja huomattavan pitkiä aikoja :D

Kotiin (kotipuoleen, ei Vantaalle) pääsin joskus puoli kymmenen maissa illalla, sitten käytin pari tuntia vuoden 2010 koostamiseen (edellinen postaus) ja loppuillan nautiskelin ylhäisestä yksinäisyydestä ja hiljaisuudesta hyvän joululahjakirjan, luumurahkan, äidin mulle yllätykseksi leipoman sienipiirakan ja Iipun kanssa torkkupeiton alla.


Toki Iippukin sai osansa herkuista ja mä hyödynsin tilanteen yrittämällä opetella ymmärtämään uuden kamerani sielunelämää.

Tässä kuvasarjassa päiviensä pään kohtaa kanankaula. Uskaltaudun julkaisemaan nämä siitä huolimatta, että te kaikki valokuvaus-pr0t siellä näyttöjenne takana ehkä kuolette nauruun :D

...ruuan jälkeen iski väsy <3 Osansa saattoi toki tehdä myös kellonaika: ainakin toisella meistä on vuorokausirytmi kohdillaan :)

 Jep, vielä riittää opeteltavaa ja ohjekirjassa sivuja tankattavaksi, joten toistaiseksi blogissa tultaneenkin nautiskelemaan iloista pokkari- ja järkkärikuvien sekametelisoppaa. Kiitos ja anteeksi!