Trick or treat?

Aurinkoista maanantaita! Mä olen lomalla!

Juuri niin lomalla kuin nyt klinikkavuonna voi hyvällä mielikuvituksella ajatella olevansa.

Koulua oli viimeksi perjantaina ja seuraavan kerran keskiviikkoiltana, sillä mulla alkoi nyt yhdistetty päivystys- ja diagnostisen kuvantamisen jakso. Päivystysviikolla tehdään vain päivystysvuoroja ja niiden väliin sijoittuu x-määrä vapaita tai varapäivystyspäiviä. Eilenkin mulla oli siis oikeasti varapäivystys, eli sain olla kytiksellä neljään asti, että onko joku sairastunut ja käykö päivystyskutsu vai ei. Ei käynyt, joten lomaltahan tämä melkein tuntuu! Odotetulta, ansaitulta, ihanalta sellaiselta!

Viimeisen viikon hevossairaalalla koitin ottaa hiukan rauhallisemmin, jotta välttyisin lisähavereilta. Viikon suurin saavutukseni taisi olla hevosenkengän poistaminen, minkä täydellistä epäonnistumista olin etukäteen, muiden tarinoita kuunneltuani karvaasti pelännyt. Ja pakko myöntää - ei se kyllä taidolla tai voimalla irronnut. Näiden kahden loputtua jäljelle jäi vain sisu, jota onnekseni omaan nähtävästi riittävän määrän :D Kahdeksan tiukan naulan, monen hikisen minuutin, yhden pahan horjahtamisen ja reisirääkin jälkeen sain vihreään kirjaani suloisimmalta tuntuneen hyväksymismerkinnän tähän asti.

Kahteen seuraavaan päivään en kyennyt kävelemään normaalisti.

Note to self: lihaskuntotreenit ei vissiin tekisi pahaa... :D

O on myös kahden viikon lomalla, joten olemme nyt todenteolla ehtineet paneutua projektiin halloween. Käytännössä ollaan siis rampattu kirpputoreilla, dyykattu askartelumateriaaleja, askarreltu koristeita, käyty pilailupuodeissa, kokeiltu erilaisia reseptejä, suunniteltu asuja, aloitettu kodin koristelu ja toteutettu muutama uusi koristeluidea. Kaikkea ihanan luovaa siis!

 Eilen istuskeltiin pitkään lähimetsikössä, sprayailtiin erinäisiä esineitä uuteen uskoon ja viskottiin onnessaan ympäriinsä pomppineelle Taikkikselle lelua. Oli ihanan aurinkoinen ja kirpsakka keli vain olla ja nautiskella. Alin esine ei varsinaisesti liity halloweeniin - korkeintaan aika löyhästi. Se on vain kirpparilöytö, joka suurine korvineen, kapeine päineen ja leikkiasentoineen muistutti meitä liikaa itämaisista ystävistämme, jotta olisimme voineet jättää sen ostamatta. Kissalla oli alunperin vihreät silmät, mutta poistin ne maalauksen ajaksi.

Halloweenista lienee muuten tullut kissojemme lempijuhla.

 "Nyt ootte kyllä yliarvioineet meidän ponnistusvoimat."

Apu oli onneksi lähellä.

Kuitenkin Suuri Metsästäjä jäi lopulta vain lipomaan huuliaan.

Halloween-kokkailujen ohella ollaan toki laitettu välillä oikeatakin ruokaa, kuten elämämme ensimmäisen kaalikäärylesatsin! Inspiraatio tähän syntyi vain ja ainoastaan siitä, että eräänä päivänä O toi kaupasta suuren valkokaalin kuvitellen sen olevan jäävuorisalaatti! Haha. Ei se aina lähde.

Siinä sitten totuuden valjettua pohdimme, mihin ihmeeseen hukkaisimme pari kiloa kaalia ja kääryleet vaikuttivat ehdottomasti parhaalta vaihtoehdolta. Täytteeksi laitoimme jauheliha-mustatorvisieni-sipuli-juustoseosta ja pinnalle voinokareita sekä hunajaa. Täytyy kyllä sanoa, että hyviä olivat! 

Eilisen illan hiukopalaksi tekaisin puolestaan taas mozzarella-tomaattipiirakan, namnam!

Tähän loppuun täytynee vielä esittää nöyrimmät kiitokseni kaikista onnitteluista edellispostauksen kommenttiosioon. Harmillisesti ne menivät kyllä nyt hiukan vikaosoitteeseen. Laumaamme siis ei ole odotettavissa "vähempikarvaista perheenlisäystä" :D Kiitokset vain äidilleni ja ystävillenikin kaikista kyselyistä! :D