Pitkä torstai

Torstain ja perjantain välisenä yönä mulla oli elämäni ensimmäinen yöpäivystysvuoro. Itse valvominen ei tuottanut ongelmia, eikä vielä aamullakaan väsyttänyt - olenhan luonteeltani yökukkuja muutenkin. Runsas potilasmäärä piti kiireisenä ja itse vuorosta jäi kaikin puolin hyvät fiilikset. Ylimääräistä huolta ja murhetta aiheutti kuitenkin nuorempi kissaherramme Joda, joka oli löytänyt päivällä jostakin noin kymmenen sentin mittaisen pätkän ilmeisesti eräästä pääsiäislaatikosta peräisin olevaa silkkinauhaa ja päättänyt pistellä sen poskeensa. Huomasin sen mussuttavan jotakin keskellä olkkarin lattiaa ja menin pahaa aavistaen kurkkaamaan sen suuhun. Näin silkkinauhan sykkyränä sen kielen perukalla ja yritin vetää sen pois, siinä kuitenkaan onnistumatta. Kiljaisin O:n apuun, mutta kun sain pennun suun uudelleen auki, oli silkkinauha kadonnut.

Pienten sadattelujen ja itsesyytösten säestämänä kaivoin eläinten lääkelaatikosta esiin 3% vetyperoksidiliuoksen, jota nykyisin suositellaan eläinten oksettamiseen entisen suolapallolla oksettamisen sijaan. Saimme liuoksen helposti Jodan kurkusta alas, mutta tämä ei osoittanut pienintäkään aikomusta tyhjentää mahalaukkunsa sisältöä siitä huolimatta. Tällaiset lankojen ja narujen pätkäthän ovat jostakin syystä kummasti kissojen mieleen ja voivat johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin tarttuessaan johonkin suolen mutkaan, vetäessään koko suolen sykkyrälle, leikatessaan pahimmassa tapauksessa suolesta läpi, aiheuttaen samalla vatsakalvontulehduksen.

Eipä siis muuta kuin kamppeet niskaan, kissa kuljetusboksiin ja kipinkapin eläinsairaalan päivystykseen, jossa oksetin kissapolon ksylatsiinilla. Sitäkin tarvittiin täysi annostus, ennen kuin minkäänlaista reaktiota saatiin aikaan. Ja kun oksennus vihdoin tuli, ei se sisältänyt kuin herran hetkeä aikaisemmin syömää ruokamassaa.

Ei auttanut kuin lähteä kotiin ja toivoa, että nauha poistuisi luonnollista reittiä ulos. Lisähuolta aiheutti se, että olin tosiaan itse lähdössä yöksi pois kotoa ja harkitsinkin hiukan, että olisin voinut ottaa Jodan mukaani voidakseni pitää sitä silmällä. Lopulta päädyin kuitenkin jättämään sen kotiin, koska en halunnut stressata muuten hyväkuntoista kissaa sulkemalla sitä häkkiin, kun tiesin kuitenkin voivani luottaa O:n pitävän pojasta hyvää huolta. Kotona mahdollisia oireita ei sekottaisi muuhun ja vannotin O:ta soittamaan, jos oksentelua tai muuta oireilua alkaisi ilmetä. Pyysin jopa palpoimaan kissan vatsaa muutamaan otteeseen, josko siellä tuntuisi mahdollisia tukoksia ja tutkimaan tarkkaan jokaisen kakkakikkareen läpi.

Joda sai päivän ja yön aikana yhteensä kolme kertaa parafiiniöljyä, mutta söi, kävi kakalla ja käyttäytyi muutenkin normaalisti. Nukkui ehkä normaalia enemmän, mutta se johtui varmasti osaltaan aiemmasta eläinlääkärikäynnistä, vaikka sedatoivaan ksylatsiiniin oli toki annettu asianmukainen vastalääke. O valvoi suurimman osan yöstä kissojen kanssa, vahti Jodan vointia ja tutki kakat läpi. Kun saavuin aamulla kahdeksan jälkeen kotiin, oli laatikkoon juuri ilmestynyt uusi tuotos. Ei muuta kuin hanskat käteen ja kas.

Kuka olisi uskonut, että pääsiäisen iloisin yllätys voi löytyä kissojen hiekkalaatikosta? En voi kuvailla sitä helpotuksen määrää.

Tällä kertaa selvisimme siis säikähdyksellä, mutta mikään ei takaa, että ensi kerralla olemme yhtä onnekkaita. Taas huomattiin, kuinka varpaillaan näiden eläinten kanssa saa olla. Olen soiminut itseäni niin huolimattomuudesta kuin kyvyttömyydestä kiskoa nauhaa kissan kitusista, kun sen siellä näin. Tuntuu maailman huonoimmalta kissanomistajalta, kun näin pääsi käymään. Kyllä minun pitäisi tietää paremmin.

Halusin kuitenkin jakaa tarinan näin varoittavana esimerkkinä, koska nuo lineaariset vierasesineet ovat ihan oikeasti vaaraksi kissoille, joilla sattumoisin on omaperäinen mieltymys syödä niitä. Tarkistakaahan kissan- ja koirienkin omistajat, että teillä on hätätilanteiden varalle parafiiniöljyä ja mielellään sitä vetyperoksidiakin, vaikka se meillä vetikin nyt vesiperän. Kumpikaan ei ole kallista verrattuna siihen eläimen henkikultaan.Muistakaa myös pitää narsissit ja muut myrkkykukat sekä pääsiäissuklaat poissa lemmikkien ulottuvilta.

Iloista pääsiäisviikonlopun jatkoa!