Me ampaistiin maanantaina piiiiitkästä aikaa kotipuoleen tutustuttamaan Taikaa muuhun perheeseen. Kuten arvata saattoi, se on hurmannut täällä kaikki :) Moni on kuitenkin ollut kiinnostunut siitä, miten Iippu suhtautuu uuteen pikkusiskoonsa. Ajatttelin, että tässä tapauksessa kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, joten here we go, tässä tämän aamupäivän otoksia pihanurmelta:
 |
| Iipun onnettomuus suorastaan paistaa sen naamalta ;) |
 |
| Etsi kuvasta pentu |
 |
"Leikittäiskö?"
Kauniit ja älykkäät koirani...
|
 |
| "Äiti auta, se tappaa mut!" |
 |
| "Ei hätää, tilanne hallinnassa!" |
 |
| "No oot sää ihan kiva sittenkin..." |
 |
| ... sisko♥ |
Ai niin, se otsikko. Taika + Iina = Taikina, tietysti! Aika söppänää? ;)
Voi miten ilosilta Iippu ja Taika näyttää yhdessä, ei epäilystäkään etteikö tuo pentu olisi teille tarkoitettu (: varsinkin tuo kolmas kuva on aivan iiihana, näyttää että molemmat hauvat hymyilisivät oikeasti :D
VastaaPoistaApua mitä kuvia! Suosikkikuvat erityisesti 1 ja 4. ::DDD Aahhahaha!
VastaaPoistaTaikina = nerokasta.
MOH
Yhdistelmänimien ystävä tykkää kovasti Taikinasta..:P
VastaaPoistaTerveisiä! <3
-Anne-
Toi viimeinen kuva oli ihan kertakaikkinen awwww! Niin söpöä, etten osaa edes kirjoittaa mitään järkevää..<3
VastaaPoistaAnonyymi: Niinhän ne näyttää - Iippu on ollut yhtä hymyä aina maanantaista lähtien <3
VastaaPoistaMOH: Hihii, kiva, että tykkäsit :D
Anne: <3 Terkkuja takaisin teidän poppoolle! :)
T: Hih, mustakin tilanne oli niin liikkis, että piti kaivaa kamera vielä kerran esiin. Ja pääsi mun läppärin taustakuvaksi heti :)
Voi miten ihania kuvia! <3 Ahdistaa ihan selvästi uusi tulokas ;-)
VastaaPoistaMinkä ikäinen Ippu muuten on? Hönö kysymys, mutta laiskottaa, enkä jaksa lähteä selailemaan, sori!
Olen nimittäin itsekin miettinyt toisen koiran hankintaa jossain vaiheessa, nykyinen on hieman yli vuoden ikäinen. Se suhtautuu mielettömän hyvin ihan _kaikkiin_ koiriin, kukaan ei ole tuntunut edes yhtään epäilyttävältä tämän ystävälliselle luonteelle. Kuitenkin, asiasta selvää ottaessani monessa paikassa suositellaan 2v ikäeroa koirille, ja mietinkin että mikä on sun (ammattimainen?) mielipide, onko se ~2v ehdottoman tärkeä ikäero?
Tietenkään en halua mitään sotaa koirien välille tai ahdistusta aiheuttaa nykyiselle, mutta harmittaa kun toinen niin rakastaa muiden koirien seuraa, enkä sitä oikein uskalla kamalan usein koirapuistoonkaan viedä, kun viimeksi joku terrieri nappasi niskasta kiinni ja riepotteli pitkin poikin (tarvittiin 3 ihmistä saamaan se irti :-( ). Tosin tämäkään ei (onneksi!!) jättänyt traumoja, ihan yhtä kivoja kaikki uudet koirat silti ovat, myös terrierit. Lisäksi ystävilläni on vain isoja koiria, enkä tuon uskalla "kunnolla" antaa niiden kanssa leikkiä ettei vaan jää jalkoihin (4kg vs. 25kg, vahingolla saattaa olla aika ikävät seuraukset..)
Ja siis, eihän mulla itsellänikään mitään toista koiraa vastaan ole! ;-)
Oi mahtavaa, nää kuvat ja sun blogi muutenkin lievittää tota pieleen menneen pääsykokeen fiilistä :)) Mitkä fiilikset sulla oli silloin kokeen jälkeen?
VastaaPoista-sape
Onnittelut pennusta, on kyllä nätti tyttö! Itellä on ollut jo pidemmän aikaa kauhea shelttikuume, tai ainakin siitä asti kun lopulta päätin että seuraava koira tulee olemaan sheltti :). Eri asia onkin sitten se, milloin päädyn pennun ottamaan, siihen voi mennä aikaa että löydän juuri sen mulle sopivan pennun.
