Frankfurt part. II

Mulla on koko viikko perjantaita lukuunottamatta vapaata, kello on puoli kahdeksan aamulla ja avasin blogin töötätäkseni loput Ffurtin kuvat ilmoille.

WTF?

Oli aika huisi viikonloppu O:n kanssa, vaikka me puuhasteltiinkin vain kaikkea tosi arkista ja jouluista. Tai oikeastaan juuri siksi.

Oon niin pitkään kaivannut juuri tällaista, arjen jakamista, että fiilis on aika korkealla. Joka tapauksessa tämä hereillä olo piti perustella vielä sillä, että saatoin O:n tuossa kuuden jäljestä dösäpysäkille, samalla kun käytin Taikan pihalla. Herran auto oli nimittäin keittänyt Tampereen kohdalla ja loppumatkan O joutui taittamaan julkisilla. Taisi punainen paholainen väsyä ainaiseen Vantaalla ramppaamiseen ja viheltää pelin poikki pienen loman toivossa. Tai sitten se johtuu vain siitä, että kyseessä on Ooppeli. Hehe.

Mutta joo, krhm, niitä kuvia.

Tiistai-aamuna hyppäsimme puoleksi tunniksi metroon ja kiidimme läpi lukuisten lähiöiden

Kuten kuvasta huomaa, Frankfurtin metrojunat olivat jo parhaat päivänsä nähnyttä kalustoa, mutta yhteydet pelasivat loistavasti. Voi kunpa Helsingissäkin...

Määränpäämme oli tällä kertaa Nordwest Zentrum -niminen ostosketju, jota oli jollakin nettisivulla kehuttu yhdeksi Frankfurtin parhaista. Joulukoristelut siellä olivat ainakin kohdillaan!

Hilpeänä, hehe. Mutta kuvassa eilisen ostokset: pipo ja tuubihuivi (4,90e, ei paha).

Koska paikallisten herkkujen maistelu on aina yksi matkustelun antoisimmista elämyksistä, päätimme nautiskella "Currywurstia", eli currymakkaraa aamupalaksi. Oletimme, että itse makkara olisi ollut se annoksen tulinen osuus, mutta ei - kaikki perustui makkaran päälle valutettuun chili- ja currysoosiin. Oma annokseni oli tulisuusasteeltaan 2/4 ja oli siinä ja siinä, että tuntuiko chilin polte suussa enää mukavalta vaiko pelkästään pahalta. O tilasi rintaansa röyhistellen ja myyjän varoituksista piittaamatta kaikkein tulisimman vaihtoehdon ja joutui nöyrtymään neljännen suupalan jälkeen - myyjän huvittuneen katseen alla. Loppuannos hylättiin kylmästi ravintolan pöydälle ja suuta lepyteltiin pian marjasmoothiella.

Kiersimme kauppakeskuksen ympäri ja poikkesimme mm. eläinkaupassa. Akvaarioinnostukseni roihahti jälleen himpun verran rinnassa, oli sen verran vaikuttava osasto. Ehkä vielä joskus...

Metroa odotellessa oli seuraavan kerran aikaa räpsäistä muutama kuva.

Menetin matkan aikana sydämeni tuollaisille blingbling-poroille, joita näkyi kaikkialla erivärisinä. Jakavat varmaan mielipiteet, mutta no can do, tällaiset lasipallot tänä vuonna!

"Katso miten hiiiiiiiiieno poro!" (c) Nea 5v.

Maksettu mainos.

Ja niin joo, ostin myös tuon takin, jonka olen tässä kuvassa tyhmästi nostanut ylös, jottei se heti likaantuisi. Oli pakko - edellinen talvitakkini oli luullakseni n. 5v vanha ja ihan sen näköinenkin. Plus olisin jäätynyt tuolla pystyyn ilman. Kuvassa myös toiset niistä 10e kengistä, joihin olen hiukan rakastunut ja O:n uusi laukku ja uudet lapasetkin, jee!

