Mennyt viikonloppu oli omistettu perheen kesken vietetylle laatuajalle. Meidän porukat nimittäin päättivät, että kun keväällä ei molemmille osapuolille sopivaa ajankohtaa ollut löytynyt, niin nyt olisi korkea aika nähdä missä ja miten mä asun - muutenkin kuin valokuvien välityksellä. Lauantain kierros aloitettiin Viikin kampukselta ja jatkettiin sieltä Malmin kautta keskustaan, jossa kierrettiin lenkki 3B- ja 3T-sporilla, jotka kulkevat tärkeimpien nähtävyyksien ohi. Tiukan aikataulun vuoksi emme kuitenkaan pysähtyneet mihinkään ennen Kaivaria ja Ullista, jossa pidettiin evästauko. Reissun luonteeseen kuului myös geokätköily, johon vanhempani ovat siis hurahtaneet (parissa vuodessa parituhatta kätköä... siitä voi laskea, mitä se tekee päivä kohti :D)...
Mutta käytiinpä tutustumassa hiukan myös mun tulevaan hääpaikkaan... ;)
Rakennukset, pyykkinarut, kärryt ja lasten lelut pihoilla näyttivät muutaman vuosikymmenen takaa eloon heränneiltä. Ihana tunnelma!
Ensin kelailin muuttavani tänne, mutta toisaalta jatkuvasti takapihalla ramppaaviin ja mesoaviin turisteihin menisi varmaan aika äkkiä hermot... Hääpaikkana tuo sen sijaan toimisi tällaiselle meri- ja saaristohullulle aivan mahtavasti ja lauantaina siellä olikin meneillään ainakin kahdet häät. Tosin voi olla, että kukkaronnyörejä saisi ennen paikan varaamista pari vuotta kiristellä. No, onneksi nyt ei vielä tarvitse murehtia sellaista :)
Oonkohan maininnut, että rrrakastan majakoita? Tän vois laskee jälleen yhdeksi nähdyksi majakaksi, vaikka rakennus pääasiallisesti palveleekin kirkkona. Ymmärsin, että tällainen yhdistelmäratkaisu on maailmanlaajuisestikin aika harvinainen.
Ihania käytäviä ja sokkeloita, kallioita, polkuja, lämmin ilma ja auringonlasku <3
Toi kuivatelakka oli myös jännä. Pari purtiloa siellä näkyi olevan korjauksessa.
Ylläolevalla futiskentällä piti kai olla vappuna elukkalaisten futismatsi, mutta se peruuntui huonon sään takia. Olin siis jo kahdesti (orientoivalla viikolla vapun lisäksi)_melkein_ päässyt "Suokkiin", mutta säiden haltijat olivat ilmeisesti sadepilviä aiempina kertoina taivaalle puskiessaan halunneet säästellä käyntiäni tälle upealle kesäpäivälle :) Olimme perillä vasta 19-20 maissa, mutta toisaalta se oli hyvä ratkaisu, koska siihen aikaan suurin osa ihmisvirroista oli jo suuntaamassa takaisin kaupungin suuntaan.
Porukat käyttivät aikansa lähinnä näin:
:D
Itse keskityin sillä välin olennaiseen:
Noita kanadanhanhia oli siellä aivan hullusti (ja samoin niiden jätöksiä nurmikot täynnä) ja niillä oli suloisia untuvikkovauvoja huollettavinaan :) Joku arviolta 6-7 v. poika jahtasi hanhia Kaivarissa ja heitteli niitä hiekalla, mihin mun oli pakko oman mielenrauhani takia puuttua, kun pojan vanhemmat vaan kulkivat kaukana edellä eivätkä noteeranneet asiaa mitenkään (ennen mun puuttumista siihen). Onneksi mun auktoriteetti riitti tällä kertaa lopettamaan moisen typeryyden, vaikkei lapsi siihen ihan mukisematta tyytynytkään. Pitäis varmaan jatkossa vastaavissa tilanteissa alkaa vedota siihen, että tulevana eläinlääkärinä on vastuussa elänten hyvinvoinnista ;) Kummastuttaa vain, ettei suinkaan kaikissa kodeissa opeteta kunnioittamaan kaikkea elämää tuonkaan vertaa.
Takaisin kotona olimme joskus ennen yhtä yöllä, jolloin lämpötila huiteli edelleen melkein hellelukemissa. Oli siis pakko istuskella terassilla vielä puoli kolmeen saakka ennen kuin unijukka alkoi viskellä hiekkaansa silmiin.
Sunnuntaina pyörimme autolla ympäri Vantaata ja noukimme samalla jokusen geokätkönkin mukaamme. Viikonlopun anti taisi olla yhteensä parikymmentä löydettyä purkkia. Enemmänkin olisi varmaan löytynyt, jos en olisi ollut mukana hidastamassa touhua :)
Tosin löysin mäkin yhden!
Sunnuntaina grillattiin ruuaksi tuollaisia lohigrillipaloja (nams), ananasta, leipäjuustoa ja jälkkäriksi marjanyytit muroseoksella. Lisäkkeenä toimi fetasalaatti. Oon ihan rakastunut noihin Apetinan minifetarasioihin, joissa on öljykastikse ja aurinkokuivattua tomaattia/paprikaa tms. mukana. Niistä saa ihan hullun ihania salaatteja aikaiseksi!
Kaiken kaikkiaan fiilis on jälleen palannut positiivisen puolelle ja viikonloppu oli oikein onnistunut :) Porukatkin ilmeisesti kokivat jonkin sortin valaistumisen Vantaan ja Helsingin koosta ja täällä (julkisilla) liikkumisesta. "Että sä pärjäät näin isossa kaupungissa näin hyvin yksiksesi" taisikin olla äidin tämänkertaisen liikutuskohtauksen aiheuttaja :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti