Halloween 2013 osa II: menu

Tältä näytti meidän tämänvuotinen halloween-pöytä. Koin menun suhteen hieman luomistuskaa, sillä alkuun vaikutti siltä, että olen jo toteuttanut kaikki itseäni ihastuttavat ideat jo edellisvuosina ja oli vaikea keksiä uusia. Tuntikausien selauksen jälkeen sain kuitenkin jonkinlaisen menun laadittua ja tietenkin se eli vielä matkan varrella, niin että lopulta tuntui jäävän kivoja ideoita vielä seuraaviakin vuosia odottelemaan.

Tänä vuonna vähensimme ruokalajien lukumäärää ja pyysimme vieraita saapumaan nälkäisinä, jottemme hukkuisi rääppeisiin kuten viime vuonna kävi. Pääsin vasta neljältä koulusta, joten vaikka O oli raatanut koko päivän otsa hiessä, vieraat joutuivat odottelemaan ruokaa jonkin aikaa, eikä kaikki ollut niin tiptop kuin olisin halunnut, mutta no can do, parhaamme tehtiin. Ja O-parka hiukan vielä ylikin. Onneksi vieraat ainakin väittivät tykänneensä!


SUOLAISET

Puking pumpkin

Pukaava kurpitsa eli "oksukurppa" oli oikeastaan ainoa edellisvuodesta säilytetty elementti menussamme. Näyttävä ja pidetty. Ja kun vähintään yksi kurpitsa pitää aina kaivertaa, se on perinne ;)  Keskellä dippiä, ympärillä oranssia paprikaa, porkkanoita ja tummia viinirypäleitä. Näistä parhaiten hupenivat arvatenkin porkkanat.


Spider Salad

Aiempina vuosina olemme tarjoilleet nakkeja ja perunasalaattia, ensimmäisenä vuonna myös vihreää salaattia ja "lepakon" siipiä. Viime vuonna oli myös piirakkaa, jonka tekemisen koimme tiukalla aikataululla melko työlääksi. Niinpä päädyimme tänä vuonna ruokaisaan salaattiin, jollaisesta kaikki, etenkin naiset, yleensä pitävät. Tosin olen todennut, että tällainen texmex-tyyppinen salaatti uppoilee hyvin myös kaksijalkaisiin, ainakin omassa lähipiirissäni.

Hämähäkkisalaattiin tuli kerroksittain:
* jäävuorisalaattia
* kurkkua
* tomaattia
* säilykeananasta
* keltaisia chiliviipaleita säilyketölkistä
* tacomaustettuja kanansuikaleita
* laktoosittomaan kermaviiliin tehty tacodippi
* päälle murskattuja tacolastuja
* koristeeksi majoneesilla pursotettu seitti ja muovihämähäkki

* lisäksi laitoin erikseen salaatinkastikepulloon tarjolle maitojauhetta sisältäneen kermaviilipohjaisen juustodippikastikkeen, koska en laktoosivammaisia silmällä pitäen viitsinyt sekoittaa sitä salaatin joukkoon

Salaatti keräsi kehuja ainakin miespuolisilta vierailta, yllättäen :) Tämäntyylisellä ratkaisullahan mä aikoinaan O:nkin hurmasin, haha!


Bones & Blody Salsa

Inspiraatioreissullamme Tuusulan Confettiin hankimme omaksemme teflonvuuan, jolla saa tehtyä tuollaisia luunmuotoisia leivoksia. Otimme ensimmäisenä kokeiluun Confetin sivuilta löytyneen juustoluiden ohjeen ja tykästyimme lopputulokseen ja keksien helppoon toteutukseen siinä määrin, että hyväksyimme ne mukaan menuun. Nämä sopivat erityisen kivasti "veriseen" salsaan tai muuhun vastaavaan dipattaviksi - en tosin ole varma hoksasivatko kaikki ottaa sitä lautasilleen.

Tässä resepti, joka on siis alkujaan peräisin Confetin halloween blogista:

100g emmental-juustoraastetta

100g voita

2dl vehnäjauhoja

1tl leivinjauhetta

½tl suolaa

1tl paprikajauhetta

Sekoita kuivat aineet ja juustoraaste keskenään ja nypi niihin voi. Muotoile taikinasta pötkö ja jaa se tasakokoisiksi paloiksi. Painele palat luu-pellin koloihin. Paista 200 asteessa noin 10-15 minuuttia. Irrota vuuasta varovasti esim. peltiä vasten pidettävän leikkuulaudan avulla kippaamalla, katkeavat helposti!

