sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Kesän ensimmäinen pyöräretki


O:n on koko kesän ajan ollut tarkoitus hankkia polkupyörä. Torstaina heräsin sitten päikkärihorteestani herran huikatessa lähtevänsä hakemaan Vantaan Varistosta itselleen uuden sykkelin.

"Aha."


Tällaisen kanssa se sieltä sitten saapui. Noin kolmen tunnin ja 20 pyöräilykilometrin kuluttua. Kun vielä saimme pumpattua munkin pyöräni renkaat täyteen ilmaa, ei meitä perjantaina pidätellyt enää mikään.




Illan pidempi koiralenkki oli vielä tekemättä, joten päätimme ottaa koirat mukaan. Taikkiksen julmetun riistavietin vuoksi emme viitsineet riskeerata tytön turvallisuutta juoksuttamalla sitä pyörän vieressä, vaan sen matka taittui pääosin pyöräni etukorissa, turvavyövaljaissa. Iippu juoksi alkumatkan pyörän vieressä, mutta jossakin vaiheessa senkin vauhti alkoi hyytyä, niin että katsoimme parhaaksi improvisoida.




Päämääränämme oli jälleen Herttoniemenranta, jossa heitimme sitten varsinaisen iltalenkin.












Iltapalaksi teimme vielä tacoja Marikan ohjeella.





Meidän kuoremme jäivät vähän turhan paksuiksi ja pehmeiksi kuivatuksesta huolimatta, mutta seuraavana päivänä ne toimivatkin sitten loistavasti aamiaisrieskoina!

Eilen me lähinnä siivoiltiin, käytiin pitkällä metsälenkillä, saunassa ja grillailtiin pihvejä, juureksia ja täytettyjä herkkusieniä muutaman siiderin voimin. Illan pimetessä pelattiin vähän Aliasta ja kotikutoista Piirrä ja Arvaa -versiota Alias-korteilla. Sellaista ihanaa arkea siis.

Pilviä mun bloggailutaivaalle on tuonut kuitenkin se, että tämä parempi läppäri ei suostu enää tunnistamaan kameran muistikorttia tai USB-piuhaa. Ei hajuakaan, miten tästä selvitään. Uuteen koneeseenkaan ei juuri nyt olisi varaa...  Puuh.

10 kommenttia:

  1. Oi, Iippu on ihan supersöpönä repussa! :) Meillä itsesuojeluvaistoton piski lähtee heti hyppimään pyörän eteen, samaa se tekee autoille, jos saa tilaisuuden...

    Kiva kuulla, että kuoret kuitenkin maistuivat. Uuneissa on kyllä hirveästi eroa, miten nopsaan leipomukset paistuvat ja kuivuvat. Pidempi paistoaika ensi kerralla? Omani ovat jo paistovaiheessa ruskeatäpläisiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kyllä ne maistuivat :) Mä kanssa katselin, että meillä tuli ihan erinäköisiä kuin sulla, vaikka olivat yliaikaa ja kuivattelin vielä uunissakin. Veikkaan liikaa paksuutta, mutta eipä niitä ohuempina olisi kymmentä mahtunut pellille. Ehkä olisi pitänyt paistaa monta pellillistä? :)

      Poista
  2. Ihanasti Iippu söpöilee repussa <3

    VastaaPoista
  3. Heleiskis!!
    Olipa pirtsakka postaus taas kerran :) Sinä se saat hymyn huulille!

    Mullakin kävi niin ettei läppäri enää tunnistanut mun mp3-soitinta.. Kaikissa muissa koneissa se kyllä toimii. Ärsytti, mut olin muutenkin ostamassa uutta konetta.. Toivottavasti sulla on perhe- tai tuttavapiirissä joku joka osaa laittaa hommat kondikseen!

    Hauskaa kesänjatkoa :)

    Sape

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leiskisläiskis! Hyvä, jos kelpaa! :)

      On kyllä kummallinen vika. Ja ärsyttävä. Muuten ei koneessa olisi mitään vikaa, argh! Vielä ei ainakaan ole ratkennut...

      Hauskaa kesää Sapellekin :)

      Poista
  4. Hehe, olipa koirilla hauska tapa matkustaa :) -H

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loppua kohden itse matkustajatkin alkoivat olla samaa mieltä ;)

      Poista
  5. Moi!

    Olen lukenut blogiasi reippaan vuoden verran ja tykkään siitä kovasti! :) Kiitos siis näin alkuun kivasta blogista.

    Minulla olisi sellainen kysymys, että tiedätkö kuinka eläinlääkärit valmistuessaan työllistyvät? Sen tiedän, että töitä varmasti riittää, mutta millaisista tehtävistä? Olen itse hakemassa ensi vuonna, ja haaveilen työskentelystä pieneläinklinikalla. Siskoni kuitenkin tokaisi minulle, että varmaan kaikki eläinlääkäriksi opiskelevat ajattelevat pääsevänsä hoitamaan hevosia tai hamstereita, mutta päätyvätkin työskentelemään tuotantoeläinten kanssa tai sitten johonkin elintarviketeollisuuden tehtäviin.

    Osaatko siis sanoa, miten asia on oikeasti? Ei toki sillä, ettenkö haluaisi kokeilla kaikenlaisia tehtäviä, mutta pieneläimet ovat eniten sydäntäni lähellä. :)

    Kiitos vielä!

    VastaaPoista
  6. Kiitos itsellesi kommentista! :) Tällä hetkellä työllisyystilanne on tosiaan hyvä ja töitä riittää. Eläinlääkäreistä on pulaa. Ilmeisesti joillekin pikkupaikkakunnille on ollut hankaluuksia saada kunnaneläinlääkäreitä, mutta kyllä niitä töitä riittää pieneläinlääkäreillekin. Uusia klinikoita perustetaan ja vanhoja guruja jää enenevissä määrin eläkkeelle. Toistaiseksi tilanne on siis hyvä, eikä tarvitse murehtia, etteikö pieneläinten pariin pääsisi! Voithan painottaa jo opiskeluaikoina pieneläimiä hakeutumalla vaikka jollekin pieneläinklinikalle töihin, mistä voi olla työnhakutilanteessa sitten myöhemmin hyötyä. Tai erikoistua pieneläimiin sitten myöhemmin.

    Älä siis ainakaan sen vuoksi jätä hakematta! Toistaiseksi meidän alalla on vielä varaa valita ja itse asiassa meidänkin vuosikurssilta suurin osa taitaa ennemminkin haluta kunnan- kuin pieneläinlääkäreiksi :)

    VastaaPoista