Meidän lempparibroitskusalaattia perjantailta, mmm...
Perjantai-illan vietin S:n luona ja lauantaina poikkesin H:lla Iipun kanssa. Tytöllä oli rankka päivä, kun ensin piti pitää jöötä H:n bretonille ja vanhuskoiralle ja loppuillan sitten Mandylle ja Miyulle, kun näin T:tä. Ihanan rentouttava kaveripäivä, kun sai kerrankin löpistä oikein sydämensä kyllyydestä asioita läpi ilman murhetta harjoittelusta tai opiskeluista. Käytiin jopa ajelemassa ympäri kyliä ja parantamassa maailmaa, just like in those good old times.
Mä niiiiin tarvitsin tätä.
Tämä aamu sujui pitkän kaavan mukaan. Tein aamupalaksi minuuttisämpylöitä ja nautiskelin pakastemarjoja kreikkalaisen jugurtin kera samalla kun yritin päästä kärryille lähitienoon tapahtumista paikallislehtien avulla.
Ulkona oli niin ihana ilma, että päätettiin lähteä iltapäivällä jäälle kävelemään. Keitettiin hiukan kahvia ja (mulle kahvittomalle) kaakaota mukaan. Sulatin kerrankin oikein muutaman palan tummaa suklaata joukkoon, nam!
Iltaan puolestaan kuului Idolsin katselua ja patologian kirjan lehteilyä... Pitäisi vissiin alkaa lukea vanhoja rästejä pois :/
Mulla on nyt myös menossa puolivakava kokeilu itseruskettavien kanssa. Nämä Acot ovat apteekin kamaa ja ihan vain kevyesti päivettäviä, mutta silti mua pelottaa, saanko ihoni näillä tukkoon tai aikaan vain oranssin tiikeriefektin :D Jos kellään on kokemusta näistä tai jostakin paremmasta merkistä, niin kertokaapa ihmeessä.
Huulirasva on kaupanpäällinen, mutta osoittautui aivan ihanaksi, vaniljan tuoksuiseksi ja tosi kosteuttavaksi!
Tämä kokeilu sai oikeastaan alkunsa torstaipäivän visiitistä erääseen ihanaan lähiseudun juhlapukuliikkeeseen, jonka suorasanainen myyjä huomautti useampaan otteeseen mun kalpeasta ihonväristä ja ehdotti juurikin itseruskettavia tuomaan mun iholle näin juhlien alla hiukan väriä :P
Puku, johon mun ihoni sitten pitäisi mätsätä, tarttui lopulta pitkän mietinnän jälkeen mukaan tuosta samaisesta kaupasta. Hintaa kertyi oikeastaan 150 euroa enemmän kuin mun maksimibudjettini oli, mutta äiti halusi sponssata. Nöyrimmät kiitokseni siis vain sinne suuntaan! ;)
Valaistus vääristää sävyä hiukan liian kylmäksi, mutta tuollainen mun värinen se kuitenkin on :)
Mikäpä siis tässä, tiedekunnan vuosijuhlia odotellessa :)
ihanan värinen puku!
VastaaPoistaItse olen kokeillut muutamaa päivettävää voidetta (esim Dove), mutta koska ihoni on niiin kalpea, ei niistä ole ollut oikein mitään oikeasti nähtävää hyötyä :D (Hei, miten valkoinen rasva voi ees lisätä pigmenttiä iholle? :D) Nyt käytössäni on LdB:n bronze itseruskettava voide, joka on oikeasti ruskeaa voidetta ja päivettää selvästi. Ja lisäksi kosteuttaa :) Käytän sitä aamulla kasvoilleni, etten näytä ihan haamulta.. ;) En tiedä passaako se koko vartalolle, ellei sitten sekoittaisi toiseen rasvaan, jolloin levitettävyys paranisi, ei raitoja niin helposti? En ole itse kokeillut kuin kasvoille ja toimii! :) Tv.S
VastaaPoistabutteri: Kiitti, mäkin tykkään, on ihan mun värinen! :)
VastaaPoistaS: Eikös itseruskettavien teho perustu siihen DHA:han, joka reagoi jotenkin ihon pintakerroksen kanssa ja tuottaa sen ruskean värin? Ja se väri itse voiteessa auttaa vain siihen, että näkee, mihin levittää :D Valkoista tököttiä kun nuo ACOtkin ovat.
Kiitti suosituksesta, pitääpä ottaa tuosta LdB:stä selvää, jos tämän kokeilun lopputulos ei miellytä! :) Tää päivettää niin tosi hitaasti (plus en uskalla ihan joka päivä käyttää), etten oo oikein vielä saanut muodostettua mielipidettä...