Lisäksi Primarkista piti poistaa muutamat pikkujoulukorut, 1-3e/kpl

 Kauppakeskukselta palasimme alkuillasta takaisin keskustaan Alte Operille eli vanhalle oopperatalolle, joka näkyy ao. kuvassa.

Tuolla alueella näkyi ehkä parhaiten Frankfurtin perinteikkyys ja modernius rinnakkain. Ainakin arkkitehtuurissa.

Varsinaisena kohteenamme oli kuitenkin Main Towerin näköalatasanne.

Lippu ylös maksoi hmmm, 5 tai 10e per napa, mutta oli aikamoista rahanhukkaa, sillä...

Tältä siellä piti opastetaulun mukaan näyttää...

...mutta tällaiselta siellä näytti :D

Olimme toki osanneet varautua siihen, että sumun vuoksi näkyvyys olisi heikko... mutta että näin täysin?! Kyllä siinä taas huijattiin tyhmää turistia, hehe. Tosin vaikka joku olisi kertonut, ettei ylhäältä näe mitään, olisi se ehkä silti pitänyt käydä itse toteamassa uskoakseen.

No, näkyi sitä cityä ihan alapuolella sentään tämän verran. Päivällä ilman noita valoja tilanne olisi varmaan ollut vielä huonompi.

"Hyvä reissu!"

Lopuksi palasimme takaisin joulutorille, sillä O halusi nähdä sen vielä kaikessa valoloistossaan. Ja minä tietysti myös!

Torin joulukuusi oli mun makuun aika harva, mutta näytti valaistuna ihan kauniilta.

En tiedä, miten missattiin nää edellispäivänä, mutta...  nam!

Kuvassa on siis eri tavoin maustettuja paahdettuja manteleita. Myyjät tarjosivat maistiaisia ja pakkohan sitä oli sitten 100g sortua ostamaan. Paikallisia herkkuja, u know.

Makuina stracciatella, After Eight ja Snickers... Ei tosin karppia, far from  it :D

Pähkinöinä.

Onneksi en ollut ainoa, hahaa

Joulutori päättyi rantakadulle, joten pistäydyimme myös yhdellä Mainin ylittävistä silloista.

Loppuajan suhasimme ympäri toria ja maistelimme erinäisiä kuumia juomia.

Kaakaopohjainen "Warme Onkel" ja sitruksinen "Heisse Elsässer", jota tehtailimme nyt viikonloppuna myös täällä koto-Suomessa

Harmillisesti emme huomanneet seurata ajan kulua, vaan huomasimme yhtäkkiä, että kello oli lyönyt yhdeksän ja kaikki kojut alkoivat salamannopeasti sulkea luukkujaan. Tämä tarkoitti sitä, että jäimme ilman ruokaa. Onneksi pienen epätoivoisen vaeltelun jälkeen löysimme pienen italialaisen ravintolan, jonka nälissämme kelpuutimme. Tilasimme nälissämme molemmat possua ja voi, mitkä annokset saimmekaan!

Aivan taivaallista sienikastiketta, samoin kuin O:n pihvin juustokastike

Kipusi kyllä koskaan syömieni ravintola-annosten ehdottomaan top kolmoseen. Makunautintoon saattoi tosin vaikuttaa myös vatsassa kurninut valtava nälkä ja ulkoilmassa vietetyt pari edellistä tuntia, jotka saivat poskeni sellaisessa punaisen sävyssä, jonka rinnalla paloautokin olisi kalvennut. Glühweinilla ei tietenkään ollut minkäänlaista osuutta asiaan.

Täysine masuinemme nukahdimme hotellilla varsin äkkiä ja keskiviikko kului lähinnä takaisinpäin matkustamiseen. Ihan huippu reissu kaiken kaikkiaan: loistavia ruoka- ja juomaelämyksiä, mieltä lämmittäviä ostoksia, ihania valoja, tuoksuja... ja ripaus joulun taikaa.

Juuri sitä, mitä lähdimme alunperin hakemaankin.