torstai 4. huhtikuuta 2013

Kevätfiiliksiä


Viimeisten pääsiäisvapaiden kuvasaldoa. Meillä paluu koulun penkille tapahtui tosiaan vasta eilen.


Taikan lelu lensi pöydälle, nippanappa puikkonokan ulottumattomiin. Pieni kissa näki tilanteen ja juoksi paikalle auttamaan.


 Ei onnistunut, vaikka kuinka yritti neppailla lelua lasin alapuolelta! Suloinen parivaljakko.


Ja koska tykkään säilyttää blogini arjenmakuisena, niin ei unohdeta myöskään tätä puolta:


Teurastettu höyhenlelu ja teurastettu rairuohovati toivat kissamaisen säväyksen pääsiäiskotiimme.


Eilinen posti toi mukanaan myös kauankaivatun uuden kameran, Samsung NX200:n. Ihanaa, kun saa taas otettua jotakuinkin tarkkoja kuvia. Ainakaan kameraa ei voi enää syyttää, haha! Ylläolevat kuvat edustavat ensimmäisiä räpsäisyjä yhteisellä tiellämme. Toivottavasti se tulee olemaan pitkä. Tämä uudempi (joskin jo pari vuotta vanha) malli on monessa suhteessa edeltäjäänsä parempi: näyttö on kirkkaampi, kameran mukana tuli suoraan pieni salamalaite ja kuvien laatukin lienee parempi. Kameran runko on pienempi, mutta objektiivi huomattavasti suurempi, oikea mohlo! Asettaa minijärkkärien alkuperäisidean hieman kyseenalaiseksi...

Toinen iloinen uutinen itse asiassa jo viime viikolta on se, että O pääsi kuin pääsikin oman alansa kesätyöpaikkaan. Siihen ainoaan, johon sai haastattelun! Työt alkavat heti vapun jälkeen, mutta eivät pk-seudulla, vaan hieman loitompana täältä. Niinpä tässä ollaan muutama päivä saatu selailla autojen myynti-ilmoituksia ja tänään herra oli käynyt kotiuttamassa meille uuden ajokin!


Käytiin heti mun työpäiväni jälkeen ajelemassa ja jotenkin vaistomaisesti hurautimme suoraan Vantaalle, vanhoihin kotimaisemiin. Se tuntuu aina jotenkin houkuttelevammalta kuin keskustan suunta.



Itse auto, Mazda 323F, vaikutti varsin kelvolta menopeliltä, mutta se, mikä tässä eniten riemastuttaa, on se vapauden tunne, jonka oma auto mahdollistaa! Pk-seudulla on toki hyvä ja toimiva joukkoliikenne, mutta aika harvoin tulee pakattua koiria sunnuntaiaamupäivisin dösään ja lähdettyä useamman vaihdon vaativalle retkelle luonnonhelmaan. Oman auton kanssa se oli meille aikaisemmin melkeinpä jokaviikkoista. Tässä viimeisimmän lukuvuoden aikana kohdallamme on tapahtunut ihan selkeä viikkiytyminen, eli Viikkiin jumahtaminen. Ja totta puhuakseni, en ole vielä kovinkaan rakastunut tähän paikkaan. Täällä kaikki on toki uutta, siistiä ja luonnonhelmassa, mutta jotenkin sielutonta. Talot on rakennettu aivan vieri viereen ja keskelle on jätetty vihreä ruoholaikku, jonne kaikkien olisi tarkoitus kerääntyä ulkoilemaan. Ja niin kaikki totisesti tekevätkin! Omaa rauhaa on luonnon läheisyydestä huolimatta vaikea saavuttaa ja palvelutasokin tuntuu junnaavan paikoillaan. Ehkä en ole vain vielä sopeutunut tai ehkä suuret odotukseni eivät täyttyneetkään. En kuitenkaan usko meidän asuvan täällä yhtään kauempaa kuin on järkevää.

Onneksi nyt pääsemme ainakin helposti lähtemään myös muualle. Ihana, ihana vapaus!

10 kommenttia:

  1. Onnea O:lle kesätyöpaikasta! :) Hienoa että löytyi, tuntuu olevan niin kiven alla oman alan työpaikat monilla. Onpa kiva, että teillä on nyt auto. Busseilla ei tosiaan jaksa lähteä aina seikkailemaan, varsinkin kun pieneen matkaan voi kulua tosi pitkänkin aikaa.

    Ps. Kiva uusi banneri! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kivaa on :) Tuli huomattua tänään, kun O heitti mut poikkeuksellisesti töihin, että 50 min matka julkisilla onkin itse asiassa vain vartti autolla :D

      Banneri on vähän juostenkustu, mutta kelvatkoon toistaiseksi :P

      Poista
  2. Haa, onhan ne teidänkin kissat kissoja kuitenkin. :D Ihmettelen aina, miten sulla voi olla kaiken maailman kasveja ja kynttiläasetelmia. Meillä hajotetaan, kuovitaan ja syödään kaikki. Onneksi viherkasveista mullat nostetaan enää harvakseltaan. Aiemmin meillä oli päivittäin pari desiä multaa lipastojen ja ikkunalautojen päällä. :P

    Huonot lenkkeilymahdollisuudet on yksi syy sille, miksi en pk-seudulla viihtynyt. Nykyisin on niin mukavaa, kun ihan kotiovelta lähtee loputtomasti pururataa ja on metsiä, joissa pitää koiraa vapaana. Toki sekin on asuinpaikanvalintakysymys ja joskus harmittaa, kun kaikki muut asuvat keskustanliepeillä. Ja että itsen pitää lähteä kaivamaan sitä autoa lumesta, jos jossain haluaa käydä. ;) Että toisaalta toimiva julkinen liikenne on etu, se taas on asia, jota pk-seudussa kaipaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah, eihän meillä paljon eläviä kasveja enää olekaan ;) Joo, tuo lenkkimaastojen ja hyvien palvelujen balanssi onkin melkoinen yhdistelmä jostakin löytää - siis sitten tulevaisuudessa kun pidempiaikaista asuinpaikkaa miettii. Vaikka onhan täällä toki metsäpolkua vaikka millä mitalla, mutta on sitten tosiaan niitä vastaantulijoitakin...

      Poista
  3. vihdoin sait päivitettyä blogin ulkoasun. Tää on upea :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, vihdoin :D En mä tähän ihan tyytyväinen vielä ole, mutta kun kelvatkoon seuraavaan inspiraationpuuskaan asti :D

      Poista
  4. tosi kiva tää uusi ulkoasu (: ja onnea uudesta autosta (: ihanaa kevättä!

    VastaaPoista
  5. Mistä ostit sun kameran, ja tuliko siinä objekti mukana? =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä tuli kotivakuutuksen kautta, kun edellinen, vanhempi putosi ja lakkasi toimimasta. Molemmissa tuli/ostettiin objektiivi samalla kertaa :)

      Poista