maanantai 27. tammikuuta 2014

Kirsikat kakun päällä


Pikapäivitys viikonlopusta. 

Perjantaina olin tosiaan kurssikaverini kemuissa ja oli huippuhauskaa, vaikkemme päätyneetkään minnekään jatkoille. Tai ehkä juuri siksi? Paikalla oli paljon vaihtareita ja tarjoilut olivat loistavat näin karppaajankin näkökulmasta. Juttua riitti pitkälle yöhön ja havahduin ajankuluun vasta puoli kahden maissa. Onneksi fyysinen sijaintimme oli Viikki, joten kotimatka sujui joutuin ja kotona kaaduin suorilta jaloilta sänkyyn.

Aamulla oli nimittäin luvassa odotettu kissaluento Hämeenlinnassa ja yhteiskuljetus starttasi puoli yhdeksän aikaan Rautatientorilta. Minä, kuten lähes koko muukin bussillinen eläinlääkäreitä, nukuin lähes koko matkan. Perillä meitä odottivat aamukahvit ja piirakat. Päivän luentokokonaisuus käsitteli syömättömiä kissoja, kissojen synnytystä sekä pentujen ensitaipaleen ongelmia. Luennoitsijat olivat lähes yksinomaan kissoja hoitavia eläinlääkäreitä, joita oli huippumielenkiintoista kuunnella. Kissapraktikko minussa nosti jälleen väkevästi päätään. Olisi niin kiva päästä tekemään puhdasta kissapraktiikkaa edes joksikin aikaa!


Kylpylähotellin puitteet ja ruuat saavat myös kiitosta. Tai no, ainakin alkupala, joka käsitti mm. kaloja, kalkkunaa ja salaatteja. Lisäksi kaltaiseni kirjafriikki viihtyi tovin jos toisenkin myytävien eläinlääketieteellisten kirjojen parissa. Jospa vain olisi kaikki raha maailmassa...


Lauantai-ilta ja koko sunnuntai sujuivatkin sitten rauhallisissa merkeissä.  Kävimme pitkästä aikaa koko koirapoppoon kanssa lenkillä ja oli kiva huomata, että tytöt rähjäsivät toisilleen paljon vähemmän kuin olimme pelänneet. Rähinä jäi oikeastaan häntien nostelun tasolle ja etenkin Iippu tuntui varsin rennolta. Uskalsimme jopa kävellä hetken käsi kädessä, mikä on jo paljon! Samalla heräsi into päästä hiihtämään tuon nuorison kanssa. Luulen, että Ledi saattaisi innostua siitä yhtä paljon kuin Taikkis.


 Päivän suurin saavutus taisi kuitenkin olla tämä:


Saimme vihdoin hankittua akvaarioomme asukkaita, jee! Ennen joulua sukarapuja tuntui olevan varsin huonosti tarjolla, mutta nyt löysimme useitakin vaihtoehtoja ja muutaman tunnin kuluttua olimme onnellisia kirsikka- ja vihersukarapujen omistajia.

Kuuluisiko tämän kunniaksi nyt sitten järjestää rapujuhlat?

2 kommenttia:

  1. Kissaluento kuulosti mielenkiintoiselta! Saitko Feliway näytteen? Mulla ei ole kyseisestä tuotteesta mitään omakohtaista kokemusta ja harmi kun noita näytteitä ei taideta jakaa missään. Saattaisin harkita sitä suihketta näyttelyissäkäyntiä tai pitkiä automatkoja varten, tai jos tulisi toinen kissa niin voisin sen haihduttimen hommata. Oletko itse testannut kumpaakaan?

    Sukarapuja mulla oli joskus seura-akvaariossa, noi punaiset kirsikkaravut on kauniita, mutta risteytyvät helposti noiden vihersukarapujen kanssa ja sitten altaassa onkin hailakan punaisia jälkeläisiä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sain juu :) En oo tätä kissaversiota kokeillut, koirien DAPpia kylläkin, enkä huomannut sillä mitään vaikutusta. Jotkut kuitenkin vaikuttavat tyytyväisiltä molempiin versioihin, joten ehkä ne joillakin toimivat.

      Ja joo, noinhan siinä saattaa käydä, mutta pääasia että saatiin altaaseen edes jotakin eloa tässä vaiheessa! :D

      Poista