En kyllä osaa kommentoida mitään tuosta DHA:sta (siis jonkin sortin omega-3-rasvahappo?), en ole aiemmin kuullutkaan! =o Itse vain tykästyin niin paljon tuohon LdB:n rasvaan, että tulee dissattua muita itseruskettavia.. :D Kerro ihmeessä myöhemmin jos havaitset nuo Acon voiteet hyviksi :) Tv.S
VastaaPoistaTuli tässä mieleen, että minkälaisia nuo lukujärjestykset eläinlääkiksessä yleensä on? Olet niitä varmaan aikaisemmissa postauksissa kertonutkin, mutta ei mun silmiin ole osunut.. :D Että miten pitkiä/lyhyita/hajanaisia/vaihtelevia päivät yleensä on? Jääkö viikolla kuinka paljon aikaa harrastuksille ja täytyykö viikonloppuisinkin opiskella paljon?
VastaaPoistaOlen sellainen puolikilpaurheilija (mikä sana. xD Tarkoittaen siis, että kilpailen mutta en "ammatikseni"..), että treeneihin menee noin 14h viikossa niin kuinka hyvin uskot minun pystyvän yhdistämään opiskelun ja treenit? Onko lukujärjestyksessä minkään vertaa joustoa, jos joku pakollinen treeni sattuisi olemaan luennon kanssa samaan aikaan..? Hirveä kysymysvyöry, mutta kiinnostaisi tietää jo tässä vaiheessa.. :D
Hei kysäisisin jos passaa niin tuosta viron päässä opiskelusta. Olen ymmärtänyt, että sinäkin olit valmistautunut viron vierailuun, jos koulupaikka ei olisi täältä järjestynyt? Yliopiston sivuilta ymmärsin, että pääsyvaatimuksena on matikan, kemian ja biologian kirjoittaminen. Olisitko siis ensin kirjoittanut nämä aineet ja sitten vasta hakenut paikkaa virosta?
VastaaPoistaHirveän velkataakan allahan sieltä näyttäisi valmistuvan, mutta toisaalta Helsingin vuokratason tietäen ei sielläkään taida ilman lainaa moni opiskella?
-Mäykky
S: Okkei :) Toistaiseksi voisin kommentoida näistä Acoista, että ei näillä itseään kovin ruskeaksi saa, mutta sellaiseksi, että valkoisesta seinästä erottuu :D Sävy on ehkä hmmm... persikkainen, joissain valoissa rusehtavakin? Ainakin mun iholla. Varmaankin tulen kokeilemaan myös jotankin muuta laatua joskus ja tuo LdB on nyt sillä listalla aika korkealla :)
VastaaPoistaAnonyymi: Juu ja oon tosta aiheesta kirjoitellut oman postauksensakin, voit lukea sen täältä: http://tassunjalkiasydamessa.blogspot.com/2010/11/time-well-spent.html
Summa summarum: tosi hajanaisia ja vaihtelevia :D
Ykkösvuoden lukujärjestys näytti tältä: http://2.bp.blogspot.com/_0jooGJefRwY/Sqbc2tz7BiI/AAAAAAAAAck/9iGrpBaD100/s1600-h/hops4.jpg
ja kakkosen syksyn:
Se, kuinka paljon muuta ehtii, on sitten paljon itsestä ja omasta jaksamisesta kiinni. Moni ehtii käymään töissä, hoitamaan perhettä, jopa maatilaa, hevosta, laumaa koiria tms., ja joku kokee, että opiskelu vie kaiken ajan ja voimat. Ei tämä kuitenkaan mikään ihan tappava paikka ole, eli luultavasti pärjäisit ihan hyvin :)
Avainsana on priorisointi. Asiaa on niin paljon, että kyllä sen opetteluun saisi käytettyä kaiken aikansa, jos haluaisi opetella kirjoista joka sanan ulkoa. Se ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista, joten kyllä sitä omaa aikaakin jää - ainakin, kun laittaa jäämään ;) Itse pidän yleensä viikonloput lukemisista vapaina, toisinaan kirin silloin tahtia, jos viikolla on tullut laiskoteltua. Mitään yleispätevää on vaikea sanoa, kun kaikilla on omat tyylinsä :)
Luennot ovat vapaaehtoisia, niiltä voi olla pois niin paljon kuin tykkää. Harjoitustyöt (0-5 x viikossa, keskiarvona 2-3x) ovat pakollisia, mutta niissä voi usein vaihtaa kaverin kanssa ryhmää, korvata poissaolon tms. Tai käydä sitten suorittamassa pakollisen läsnäolon seuraavana vuonna.
