Oi kuusipuu
Tämän päivän luukusta ei paljastu askartelu- tai leivontavinkkiä, vaan hienoisen varaslähdön ottanut joulukuusemme.
Sama iltavalaistuksessa:
Ennen kuin kukaan keksii kirkaista liian aikaisesta ajankohdasta, niin kerrottakoon, että yleensä emme aloita näin aikaisin, mutta nyt halusin a) nähdä mitä Undo tuumaa kuusesta ja totuttaa sitä sellaiseen b) nauttia omasta kuusesta hyvän aikaa ennen kotipuoleen lähtöä. Siellä meitä toivottavasti odotteleekin sitten aito kuusi, joka koristellaan asianmukaisesti vasta aattoaamuna. Tänne on turha hankkia aitoa kuusta, sillä emme kuitenkaan ole sitä jouluna paikan päällä kastelemassa. Niinpä muoviseen on toistaiseksi tyytyminen, mutta täytyy sanoa, että olen kyllä ollut tyytyväinen tuohon omaan yksilööni näin kolmen vuoden kokemuksella. Kivan tuuhea ja valot tiheässä!
Miksi? Se kannattaa tulla tsekkaamaan huomisen luukusta.
Nyt jatkan vielä muutaman tunnin hevoskurssin materiaalien parissa. Onneksi tämä tenttiin lukeminenkin on nykyään varsin sosiaalista puuhaa ;)
Aww ihanan tuo viimeinen kuva. Vaikka näyttääkin siltä että Taikkis syö Undon aivoja korvan kautta. Mikä siinä kissan korvavaikussa viehättää? ;)
VastaaPoistaVoisin jatkaa listaa esim. kissan pyllyllä ja miehen jalkahiellä... tuntemattomat ovat koirien makuaistimusten tiet... :D Onneksi Undo ei vaikuttanut kauheasti kärsivän olostaan ;)
PoistaNätti kuusi, kun on noin tuuhea! Onko siinä erillinen kynttiläsarja, vai onko nuo silleen... villisti kiinni tuossa puussa?
VastaaPoistaVillisti... :D Ne on siis tuollaisia ledejä vain oksien päässä, ihan siis puun vakiovarusteina. Ei ehkä kaikkein luonnonmukaisin, mutta nätti ja ennen kaikkea johdoton ratkaisu ;)
PoistaKaunis kuusi ja ihana tuo viimeinen kuva :)
VastaaPoistaTack! :)
PoistaPitkästä aikaa taas eilen luin blogiasi (voi vitsi että olikin luettavaa viimekäynniltä..) Tosi hauska tää joulukalenteri. En malta odottaa tän päivän luukkua!
VastaaPoistaPiti muuten heti tehdä glögikakkua, kun näytti niin hauskalta ja herkulliselta. Kohta pääsee maistamaan. :)