Raparperitaivas

 Se on täällä taas, raparperiaika. Ja pakkohan sitä oli saada.

Dagen efter

Viime viikolla leipaisin ensimmäisistä varsista perinteisen raparperipiirakan, jonka ohjeen olen joskus aikaisempina vuosina blogissakin julkaissut. Musta on kuitenkin ilmeisesti tullut varsinainen tuohisuu, kun en taas tekovaiheessa maistanut, että olisi pitänyt laittaa enemmän makeutusta. Happaman puolelle jäätiin, joten O ei ainakaan juuri perustanut tästä tekeleestä. 

Loput varret unohtuivatkin jääkaappiin aina tähän päivään asti ja sen alkoivat jo olla näköisiäkin. Niinpä meillä syötiinkin tänään päivälliseksi raparperi-paprika-broileria ja jälkiruuaksi raparperi-vadelmapaistosta itsetehdyllä vaniljajäätelöllä ryyditettynä. 

Raparperi-paprika-kanapaistos

400 g maustamattomia kanan rintafileitä
25 g voita
2 dl kuohukermaa

1/2 dl emmental-raastetta

sipulikuutioita

paprikakuutioita

3 raparperin vartta

valkopippuria

paprikaa

suolaa

ripaus chilijauhetta

Paista kanat voissa, lisää pilkotut kasvikset ja mausta. Lisää kerma ja juustoraaste.  Hauduta puolisen tuntia. 

Tästä tuli hyvää! Seuraavalla kerralla lisäisin raparperin määrää suhteessa paprikaan tai jättäisin paprikan kokonaan pois, jotta raparperi pääsisi paremmin oikeuksiinsa. Nam nam. 

 Raparperi-vadelma-paistos (määrät summittaisia, koska tehty täysin fiilispohjalta)

- pari dl mantelijauhetta
- n. 50g voita
- makeutukseen steviaa ja Sukrinia
- vajaa pussillinen pakastevadelmia
- kolme raparperin vartta
- kolme kananmunan valkuaista (jäivät yli jäätelön teosta)

Murupohjaiset paistokset syntyvät niin, että jauhot ja makeutusaine nypitään kylmän voin joukkoon murumaiseksi seokseksi. Puolet seoksesta levitetään voidellun uunivuuan pohjalle, päälle levitetään mikrotettuja raparperinvarsia (esipehmennys) ja sulatettuja vadelmia sekä makeutusta ja päällimäiseksi loput muruseoksesta. Paistetaan 180 asteessa kullanruskeaksi.

Halutessaan paistoksen päälle voi vielä nostella marenkivaahtoa (eli vatkattuja ja makeutettuja munanvalkuaisia), jolloin tekeleestä saa astetta juhlavamman näköisen. Marenkikuorrutusta kypsennetään uunissa, kunnes huiput ovat saaneet hieman väriä.

Voin kertoa, että nyt tuli kyllä niin makiaa, että! Ja ihan huippuhyvää. Lämmin paistos ja siihen päälle sulava itsetehty vaniljajätski, pala taivasta maan päällä.

Lopulta herkuttelu vaati veronsa.