Huomatessani, että vieraisiin liittyi yksi keliaakikko, halusin kehitellä luukekseistä gluteenittoman version. Päädyin kokeilemaan yhtä todella yksinkertaista ja karppaajallekin soveltuvaa suolakeksireseptiä. Keksit onnistuivat mielestäni tosi kivasti, joten näitä tullaan meillä tekemään varmasti jatkossakin. Ne ovat itsessään varsin miedon makuisia, joten salsa toimii niidenkin kaverina mainiosti. Myös chilijauheella saa niihin potkua, kokeilin tänään.

Vaikka nämä keksit olikin alunperin tarkoitettu viljarajoitteisten snackiksi, näyttivät ne kelpaavan muillekin ja loppuivat itse asiassa kesken.

Resepti kaikessa yksinkertaisuudessaan:

230 g eli hieman vajaa 3 ps mantelijauhetta
2 isoa kananmunaa

Keksien päälle ennen paistoa:

3 rkl oliiviöljyä
2 tl pieneksi rouhittua merisuolaa

Sekoita kulhossa mantelijauhe ja munat käsin tiiviiksi, tasaiseksi massaksi. Laita taikina jääkaappiin tekeytymään ainakin puoleksi tunniksi. 

Alkuperäisessä ohjeessa sanottiin, että taikinaa ei tarvitse vaivata, mutta itse huomasin, että sen työstö on sitä helpompaa, mitä tiiviimmäksi sen viilennyksen jälkeen painelee. Kauli taikina tämän jälkeen levyksi kahden leivinpaperin välissä ja ota siitä muotilla haluamiasi kuvioita leivinpaperilla vuoratulle pellille. Sivele kekseille runsaasti oliiviöljyä ja sirottele päälle hienoksi rouhittua merisuolaa. Paista n. 10 min 150 asteessa tai kunnes keksit ovat muuttuneet kultareunaisiksi. Paistoaika riippuu keksien koosta ja paksuudesta. Ohuista tulee rapeampia. Anna jäähtyä rauhassa mieluiten ainakin seuraavaan päivään. Säilytä kuivassa ja viileässä.

Reseptin alkuperä: Alakarpisti-blogi. Muotti Lahdesta Kärkkäiseltä.



Ham(mered) Hand

Kinkkukäsi kuului menumme yllättäjiin. Kuvittelin, että kukaan ei tohtisi koskea tähän, kuten viime vuonna kävi kissanvessakakulle, mutta yllättävän hyvin se hupeni. Osan ensimmäisen käden sormista vei tosin vieraileva koiratähti ja moni kysyi, onko käsi koristeltu pekonilla. (Raaka pekoni, yh.)

Tämän ruokalajin reseptin ja toteutuksen kehittelin itse, vaikka inspiraatiota sain toki jenkkien halloween-kuvista. Resepti kuuluu jotakuinkin näin:

1 rasia maustamatonta laktoositonta tuorejuustoa

n. 3/4-1 dl kinkkusuikaleita

tomaattisosetta

sinappia

paprikajauhetta

tarvittaessa laktoositonta kuohukermaa tai vettä seoksen notkistamiseen

4 liivatelehteä

tilkka kiehuvaa vettä

ilmakuivattua (Serranon) kinkkua, Pirkka hyväksi todettu

ketsuppia koristeluun

Lisäksi tarvitaan:

 kumihanska tai käden muotoinen hyytelömuotti

1 tl ruokaöljyä

Laita liivatelehdet kylmään veteen 10 minuutiksi. (Huuhtele kumihanska. En tiedä, onko tämä välttämätöntä.) Valuta hanskaan 1 tl öljyä ja levitä se tasaisesti ympäri hanskaa, myös sormiin. Helpottaa hanskan myöhempää irrottamista

Soseuta tuorejuusto, kinkkusuikaleet, tomaattisose, sinappi ja paprikajauhe (mausteet oman maun mukaan) sauvasekoittimella tasaiseksi massaksi. Kuumenna tilkka vettä kiehuvaksi ja liuota kuivaksi puristellut liivatelehdet siihen. Kaada liivatelehtiliuos ohuena nauhana kinkku-tuorejuustoseoksen joukkoon jatkuvasti sekoittaen. Varmista, että seos on sopivan juoksevaa ja notkista sitä tarvittaessa kermalla tai vedellä.

Tyhjennä hanska huolellisesti ilmasta ilmakuplia välttääksesi. Kaada tuorejuustoseos hanskaan ja hiero se sormenkärkiin asti. Me käytimme apuna suppiloa. Sulje hanskan suuaukko tiiviisti esim. taittamalla ja teippaamalla. Siirrä jääkaappiin jähmettymään vähintään neljäksi tunniksi, mutta mieluiten seuraavaan päivään asti. Varmista, että sormet ovat erillään.

Poista hanska hyytelön ympäriltä saksilla. Varo vetämästä sormia poikki. Leikkaa Serranon kinkusta pitkittäissuunnassa viistopäisiä suikaleita ja asettele ne hyytelön ympärille lihaskerrokseksi. Pursota ranteen katkaisukohtaan ketsuppia vereksi. Säilyy tuorekelmun alla seuraavaan päivään.

MAKEAT

 Bones on Cupcakes

Luukoristeiset muffinit kuuluivat myös gluteenittomaan repertuaariin. Ohjeen sain kurssikaveriltani, jonka äiti on keliaakikko. Toimi kivasti: muffinit nousivat hyvin ja sitruuna tasapainotti toffeen makeutta. Keliaakikko kehui, joten mission accomplished.

 100 g voita

 1,5 dl sokeria

2 kananmunaa

2,5 dl gluteenitonta jauhoseosta (Semper)

1 tl leivinjauhetta

2 tl vaniljasokeria

1-2 rkl sitruunamehua 

1 ps gluteenittomia toffeita 

 Voi ja sokeri vatkataan keskenään. Lisätään kaksi kananmunaa ja jatketaan vatkaamista. Tämän jälkeen lisätään keskenään sekoitetut kuivat aineet kevyesti sekoittaen. Annostellaan muffinivuokiin yhdessä toffeenpalasten kanssa ja paistetaan 225 asteessa 10-20 min.

Päälle teimme tuorejuustokuorrutteen tällä ohjeella. En ollut ihan tyytyväinen sen rakenteeseen, eikä käyttämämme väri sekoittunut siihen kovinkaan hyvin, mutta siinä vaiheessa oli liian myöhäistä alkaa tehdä uuttakaan versiota. Kuorrutteen oranssi väri on Herttoniemen Bake&Partysta, muffinivuuat ja luunmuotoiset koristerakeet Tuusulan Confetista.

Chocolate Graveyard

Confetista mukaan tarttui myös uusi luurangonmallinen suklaamuotti, jolla oli helppo tehdä valkosuklaisia luita em. temperointitekniikkaa hyödyntäen. Pohja oli ihan normaali mokkapalapohja, muistaakseni tällä ohjeella tehty. Mokkapaloista oli myös gluteeniton versio, mutta sitä en muistanut kuvata.

4 munaa
4 dl sokeria
5 dl vehnäjauhoja
1 dl kaakaojauhetta
3 tl leivinjauhetta
150 g voita 

2 dl vettä tai kermaa

Kuorrute:

5 dl kaakaotomusokeria
0,5 dl vahvaa kahvia
50 g voita

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja nostele varovasti muna-sokerivaahdon joukkoon. Sulata voi ja lisää se sekä vesi tai kerma joukkon.
Vuoraa uunivuoan pohja leivinpaperilla. Kaada taikina vuokaan ja paista 200 asteessa noin 20 minuuttia. Anna jäähtyä.

Sulata kuorrutetta varten voi. Sekoita tomusokeri ja kahvi keskenään. Lisää kahvia ruokalusikallinen kerrallaan, jotta massasta ei tule liian löysää.
Sekoita lopuksi joukkoon voi. Levitä jäähtyneelle torttupohjalle. Anna jähmettyä. Koristele.

Popcorn Brains

Popcorniaivot koostuvat popcorneista ja punaiseksi värjätystä, sulasta vaahtokarkkimassasta. Nämä olisi ehkä kannattanut tehdä samana päivänä, koska  vaahtokarkkimassa tuntui sitkistyvän ajan myötä. Suolaisen ja makean kontrasti oli kuitenkin kiva.

