Faithful friends who are dear to us
Gather near to us once more
Through the years we all will be together
If the fates allow
Hang a shining star upon the highest bow
And have yourself a merry little Christmas now♥
Jouluaatto alkoi perinteiseen tapaan kuusen koristelulla jouluohjelmien pauhatessa taustalla. Viime vuosina olen suorittanut koristelun yksin, mutta tänä vuonna sain seuraa O:sta - muutaman rakkaudella valmistetun jouluteemukillisen ja -limppusiivun jälkeen.
Kuusi oli tänä vuonna astetta persoonallisempi, sillä geokätköilyyn hurahtaneet vanhempani olivat käyneet noutamassa sen puoliltaöin netissä julkaistujen koordinaattien perusteella paikasta x aiemmin viikolla. Kuusi oli siis ilmainen, metsänhoitoyhdistyksen lahjoittama ja ihan luomua tällä kertaa.
 |
| Latvasta hiukan harva, mutta muuten ihan nätti! |
 |
| Lumiukko piti vahdata jälleen ihan jo musiikkien vuoksi... |
 |
| Ikkunasta pilkottaa varsin vehreä maisema. Lunta oli vain muutama laikku. |
 |
| ... ja joulurauhan julistus kuunneltiin puuropadan ääressä. Oli muuten ensimmäinen itse keittämäni joulupuuro! |
 |
| Itse tyydyin kuitenkin nautiskelemaan partaäijää raejuustolla, kermalla ja kanelilla, nam! |
Puuron jälkeen hipsimme joulusaunaan. Kirkkaat hehkulamput jätettiin tällä kertaa sytyttämättä ja tunnelmaa saivat luoda tuikkukynttilät.
En usko, että pelkistetyssä sähkösaunassamme on koskaan aiemmin ollut yhtä kodikasta! Niin pieni juttu, mutta niin suuri ero!
Neljän maissa kävimme kirkossa ja kiersimme O:n ja mun läheisten haudat. Teki hyvää rauhoittua hetkeksi kaiken hulinan keskellä. Kotiin palaillessamme alkoi ruoka ollakin jo valmiina ja J&T2 liittyivät seuraan.
 |
| Aatonaattona kokoon kyhätty kylmäsavulohi-katkarapu-hyydyke lunasti jälleen paikkansa ruokailijoiden suosiossa |
 |
| O:n toiveesta pöydästä löytyi pitkästä aikaa imellettyä perunalaatikkoa. Porkkana-, juustoinen juuressose- ja lanttulaatikko kelpasivat karppaajillekin. Itsetehtyjä kaikki, tietysti! |
 |
| Suppilovahvero- ja kanttarellikastikkeita, lihapullia... |
 |
| Kylmäsavulohirullia, graavia, savulohta, kinkkua... |
 |
| Oma annokseni. |
T ja S poikkesivat myös jossakin vaiheessa tuomassa omat lahjansa ja toivottelemassa hyviä jouluja.
Joskus 21-22 aikaan päästimme Taikkiksen (ja itsemme) lahjojen kimppuun. 
O oli pakannut tytöille yhteen pakettiin kuusi vakuumiin säilöttyä naudan nilkkaa ja kolme muuta herkkupussia. Taikkikselle tuotti silminnähdin vaikeuksia päättää, mistä kulmasta paketin avaamisen aloittaisi, joten neiti puhkoikin paperin tasaisesti reikiä täyteen. Autoin molemmille luut vakuumista ja loppuilta sujuikin sitten huippusaalista joulukuusen alla teurastaen ja jalasta vettä hörppien.
Hiukan vähemmän tuoksuneesta paketista puolestaan paljastui O:n netistä tytöille tilaama hieno aktivointilelu. Siinä on tarkoituksena irrottaa tornin kolme kerrosta, jolloin namit tippuvat alas koiran saataville. Luun kalvamisella itsensä väsyttäneen pikkuneidin keskittyminen ei enää aattoyönä ollut parhaimmillaan, mutta joulupäivänä tornin idea alkoi hiljalleen valjeta.
 |
| "Tää haisee ihan kinkulle, täältä niiden on tultava" |
 |
| Omia lahjojani en ainakaan toistaiseksi ole huomannut tätä enempää kuvailla. |
Sain siis tosiaan toivomani salaman ja testailin sitä yllänäkyvissä koirakuvissa. Lisäksi paketeista kuoriutui mm. uudet pussilakanasetit ja tyynyt, villasukat, huiveja, tumput, glögiä, viinilaseja, toivomani kirjat ja yksi joululuettava, TIGIä, Puman rannekello, pari voileipägrilliä, jalkakylpylaite, seinäkalenteri, vartalosuihke, lasinen Pentikin joulupallo, oloasu ja yhteensä 16 leffalippua... ♥ Aika paljon lahjoja siihen nähden, että tänä vuonna piti radikaalisti vähentää lahjojen määrää!
 |
| Neilikka-appelsiinit, ah mikä tuoksu♥ |
 |
Ilta kruunaantui juustolautasen äärelle kynttilänvaloon muiden jo mentyä nukkumaan. Sama kaava toistui myös joulupäivänä. Eilen hurruuttelimme Vantaalle, sillä työt kutsuvat tekijäänsä. Uudeksivuodeksi ja ensi viikoksi pitäisi vielä palata kotipuoleen, joten kovin pitkästä visitiistä ei kuitenkaan ole kyse. Oikeastaan olisin kyllä halunnut viettää uuttavuotta Vantaalla ja kutsua tänne vieraita, mutta kaikki opiskelijakaverit ovat kaikonneet loman ajaksi kotiseuduilleen eikä kotipuolesta jaksa kukaan tänne asti ajella, joten on kai vain tyydyttävä kohtaloon ja lähdettävä sinne, missä ihmiset ovat!
Onneksi sentään raketit on jo hankittu :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti