Tuoreita tuulia

Kiitos kivoista kommenteistanne viime postaukseen! Ne piristävät sen verran, että teki heti mieli tulla jakamaan tämän päivän inspiroivia tunnelmia.

Kipittelin tosiaan aamusta Messukeskukseen osallistuakseni tulevan ammattikuntani koulutus- ja kokoontumispäiville neljättä kertaa. Olikin aika huima tunne esittäytyä nyt standeilla vitosen kandiksi ja nähdä, millaista innostusta se myyntiesittelijöden keskuudessa herätti verrattuna aiempien vuosien pikkukandin statukseen. Ja taisipa sitä itsekin osata kysellä tuotteista hiukan järkevämpiä kysymyksiä. Hauskinta oli, että yhdellä standilla mut jopa vastaanotettiin lausahduksella: "Mistä me tunnetaan?!" "Öö, ei varmaan muusta kuin että olen piipahtanut täällä juttelemassa ja haalimassa ilmaisnäytteitä jo varsin monena vuonna..." Toisilla on vissiin kasvomuisti kohdillaan.

Erityisen innostunut olin raakaruokastandista ja kävinkin siellä kyselemässä hiukan uusimmista tuulista. Kuulemma kissoillekin on tulossa täysravinnon kaltainen pakastepullavalmiste raakaruokavalion koostamisen kanssa arkaileville. Jännittävää nähdä, miten se mahtaakaan maistua! Kätevä tuote esimerkiksi lomahoitajien elämän helpottamiseksi.

Jotenkin mulle jäi myös sellainen olo, että ruokakauppojen lisäksi kyseisen merkin tuotteita saatetaan tulevaisuudessa nähdä joidenkin eläinklinikoidenkin valikoimissa...

Erityisen paljon  kiksejä sain myös esillä olleesta laajasta kirjavalikoimasta. Minähän tilailin itselleni silloin joskus kesällä tai alkusyksystä vinon pinon opuksia, mutta aika moni jäi vielä kutkuttelemaan ja nyt oli kiva päästä lehteilemään teoksia ihan oikeasti nettiarvostelujen tiiraamisen sijaan. Vielä kun sain jakaa innostukseni ensin yhden kissaihmisen ja sitten koiraihmisen kanssa (terkkuja!), niin jäi kyllä sellainen olo, että tekisi mieli laittaa vielä jotakin tilaukseen.

Päivän luentokokonaisuuden pyrkimyksenä oli päivittää eläinlääkärien praktiikkatietoja ja sen pieneläinosuus, joka käsitteli koirien ja kissojen allergioita, kiinnosti allekirjoittanutta yllättäen eniten. Varsin hyödyllinen pläjäys, vaikka suuri osa asiasta olikin edellisvuoden dermatologian luennoilta tuttua.

Messukeskuksen ruoka oli jälleen hyvää - lohta ja avokadokastiketta. Sen verran arvokasta tosin, että päätin varata kahdelle seuraavalle päivälle omat eväät.

Loppuviikon pieneläinluennot käsittelevät onkologiaa eli kasvaimia ja syöpäsairauksia. Aika spesifi osa-alue, mutta toisaalta sellainen, joka ehkä mielellään kaipaa vahvistusta. Onkologiakin kun sivuutettiin viime vuonna aika vähäisellä luentomäärällä läpi.

Olin etukäteen päättänyt, että tänä vuonna en hamstraa messuilta mitään ylimääräistä kotiin...

... mutta noh, aika vaikeaksihan se osoittautui. Suurin osa jutuista on toki ihan tarpeellisia: fleecepeitto, C-vitamiinia, huulirasva villasukat, muki, pillerilaattaa muistuttava joulukalenteri(!)...

... staasi, haavasumutetta, korvapuhdistetta, ledivilkut pantoihin, herkkuja niin kissoille kuin koirillekin...

Ja voin kertoa, että viimeksi mainitut nostattivat kyllä sen verran yleisön kiinnostusta, että valonpuute ei suinkaan ollut näiden kuvien ottamisen ainoa haaste!

Jännittävimpiin yksittäisiin tuotteisiin kuuluivat mm. nämä rasvahappokapselit, joita markkinoitiin kissoille ja koirille niin nivel- kuin ienterveyttä edistävinä tuotteina ja suositeltiin erityisesti kissojen ientulehduksen hoitoon, sillä rasvahapothan ovat tunnetusti anti-inflammatorisia ja kissoilla mm. hampaiden harjaus saattaa tuottaa koiria enemmän haastetta. Esitteessä kerrottiin, että valmisteen käytöllä oli saavutettu positiivisia tuloksia ja että kissojen hoitomyöntyvyys oli ollut odotettua parempi. Kapseli on siis tarkoitus avata, puristaa sen sisältö kissan ylähuulen alle, hieroa hetken aikaa jos kissa sen sallii ja tarjota sitten loppukapseli herkkupalana.

Pitihän sitä sitten omille kissoille päästä testaamaan ja hämmästyksekseni Joda ottikin kapselin heti suuhunsa ja pyöritteli sitä siellä aikansa, muttei saanut kapseliin reikää. Liekö tosissaan yrittikään. Niinpä toimin, kuten ohjeissa käskettiin ja öljyn antamisen jälkeen molemmat kissat nuoleskelivat huuliaan ja pesivät turkkiaan piiiiiitkän aikaa. Hämmentävä reaktio, en oikein tiedä, miten se olisi pitänyt tulkita. Vaatii vielä lisäkokeilua - tuo maistuvuus siis. Varsinaisia ienongelmiahan kissoillamme ei ole.

Toinen jännittävä tuote oli iPhoneen lisäosana saatava EKG-laite. Mihin tämä tekniikka vielä meidänkin uramme aikana mahtaa edetä? Melkoista.

Geenitekniikalla tullee ainakin olemaan suurempi rooli. Tutustuin järjestelmään, jonka avulla voisi selvittää käytännössä koko koiransa perimän ja noin sata sairausgeeniä ja valita sitten esimerkiksi siitosnartulleen parhaiten sopivan (eli käytännössä terveimmän ja kaukaisinta sukua olevan) uroksen tietokantaan tallennettujen, testattujen rodun edustajien joukosta ottamalla tämän omistajaan yhteyttä sähköpostitse yhdellä napin painalluksella. Melkoinen innovaatio - jännä nähdä, kuinka laajaksi tuo kasvaa vai kasvaako. Tällä hetkellä esimerkiksi shelttejä oli mukana alle 30.

Nyt kuitenkin palaan vielä sikatehtävien pariin ja pieneläinkirurgiaakin voisi pikku hiljaa alkaa kertailla. Onneksi mulla on aika vetoavia vihkoja sitä projektia odottelemassa...