Eli sanoisin, että jos olet muutenkin tehokas ajankäyttäjä ja voimat riittävät, niin pienellä ajoittaisella sumplimisella pärjäisit elukassa ihan hyvin :)
Mäykky: Juu, se oli yksi pieni toivonkipinä mulla. Yritin aikoinani kysellä kovasti, että mitä sinne Tarttoon pääsyyn oikeasti vaaditaan, mutta vastaukset olivat hiukan epämääräisiä. Ymmärsin, että tuosta tekstistä huolimatta sisään oli silti päässyt ihmisiä, jotka eivät olleet kirjoittaneet noita kaikkia, jos motivaatiokirje ja muu kokemus kompensoivat.
Mun oli tarkoitus kirjoittaa huikea motivaatiokirje ja pyysin valmennuskurssiopettajiltani todistukset siitä, että olen lukenut kaikki pitkien oppimäärien kurssit tarvittavista aineista. Molemmat opettajat päätyivät kuitenkin kirjoittamaan oikein hienot, vähän turhankin ylistävät suosituskirjeet, joista olisi saattanut olla apua.
Lisäksi laskiskelin, että mun muuten hyvä YO-todistus ja työkokemust eläimistä olisivat voineet nostaa pisteitä. On kuitenkin hyvin mahdollista, että mun hakupapereilla ois vaan pyyhitty takapuolta ja naurettu pellolle, en tiedä :D Yrittänyt olisin kuitenkin varmasti, epätoivoista tai ei! :)
Jos joku Virossa opiskeleva sattuu lukemaan tämän, niin valaiskaa ihmeessä meitä molempia, että ollaanko siellä päässä nykyisin ihan ehdottomia ja tarkkoja noiden kirjoitettujen aineiden suhteen?
Meillä osa nostelee lainaa, osa käy töissä tai makselee menot säästöistään. Itse nostan surutta lainaa, koska nykyisen työllisyystilanteen mukaan töitä pitäisi riittää ja laina on sitten kuitenkin muutamassa vuodessa maksettu pois. Eri asia olisikin, jos lukisi jotain hiukan epävarmempaa alaa...
Hmm, en kyllä varmaan vielä tänä vuonna taida tuonne Viroon yrittää. Ainakin tuolla meidän valmennuskurssilla henkii sellainen ilmapiiri, että virossa opiskelijat ovat laiskoja rahakkaita vätyksiä.. en tiedä haluanko itselleni sitä leimaa. Toisaalta en kyllä ole unelmastani valmis luopumaan. Miksi tyytyä johonkin kakkosvaihtoehtoon, kun kaikkia kortteja ei ole vielä edes käännetty.
VastaaPoistaTällä hetkellä hakemisen suhteen on kyllä niin lyöty fiilis. Mahtavan karmaiseva tunne kun aika valuu sormien välistä ja tietää, että laskutaito ei ole vielä lähelläkään sitä tasoa mitä sen pitäisi pääsykokeissa olla. Ei muuta kuin iltalukioon ensi vuonna. Ehkä sitten kirjoitan sen matikan ja kemian niin on edes se yksi varareitti käytettävissä.
Kiitos ja kumarrus,
Mäykky
Mäykky: Ohhoh, onpas siinä ennakkoasennetta kerrakseen! Ei meillä täällä elukassa noin kuitenkaan ajatella, itse asiassa juuri eilen vuosijuhlissa juhlapuhujakin sivusi aihetta ja mainitsi kollegiaalisuudesta Virosta valmistuvia kohtaan.
VastaaPoistaToki ihan varmasti moni tilanne helpottuu, jos pääsee ihan Suomessa sisään. Voin kertoa, että mulla oli myös tuollainen ääääenosaamitäään -fiilis kaksi vuotta sitten keväällä ja olin antamassa periksi. Ei sitten kuitenkaan kannattanut ;) Hurjasti voimia loppurutistukseen. Ajattele vaikka niin, että hankit nyt hyvät pohjatiedot ensi vuodelle ja jos pääsetkin sisään jo tänä vuonna, niin se on vain plussaa ;)
Heh, näin täytyy tehdä. Näin jo untakin että pääsin sisään, ja voi kauhistus sitä pettymyksen määrää kun heräsin :D
VastaaPoistaKiitos taas rohkaisun sanoista. Täytyy tunnustaa, että en ole koskaan mitään lannan luontiin liittyvää lukenut niin suurella kaiholla ja kateudella kuin sinun blogiasi.
Kateuskin vain hyvässä mielessä, nostan kyllä hattua kaikille niille jotka ovat sisään päässeet.
T. Mäykky
Hih, eipä mittään :) Mä oon melko vakuuttunut, että tuolla motivaatiolla pääset kyllä sisään ennemmin tai myöhemmin, kun et vain lannistu! :) Mistään mahdottomuudesta kun ei kuitenkaan ole kyse.
VastaaPoista