"Shany" 21.11.2005-24.7.2010
"Shanttu" oli siileistämme yksi ehdottomasti kilteimpiä. Piikkien pörhistely (saati sitten kerälle kiertyminen) ei ollut sille tuttu käyttäytymistapa. Vielä ei-vuokrakämpässä asuessamme, kun siilit saivat viipottaa lattialla jatkuvasti vapaana, Shanttu tiesi aina juosta ihmisten luo, kun matoja oli tarjolla - ja tietysti muulloinkin niiden toivossa. Äitinä Shanttu aka "Shaneli" aka "Panttu" aka "Pandersson" (rakkaalla lapsella on monta nimeä, tiedättehän) oli niinikään ensiluokkainen, ja mammamme elämä jatkuukin sen kauniissa ja kiltissä yhdeksässä jälkeläisessä (tai niissä, jotka vielä elossa ovat).
Ainoana lohtuna tässä asiassa on se, että tyttö sai elää loppuun asti pirteänä ja virkeänä, vaikka kasvain on varmasti kipua aiheuttanutkin tai olisi ainakin tullut aiheuttamaan. Tyttö sai niin sanotusti lähteä saappaat jalassa: vielä eläinlääkärin pöydälläkin se innostui sutimaan vaahtopallot selkäpiikkeihin pöydän desinfiointiaineen hajusta.
Vaikka pahalta tuntuu ja kyyneleitä on pitkäaikaisen ystävän poismenon takia vuodatettukin niin aina sitä on kuitenkin emännän vastuullisessa roolissa rakkailleen sen viimeisen palveluksen velkaa.
Mieluummin päivän liian aikaisin kuin tuntiakaan liian myöhään.
Nuku rauhassa pieni, tassunjälkesi säilyvät sydämissämme <3
Voi pientä!
VastaaPoistaEnää ei ole kipuja. Osanottoni. Aivan ihastuttavia pieniä ystäviä nämä siilikset.
T. Mikäolisihyvä
Voih, lämmin hali sinne teille ja osanottoni!! :'( <3 Täälläkin odotellaan että milloin on lähdön aika kasvaimen takia..! :( tosin kyseessä on rotta ja alapään kasvain.. Tv.S
VastaaPoistaMikäolisihyvä: Kiitos osanotoista! Siilut tosiaan ovat aivan ihastuttavia, mutta valitettavan monen kohtaloksi koituvat kasvaimet, juurikin tässä neljän ikävuoden hujakoilla :(
VastaaPoistaS: Niinikään kiitos ja voimia rottapolon "saattohoitoon"! Kasvainten edessä ovat eläinlääkäritkin aika hiljaisia... :(
Jep, huomattu on! :( Kolmella rotistani on ollut kasvain/kasvaimia ja vain yhdeltä se on pystytty leikkaamaan pois. Ja yleensähän se menee pienten eläinten kohdalla niin, ettei kasvaimia voi/kannata leikata >_< Onneksi tämän rottaneidon kasvain on vielä varhaisessa vaiheessa, niin uskoisin että ainakin pari kuukautta se vielä vipeltää ihan hyvin :) Mutta edessä se on ja tilannetta on tarkkailtava jatkuvasti.
VastaaPoistaJa sitä ennen mun täytyy tottua arkeen ilman rottia: en nimittäin ota rottia mukaani Helsinkiin! :D @_@ Eli kun kotopuolessa käyn niin nään pienokaisiani.. Tv.S
Joo, se niissä on kyllä sääli :( Ja rotat etenkin on muutenkin aika lyhytikäisiä yleensä (vrt. pienempi sokru, joka voi elää jopa 15v)... Ja kissaa dissektioitaessa ja kaikkia rakenteita etsiessä kyllä iski oikein tajuntaan miten vaikeaa pikku jyrsijöiden operoinnin on oltava! Ja kyllähän me toki yksi rottakin ryhmätöissä avattiin.
VastaaPoistaMutta peukutuksia täältä pienelle, että saisi elää vielä mahdollisimman pitkään :)
Tuli muuten mieleen, että mistä nuo avattavat eläimet koululle yleensä tulee? Ja onko niistä yli- vai alitarjontaa?
VastaaPoistaVoisin hyvin lahjoittaa / kuvitella lahjoittavani kaikki omat öttiset opetusmateriaaliksi, kun niistä aika jättää, ja jos tarvetta olisi.
untu: Ne tulevat Yliopistolliselta eläinsairaalalta eli lopetetuista eläimistä, joita ihmiset ovat halunneet lahjoittaa opetusmateriaalikäyttöön. Tarjonnasta en osaa sanoa muuta kuin että on niitä riittänyt, mutta varmasti kelpuutetaan tarjottaessa. Kaikki yksilöt tosin eivät sovellu ainakaan ensimmäisen vuosikurssin leikeltäviksi - esim. paksu rasvakerros peittää yllättävänkin tehokkaasti lihakset ja sisäelimet näkyvistä ja sitä rasvaa poistellessa valuukin paljon aikaa hukkaan...
VastaaPoistaPatolla sitten availlaan tautitapauksia, mutta ykkösvuoden anatomiaan ennemminkin muista syistä kuolleita.
Itse en ehkä ainakaan omaa koiraani pystyisi antamaan leikeltäväksi, mutta siilejä olen kyllä lähettänyt Eviraan patologisiin tutkimuksiin, jos kuolinsyy on ollut epäselvä... Mutta onneksi on niitä, jotka pystyvät :)