VastaaPoistaLöysin blogisi vasta muutama viikko sitten sen jälkeen kun olin päättänyt jättää nykyisen opiskelupaikkani ja palauttaa mieleen lukioaikaisen haaveeni eläinlääketieteelliseen pyrkimisestä, mikä olisi siis ajankohtaista vuoden päästä keväällä (ajatuskin pyrkimisestä jännittää ja pelottaa, mutta toisaalta myös kiehtoo ihan älyttömästi..!). Blogiasi on ollut ilo lukea ja moneen kysymykseen olen saanut vastauksen, mutta pari kysymystä olisi vielä...
Tiedätkö, onko Länsi-Suomen opiston valmennuskurssi nostanut tasoaan vuodesta 2009-2010? Kun olen ymmärtänyt, että sulle oli kurssista paljon hyötyä, mutta että kurssin taso olisi sen jälkeen laskenut roimasti? Mun kemian & fysiikan osaamiseni on nimittäin lähes olemattomat (lukiossa opiskellut muutaman kurssin), joten niitä tarvitsisi hieman kerrata ja olen harkinnut tuota opistoa yhtenä vaihtoehtona.
Toinen kysymykseni puolestaan ei ole ehkä niin oleellinen eläinlääkkikseen pyrkimisen kannalta, vaan kyse on pikemminkin omasta ikäkriisistäni, heh ;). Eli minkä ikäistä porukkaa eläinlääkkiksessä opiskelunsa aloittavat keskimäärin ovat, tuleeko suurinosa suoraan lukiosta vai onko siellä paljonkin useamman välivuoden pitäneitä/alaa vaihtaneita opiskelijoita?
Mau: Iippu on 5v. Koirat on yksilöitä, joten mitään yleispätevää, autuaaksitekevää ohjetta en voi antaa. Itse jos olisin päätynyt ottamaan aikuisen koiran Iipulle kaveriksi, niin olisin ehdottomasti pitänyt tuota kahta vuotta vähimmäisikäerona. Se tosin johtuu ennen kaikkea siitä, että tiesin ennakkoon Iipun välillä riitaantuvan omanikäistensä kanssa. Sen sijaan maailmaa rakastavan koiran kanssa tällaisilta ongelmilta saatetaan välttyä. Ainakin alkuun. Mutta entä, kun pentu varttuu murkuksi? Siinä iässä olisi sydäntä raastavaa enää lähteä luopumaan koirasta. Niinpä sanoisin, että malta vielä vuosi, jos suinkin pystyt ja pelaa varman päälle. Reilun puolen vuoden päästähän voit jo alkaa selailla hyviä yhdistelmiä ja sitten ensi kesäksi on jo projekti tiedossa ja on vielä aikaa hioa nykyisen koiran käytös milliin, jotta pentu oppii helposti kaikki hyvät tavat ;)Et onnistuisi saamaan nykyiselle koirallesi seuraa esim. rotuyhdistyksen kautta muista lähiseudulla asuvista samanrotuisista? No, joka tapauksessa tunnet itse oman koirasi parhaiten, joten heitä näillä mun vinkeillä vesilintua, jos siltä tuntuu :D
VastaaPoista-sape: Kommenttisi innoitti mut rustaamaan ihan oman postauksensa verran tekstiä, check that out :D
Kiitoksia vastauksesta!
VastaaPoistaNäin mäkin sen vähän olen järkeillyt loppujen lopuksi, että vuoden voisi vielä malttaa ennen kaverin hommaamista, noin niinkuin vaikka varmuudenkin vuoksi - painajaismaista tosiaan olisi joutua luopumaan koirasta jos kaikki menisikin ihan pieleen.
Olen kyllä mm. pienpystykorva -foorumilta (koirani on siis kleinspitz) yrittänyt etsiä jotain tapaamisia mihin mennä, mutta täällä Tampereella sellaisia ei taida tällä hetkellä olla, tai sitten en ole vaan etsinyt tarpeeksi.
No, onneksi on sentään noita kavereiden koiria. Tuokin kyllä pystyy esim ystäväni amstaffin kanssa jonkun verran leikkimään kun on sitä hieman vanhempi ja siten "pomo", kun ovat tunteneet siitä asti kun ko. amstaffi oli 8 viikkoinen. Pieni kaveri olisi vaan mukavampi kun ei tarvitsisi olla sydän syrjällään mahdollisen vahingon takia! Chihuja tässä lähistöllä kyllä asuu, mutta ne ovat yleensä vähän ujompia ja hintsusti pelkäävät (ehkä epäilevät olisi parempi sana) kun meidän koira on tohkeissaan silleen "jee ollaan kavereita, tuu leikkimään" :-D