Kroatia, päivä 6

Kuudes päivä oli jälleen melko kaunis. Meidän piti luovuttaa Splitin asuntomme puoli yhdeltätoista, minkä jälkeen kiikutimme matkalaukkumme bussiasemalle ja lähdimme O:n toiveesta rannalla käymään. Matkalla Benelle olimme nimittäin bonganneet pari kivemman näköistä rantaa Marjanin kukkulan juurella (ne samat, joihin yritimme seikkailla metsän läpi), joten ei muuta kuin bussi alle ja menoksi!

Kroatian rantavesissä elää tyypillisesti merisiilejä ja monia muitakin jänniä otuksia, kuten saimme huomata.

Kuollut yksilö

Merimakkara?

Merisiilin kuori

Elävä yksilö! Pelastimme tämän rannalle huuhtoutuneen reppanan takaisin mereen.

Ja tältä siellä näytti:

Rannalla saimme olla aika omissa oloissamme. Ilmeisesti tällainen ilma ei vastannut kroatialaisten käsitystä hyvästä biitsikelistä. Vieressämme istunut porukka koostui sekin nimittäin suomalaisista - yllättäen!

Kroatian rannat eivät ole yleensä hiekka- vaan pikkukivirantoja, joilla suositellaan käytettäväksi uimakenkiä. Itse emme sellaisiin panostaneet, koska rannalla oleskelu jäi aika vähäiseksi ohjelmanumeroksi.

Vaan päästiinpä vihdoinkin oikein etelän lomatunnelmaan!

O halusi ehdottomasti päästä uimaan. Minä tyydyin kahlailuun, sillä vesi oli tämän vilukissan makuun varsin viileää.

Lämmin auringonpaiste sen sijaan kelpasi!

Vietimme rannalla varmaan yhteensä parisen tuntia, eikä aurinko suinkaan paistanut tätä koko aikaa, mutta onnistuimme lahjakkaasti molemmat polttamaan ihomme.

Parhaimmillaan paiste oli siinä kahden maissa, kun me jouduimme kasaamaan tavaramme ja lähtemään bussille. Matkalla näimme muurin päälle lämmittelemään kiivenneitä vihreitä liskoja, jotka hävisivät lähikuvaa yrittäessä salamannopeasti heinikkoon.

Sitten koittikin aika jättää hyvästit Splitille ja varautua bussimatkaan kohti Dubrovnikkia. Olen ehdottoman iloinen, ettemme jääneet vain tuohon pikkukaupunkiin, johon lensimme, vaan näimme myös Splitin. Se on huomattavasti suurempi kaupunki ja ennen kaikkea sieltä on siedettävä matka Plitviceen. Paljon muutakin nähtävää, kuten ympäröivät saaret, sieltä olisi löytynyt, mutta sadesää rajoitti retkeilyintoa aika tavalla.

Bussiaseman läheisyydessä kävimme syömässä pienen pikalounaan. Itse tilasin rapuja, mutta yllätyksekseni ne tarjoiltiinkin sämpylän välissä. Herkullista, vaikken sämpylää itse syönytkään! O tilasi pljeskavican, eli kroatialaisen vastineen hampurilaiselle ja piti siitä myös.

Ruuan jälkeen suuntasimme hyvissä ajoin bussille, edellisestä kerrasta viisastuneina. Nyt saimme ensimmäisinä valita paikkamme, eikä bussi edes täyttynyt. Matkaeväänä saksalaisen Müller-kauppaketjun tavaratalosta löytynyt maailman paras proteiinipatukka.

Paremmissa matkustusolosuhteissa kilometrit ja se neljän tunnin matka taittui varsin mukavasti ja nopeasti. Pääsimme ihailemaan kaunista maaseutua ja kanavien pilkkomia peltolaikkuja, vuoristoa, rannikoita, pieniä kyliä ja isompia kaupunkeja. Matkan aikana ajetaan Montenegron läpi, joten pari passintarkastusta katkaisivat välillä matkanteon. Katselimme myös Our Idiot Brother -leffan tylsempien taipaleiden ajankuluna.

Dubrovnikiin saapuessamme aurinko oli laskemassa.

Dubrovnikiin päästyämme otimme ensimmäisen bussin ja matkasimme takaisin samalle asunnolle, jossa olimme viettäneet ensimmäisenkin yön. Kysyimme vuokraisännältä vinkkiä ruokapaikan suhteen ja päädyimme sen perusteella viereiseen Mamma Mia -pizzeriaravintolaan, josta sai paitsi edullista, myös herkullista ruokaa.

Ruokaa odotellessamme jalkoihin tuli kiehnäämään pari katukissaa, joista toinen maukui hassulla äänellä, eikä tahtonut millään saada tarpeekseen ihmisistä. Silittelin sitä jonkin aikaa, ennen kuin huomasin, että siltä puuttui toinen silmä ja että se ontui toista etujalkaansa. Tuli kurja mieli.

Lähde, josta bongasin muutaman säikyn kultakalan...

Ruoka oli kuitenkin taivaallista. Tilasin yleisistä ravintolatavoistani poiketen grillivihanneksia ja possunniskaa, jota opas oli suositellut Plitvicen reissulla. Ihan loistavaa! O otti mixed meat -setin, johon kuului kroatialaisia makkaroita, cevapciceja, possunniskaa ja kanaa.

Ruokailun jälkeen painuimme tyytyväisinä unille, levätäksemme kunnolla ennen viimeistä päivää Kroatiassa. Jos matkustatte Dubrovnikiin ja majoitutte Lapadissa, käykää ehdottomasti testaamassa kyseinen ravintola!