Päivä Nean matkassa

Edellispostausta kirjoittaessani koin piskuisen piston omassatunnossani: ei yhtäkään uutta kuvaa julkaistavaksi. Niinpä otin itseäni niskasta kiinni, latasin kameran akun ja ikuistin perjantaipäiväni mahdollisimman tarkasti - näitä postauksia kun aina välillä toivotaan.

Eli tästä se lähtee:

Wake-up Light herättää mut puoli seitsemän jälkeen radiokanava NRJ:n sulosoinnuin

Tällä kertaa äänessä eivät tosin olleet Aamupojat, vaan shown kaapannut Tuija Pehkonen. Great!

Not.

Radion pauhattua aikansa inhottava puhelimeni (ai mikä katkeruus siitä edellisestä menetetystä yksilöstä?) komppaa herätyskäskyä. Ylös on noustava.

Uniset shelttilapsoset vaikuttavat siltä, että olisivat yhtä mielellään jääneet vielä hetkiseksi vällyjen alle.

Aamu on kuitenkin armoton, joten reippaasti saappaat jalkaan (säästä riippumatta) ja ulos pimeään. Niin pimeään, että kuvat eivät olisi onnistuneet välittämään minkään sortin informaatioarvoa.

 Sisälle palattuani keitän itselleni kupin teetä edesauttamaan heräämistäni. Kuppi on ehkä 0,4-0,5l vetoinen, mikä ei ehkä kuvasta välity. Sen verran polttoainetta tarvitsen käynnistyäkseni.

Masent(uneet)avat lähtökohdat ja hottis yöpaita. Nuff said.

Sotavarustus.

Better?

Seuraavaksi lähes poikkeuksetta juosten dösäpysäkille. Ehdin ihan mainiosti, joten oli aikaa ottaa muutama kuvakin.

N. 20 min kestäneen bussimatkan ajan kuuntelin radiota. Viikissä aamu näytti jo kovasti valoisammalta.

Pakko sanoa, että aika kaunista!

Viikin kampuksen maamerkki, ympyrän mallinen ja sinisen värinen tiedekirjasto.

... ja kampusalueen toisella laidalla vanha tuttu EE-talo.

Ehdin käydä vessassa ottamassa kuvan päivän lookista, haha. Päällä lempparisyksypaita ja petrolin värinen toppi Espanjasta, kangasleggarit ja messinginväriset korut. In case someone's interested.

Päivän  ainoana ohjelmana yliopistolla oli Eläinlääkäri virkamiehenä -kurssin ryhmätyöt klo 8.30 alkaen.

Meidän piti torstaina laatia pienryhmässä hygieenikkoeläinlääkärin näkökulmasta tiedote kuvitteellisesta tilanteesta, jossa kalasäilykepurkista löytyy botulismia ihmisille aiheuttavaa Clostridium botulinum -bakteeria, jota btw löytyi juuri Suomessa oliivipurkista. Toinen ryhmä esitti lehdistöä ja pommitti meitä tiukoilla kysymyksillä aiheestamme. Paikoitellen jopa yllättävänkin hauskaa ja ainakin rentoa luennoilla istumiseen verrattuna.

Tiedotteiden purkamiseen ei tuhraantunut kuin pari hassua tuntia, minkä jälkeen olin valmistautunut lähtemään dösällä Malmille kirppikselle.

Koko kauppakeskus oli uudistunut sitten viime visiitin. Moni liike oli vaihtanut paikkaa ja uusia oli avattu - mm. Glitter ja alla olevassa kuvassa näkyvä UFF, josta yritin metsästää vaatteita tulevaan A-tarjoukseen. No luck with that. 

Kirppikseltä sen sijaan tarttui mukaan muutama tarjoiluastia Halloween-bileisiin, kynttilänjalka ja jonkin sortin musta valotorni, 1-3e/kpl.

Malmilta jatkoin sitten junalla Tiksiin. Tätä reittiä käytin ykkösellä paljonkin, kun en ollut vielä oppinut hyödyntämään jokaista seitsemää Viikistä kotiin Vantaalle kulkevaa dösälinjaa.

Masentava ilma!

Kotiin päästyä sitten taas koirat remmeihin ja ulos.

 

Sitten pääsin taas suunnittelemaan bilekattausta ja koristeluita sekä askartelemaan tarjottaville ruuille nimikyltit.

Taikkiksen mielipide moisesta puuhastelusta...

... kunnes tyttö päätti keksiä tavan auttaa!

Ihan jees blingbling lattia, joskin mä alunperin olin kyllä kaavaillut nuo paljetit niihin kortteihin.

O:n oli tarkoitus saapua joskus 21-22 välissä, joten imuriin oli tartuttava.

O:n soittoa odotellessani ehdin kuitenkin käyttää koirat, ottaa tirsat, datailla, katsoa telkkua... kunnes vihdoin kuulin, että herra olikin joutunut jäämään ylitöihin. Niinpä sovimme, että mä lähtisin J:n uuden sohvan tupaantuliaisiin (tai oikeastaan katsomaan Rambo-leffoja tulevaa A-tarjousta silmällä pitäen - tästä ohjelmanmuutoksesta kuulin tosin vasta aamulla) etukäteen ja O yrittäisi löytää paikalle sitten perästä.

Vaatteiden vaihdon ja pikaisen freesaantumisen jälkeinen lopputulos

Tähän päättyvät perjantai-illan kuvat, sillä tarkoituksena oli jatkaa iltaa keskustaan, jonne en halunnut kameraa raahata. Ja eipä niistä kuvista varmaan muutenkaan olisi kauheasti kenellekään iloa ollut, kun jokainen naama olisi pitänyt sensuroida pois. Loppuilta sujui kuitenkin kaavaillusti: pääsin näkemään Ramboa ja McGyveria ihan tarpeekseni, hauskaa oli ja O:kin saapui. Jatkoimme porukalla iltaa vielä Prahassa(?), mutta vain yksien verran.

Tavoilleni uskollisena nautiskelin pikkuiset unet yödösässä pitkän viikon uuvuttamana, mutta hämmentävää kyllä - tällä kertaa vieressä istui joku herättämässä mut juuri oikealla pysäkillä.