You said I must eat so many lemons

Kiitoksia teille onnitteluistanne edellispostaukseen! Ihanaa, kun jaksatte elää mukana, tsempata ja iloita mun puolesta! Nyt asunnosta on sitten vihdoinkin mustaa valkoisella, kun kävimme tänään allekirjoittamassa vuokrasopimuksen. Tuli kyllä hyvä mieli, kun vuokranvälittäjäkin kehui meidän tuuriamme tuossa uuden kämpän saannissa. Kyllä se vain niin on, että joskus se sitkeyskin palkitaan. Vielä kun saataisiin autopaikka ja joku kiva saunavuoro, ei riemulla olisi rajaa.

Päätimme juhlistaa asunnon saantia eilen myös avaamalla grillikauden.

Näistä muurikkajuureksista (pakaste) saa lihoille huippuhyvän lisukkeen grillissä!

Silmät söivät taas hiukan enemmän kuin mitä maha veti...

Nämä mun tämän vuoden kaksi viimeistä kouluviikkoa ovat pakollisen opetuksen puolesta aika kevyet: eilen oli vain niiden reseptitehtävien purkutilaisuus ja tänään hevosen yleistutkimus- ja injektioharjoitus. Hevossairaalalla asustelee oma, opiskelijoiden harjoituskappaleena toimiva hevosherra nimeltä Urho (Rekun seuraaja), joka teljettiin harjoituksen ajaksi pakkopilttuuseen ja jonka sydän-, henkitorvi-, suolisto- ja keuhkoääniä pääsimme aamulla stetoskooppeinemme kuuntelemaan. Lisäksi yleistutkimukseen kuului submandibulaari- eli leuanalusimusolmukkeiden tunnustelua, vena jugularisten eli kaulalaskimoiden staasausta tukosten varalta, digitaalipulssin tunnustelua sekä suun limakalvojen ja kapillaarien täyttymisajan tarkistamista. Injektio- ja verinäytteenottokohdat meille tässä vaiheessa vain demottiin. Yllättävän urhoollisesti Urho jaksoi meitä kymmentä ympärillään pörräävää eläinlääkärinalkua (ikäänkuin sillä pakkopilttuussa olisi ollut valinnan varaa), vaikka suorittamamme toimenpiteet eivät sitä varsinaisesti näyttäneet miellyttävänkään. Can't really blame him.

Näin pitkälle opintoja ollaan selvitty ilman sitä pääsykoelukijoita tuskastuttavaa fysiikkaa. Näin pieninä määrinä se ei enää tuskastuta

Kevennetyistä kouluviikoista huolimatta tenttejä on kuitenkin edessä vielä kolme: yleinen radiologia (röntgen- ja ultraäänikuvaus) nyt perjantaina, reseptioppi maanantaina ja koeobduktio keskiviikkona. Radiologiaa on ihan hauska lukea, enkä stressaa resepteistäkään - sen sijaan koeobduktio aiheuttaa hieman huolta. Tenteistä huolimatta - tai ehkä juuri niiden vuoksi - mua kiinnostaisi keskittyä tällä hetkellä paljon enemmän kaikkeen tällaiseen:

Ihana tuo lintuja oksilla -idea!

O inhoaa mun tämänhetkisiä yksinkertaisia IKEA-lamppuja (ja totta puhuakseni niin minäkin), joten uudet lähtevät hankintaan.

Jollain tapaa hieno, mutta ehkä vähän överi jopa mulle :)

Tuollainen keittiöön!

Oltiin myös maailman vaikeimpia asiakkaita sohvakaupoilla, kun rehattiin (luvan kanssa) kaksi mattoa huonekaluliikkeeseen ja mätsättiin niitä siellä sitten eri sohvakankaisiin. Miksi tehdä mitään liian yksinkertaisesti, kun kaiken voi tehdä vaikeamminkin?! Vaan löydettiinpä lopulta se täydellinen yksilö, joka mätsää tuohon meidän pinkkiin ;)

Lisäksi ajatukset alkavat harhailla jo pikku hiljaa vappuun. Me laitettiin äsken karppisimat tulille.  En tiedä yhtään, mitä tästä tulee vai tuleeko. Resepti on periaatteessa ihan sama, kuin perinteisenkin siman, mutta suurin osa sokerista me korvattiin tässä stevialla + makeutusnesteellä. Aika vaaleaksihan tuo varmaan fariinisokerin puutteessa jää, mutta toivottavasti maku osoittautuisi edes jotenkuten kelvolliseksi.

PS. Toivottavasti asunto- ja sisustuspostaukset jaksavat kiinnostaa - mulla on sellainen kutina, että tänä keväänä ja kesänä niitä on luvassa varsin reippaasti!