Kroatia, päivä 5 + ostokset

Kotona jälleen! Palasimme keskiviikkona ja lähdimme melkein saman tein hakemaan laumaa kotiin. Ei ole varmaan koskaan ollut yhtä kova ikävä noita karvakorvia kuin nyt tämän ongelmatilanteen aikana. Tulipa siinä muutama ilon kyynelkin vieräytettyä, kun näki, millaisella ilolla koirat ottivat meidät vastaan. Taikkis jopa hyppäsi itse automme takakonttiin, mitä se ei ollut koskaan aiemmin eikä enää sen jälkeenkään tehnyt. Koirien keskinäiset välit ovat edelleen tulehtuneet, mutta pyrkimykset tilanteen parantamiseksi on nyt aloitettu.

Palataan kuitenkin Kroatian tunnelmiin vielä parin postauksen ajaksi. Sunnuntaiksi oli luvattu silkkaa sadetta, joten päätimme välttää veetutuksen lähtemällä shoppailemaan Splitin ja ilmeisesti koko Dalmatian suurimpaan ostoskeskukseen, City Center Oneen. Eihän se meikäläisen käsityksen mukaan mikään valtava ollut, mutta kolmikerroksinen kuitenkin. Sellainen, jonka ehti mukavasti kiertää yhdessä iltapäivässä ja josta löytyi muutamia edullisempiakin kauppoja. Kuvia ei kertynyt muistikortille montaakaan, mutta nappailin koko viikon löydöistä nyt kotona muutamat kuvat tämän postauksen loppuun.

Kauppakeskukseen pääsi helposti yhdellä bussilla asuntomme läheltä. Matka kesti noin vartin verran.

Ostoskeskus oli uusi ja moderni.

Takko - ensimmäinen vaatekauppa, johon astuimme, osoittautui heti loistovalinnaksi. Löysimme alerekeiltä O:lle muutaman viileiltä sadekeleiltä suojaavan hupparin sekä kevyen kesätakin, jollaisia olimme alunperin lähteneetkin etsimään, ja minulle topin, jakun sekä neuleen.

Seuraavaksi suuntasimme Zoocity-nimiseen eläinkauppaan, jossa ei onnekseni näkynyt koiran- tai kissanpentuja tai mitään muutakaan ikävää. Hintataso oli jonkin verran Suomea alhaisempi, joten ostimme laumallemme muutamia tuliaisia.

Seuraavaksi teimme löytöjä edullisessa saksalaisketjua edustavassa Deichmann-kenkäliikkeessä, josta O kotiutti kaksi ja minä kolme paria kenkiä.

Uusien kenkien aika?

Näiden lisäksi tein vielä muutaman löydön NewYorkerissa ja ruokakaupassa, haha. Ostoskeskuksesta löytyi monta kahvilaa, mutta ruokapaikkoja oli hieman harvemmassa. Päädyimme lopulta eräänlaiseen pikaruokaravintolaan, jossa annos valittiin useista paikan päällä valmistetuista vaihtoehdoista ja lämmitettiin sitten mikrossa. Itse päädyin mustekaloihin ja grillivihanneksiin, O otti kanaa.

Tuli todettua, että tuo mustekala ei kyllä petä missään tilanteessa! Aina yhtä mureaa ja maukasta. Löysin uuden suosikin.

Ruokaostosten jälkeen palasimme bussilla takaisin asunnolle ja nautiskelimme vielä iltapalaa.

O:n iltapala

Molempien iltapala

Oma iltapalani

Ja sitten niitä kotona kuvattuja ostoksia. Tässä on siis koko viikon saalis, ei vain ostoskeskuksen.

Neonpinkki hyppäsi kaikkialta silmille, joten olihan sitä pakko kotiuttaa. Nämä ovat siis Splitin pikkupuodeista, joista suurin osa oli esim. Espanjan hintatasoa kalliimpia.

Muita kesäisiä värejä Takkosta ja NewYorkerista. Tykkään erityisesti tuosta värikkäästä seeprapaidasta.

Deichmannin popot reissussa rähjääntyneitä korvaamaan. Neonpinkkejä on jo sen verran käytetty, että kuvastakin huomaa.

 Korut olivat Kroatiassa hyvin hinnoissaan, mutta parit korvikset onnistuin silti löytämään.

Vihkoja klinikkavuodelle. Yksi lemppareimmista löydöistä koko reissulla - näin pieni juttu. Olin nimittäin etsinyt Suomessa kuumeisesti tällaisia pieniä, muovikantisia, eri värisiin osioihin jaettuja vihkoja, joten olin ihan onneni kukkuloilla löydettyäni muutaman ihan täydellisen ja vieläpä kivan värisen! Lisäksi matkaan tarttui lila osoitekirja lääkeaineiden kokoomista varten, sillä tässä oli enemmän sivuja ja kirjoitustilaa kuin siinä blogissakin vilahtaneessa mustassa Tiimarin versiossa, jonka ehdin saada vasta aluilleen. Ja onhan tuo lila nyt nätempi!

Pientä tarpeellista kotiin kiinalaiskaupasta: pikkuhaarukoita, jäätelölusikoita, sakset ja sateenvarjo. Koirien ikävämmät tuliaiset.

Ja jotta päästään eroon tästä muka-järkevien ostosten illuusiosta, niin loppuun vielä kissojen tuliainen:

Kyseessä on siis tuollainen hauska kissanmuotoinen sanko, jonka näimme heti Modkatin rinnalla kissanhiekkaroskiksena. Hetken aikaa arvoimme, että mahtaako tuo sitten enää omassa kylppärissä näyttää yhtä hauskalta, mutta päätimme ottaa riskin ja olen kyllä tyytyväinen, että otimme! Sopii mainiosti väreihin ja säästää luontoa, kun ei tarvitse tuhlata jatkuvasti pikkupusseja. Hajuhaittojakaan ei ole, sillä astia on melkoisen tiivis, eivätkä kissojen pienet, kuivat raakaruokajätökset haise juuri miltään edes tuoreena. Tajusin vasta kotona, että astia taitaa lapion muodosta päätellen olla itse asiassa tarkoitettu puhtaalle hiekalle, mutta meillä oli kyllä enemmän käyttöä hiekkaroskikselle. Tykkään!