Tässä resepti:

300 g valkoisia vaahtokarkkeja
1ps mikropopcorneja
punaista elintarvikeväriä

Valmista mikropopcornit pakkauksen ohjeen mukaan. Sulata vaahtokarkit mikrossa 20 sekunnin jaksoissa välillä sekoittaen, kunnes massa on notkeaa. Sekoita joukkoon muutama tippa punaista elintarvikeväriä. Sekoita popcornit sulan vaahtokarkkimassan joukkoon. Muotoile seoksesta hyvin öljytyin käsin aivomaisia palleroita leivinpaperille. Siirrä jääkaappiin viilentymään.

Halutessasi voit maalta punaisella elintarvikevärillä vielä valuvia verinoroja aivojen pinnalle.


Eye Pops

Olen jo pidempään halunnut kokeilla cake popsien tekoa ja halloween tarjosi siihen loistavan tilaisuuden. Popsit näyttivät ja maistuivat hyviltä, joten ne kuuluivat omiin lemppareihini mitä menuumme tulee. En ole varma, olisiko valkosuklaata tarvinnut näitä varten temperoida, mutta luulen, että se auttoi saamaan suklaakerroksesta tasaisen, puraistaessa lohkeavan ja huoneenlämmössäkin sulamatta säilyvän. Suklaakuorrutusta tehdessämme ymmärsimme tosin, että popseissa yleensä käytettävät tikkaritikut taitavatkin helpottaa nimenomaan popsien kuorruttamista, ei vain syömistä. Me kuitenkin oikaisimme ja jätimme tikut pois.

Lisäksi meidän oli tarkoitus piirtää silmiin vielä punaisia verisuonia elintarvikekynällä, mutta Confetissa ei bileiden aatonaattona voinut maksaa pankkikortilla, joten kynä jäi kauppaan. Teimme popsit siis jo hyvissä ajoin ennen bileitä ja ne säilyvät hyvin jääkaapissa ilmatiivisti säilytettyinä. Keksipohjaksi valitsimme Domino Marianne -keksit, joten silmät maistuivat minttusuklaalle.

Tässä resepti:

1 pkt (kaksi pötköä) Domino Marianne -keksejä
200-250 g laktoositonta maustamatonta tuorejuustoa

300-400g valkosuklaata
sinistä koristelupastaa tuubissa (Confetti) iiriksiksi

Kick-lakupatukka pupilleiksi

Erottele Dominoiden sisukset erilliseen kulhoon ja yhdistä niihin tuorejuusto. Sekoita tasaiseksi esim. sauvasekoittimella. Hienonna keksiosat muruiksi tehosekoittimessa.
Yhdistä tuorejuustoseos keksinmuruiksi ja sekoita tasaiseksi käsin. Tuloksena pitäisi olla muotoiltavaa, jäykähköä taikinaa. Muotoile siitä pötkö ja jaa se tasakokoisiksi paloiksi. Pyörittele palat suupalan kokoisiksi palloiksi. Siirrä ne jähmettymään jääkaappiin pariksi tunniksi.

Temperoi tai sulata valkosuklaa. Amatöörin temperointi: sulata suklaa normaalisti mikroaaltouunissa. Tarkista lämpötila paistomittarilla. Lämmitä vielä muutaman sekunnin pätkissä mikrossa, kunnes mittari näyttää lämpötilaksi 40 astetta. Jätä suklaa mittareineen jäähtymään ja tee välillä muuta. Aloita kuorrutus, kun mittari näyttää noin 26-28 astetta.

Dippaa ja pyöräytä pallot pienen haarukan avulla vinossa pidettävään valkosuklaakulhoon. Siirrä leivinpaperin päälle odottelemaan. Popseihin jäävät pikkuhaarukan reiät eivät haittaa, sillä ne jäävät iiriksen alle piiloon. Toinen vaihtoehto on tikuttaa ne netistä löytyvien ohjeiden mukaan kakkutikkareiksi ja dipata ne tikkujen avulla suklaaseen.

Jätä viileään jähmettymään useaksi tunniksi. Koristele kuorrutetut popsit sinisellä koristemassalla ja Kicks-lakupatukasta (tai muusta mustasta) muotoilluilla palleroilla silmiksi. Piirrä halutessasi punaisella elintarvikekynällä verisuonia silmämuniin.

 Fountain of Blood

Verilähde kirvoitti myös paljon kysymyksiä. Punaiseksi värjättyä valkosuklaatahan tuo vain. Värijauhepurkkeja vaadittiin tosin kaksi noin intensiivisen sävyn saavuttamiseksi. Lisäksi suklaata notkistettiin noin puolella desillä ruokaöljyä per neljä levyä valkosuklaata.

Löysin kerran käytetyn suklaalähteeni jokunen vuosi sitten neljällä eurolla eräältä kotipuolen kirpputorilta ja se on siitä asti odottanut sopivaa juhlatilaisuutta tullakseen korkatuksi. Olen iloinen, että nyt sellainen vihdoinkin koitti! En tiedä, miksen ollut keksinyt tätä aiemmin. Suklaaseen sai dippailla hedelmiä ja karkkeja ja kyllä sen ääressä jokuset kiitettävästi viihtyivät.



Head Cake

Pääkakusta kaikki kunnia kuuluu kakkuharrastuneelle kurssikaverilleni A:lle, ainoa mitä minä tein oli aivomuotin lainaaminen. Eikös olekin upea? Tässä oli muistaakseni puolukka-kinuskitäyte, ja sokerimassakuorrutus. Kakun viimeistelyyn oli mennyt viisi tuntia. Valtaisa kiitos A:lle panostuksesta!

Kakun alkuperäisidea täältä.


JUOMAT:


Booli

Perinteinen booli kaikkine versioineen tarjottiin jälleen viime vuonna Buttericksista hankitusta suuresta noidanpadasta. Olimme aikoneet uusia kuivajääkokeilumme, mutta kun muissa asioissa Lahden seudulla liikkuessamme bongasimme Kärkkäisen halloween-hyllystä mist makerin, emme voineet vastustaa kiusausta. Hinta oli samaa luokkaa kuin yhden kuivajääsatsinkin ja parhaimmillaan tämä kestäisi vuodesta toiseen. Lisäksi välttyisimme kuivajään hakemisreissulta muutenkin kiireisenä viimeisenä päivänä.

Testailimme sumukonetta ennen bileitä ja kehittelimme sille monenlaisia patentteja, jotta se toimisi optimaalisesti, mutta tositilanteessa emme kerinneet kuin tuikata sen pataan ja johdon seinään. Kivasti se kuitenkin toimi, kunhan nestepinta pysyi riittävän korkealla, ja valaisi keittiötä vaihtuvine värisävyineen. Osa jengistä tosin pelkäsi saavansa tästä sähköiskun, mutta itse kun olen pelannut akvaarioiden ja akvaariotekniikan eli vesi+sähkö-yhdistelmän kanssa aika monta vuotta, en osannut suhtautua tällaiseen mahdollisuuteen ollenkaan :D

Booli sisälsi tänä vuonna vodkaa, sinistä tai vihreää Bolsia tai uutta Diskoa sekä Spritea ja/tai kivennäisvettä. Itse en osallistunut boolin tekoon tai tuhoamiseen, vaan jätin sen muiden vastuulle.



Jääshotit

Törmäsimme kirpparilta kurpitsoja metsästäessämme silikoniseen muottiin, jolla sai tehtyä jäisiä shottilaseja. Vaihdoimme sen euron kolikkoon ja näin shotteja nautiskelleet vieraamme saivat kokea astetta jäisemmän yllätyksen.

 Jell-O Heart

Kun bileet olivat olleet jo hyvän aikaa käynnissä, kiikutimme tarjolle uuteen Buttericksista hankkimaamme sydänmuottiin tehdyn viinajellyn, jossa oli valmista mansikanmakuista Jell-O -hyytelöä ja kirkasta. Ennen punaisen hyytelön valamista pursotin muotin verisuonipainanteisiin 5 ml ruiskulla hieman jähmeytynyttä siniseksi värjättyä liivatehyytelöä. Muottiin riitti hyvin yksi Citymarketissa myyty Jell-O paketti.

Itsehän ehdin koko bileiden aikana nautiskella vain vajaan yhden tölkillisen lonkeroa, koska olin koko ajan puuhaamassa jotakin :D Ruokaa lapoin jossakin vaiheessa puolen lautasellista ja senkin lähinnä lapsuudenystäväni painostuksesta :D Ei sillä, että pöydästämme kauheasti vhh-ruokaa olisi löytynytkään. Se oli ihan tietoinen ratkaisu.

Kaiken kaikkiaan olin menuumme tyytyväinen, eikä rääppeitäkään jäänyt liikaa. Jos kehitysideoita miettii, niin jatkossa voisi ehkä lisätä suolaisten ruokalajien määrää makeiden kustannuksella. Harmillisesti niitä makeita on vaan jotenkin hauskempi tehdä. No, onneksi ensi vuoteen on taas runsaasti aikaa!