This week

 Viikonloppu sujui tutuissa merkeissä kotipuolessa - koko ajan jotain menoa. Perjantaina tosiaan olin ensin siellä kaverin pojan synttäreillä, oli ihan huippua istua vain tyttöjen (ja poikien) kanssa ja naureskella teini-iän toilailuille. O kävi hakemassa mut sitten sieltä himaan ja katsokaa, mikä siellä odotti:

Kirkasvalolamppu!

Ikuisena kaamosmasistelijana oon haaveillut omasta lampusta siitä asti, kun muutin pois lapsuudenkodistani, eli n. neljä vuotta.Tämä oli siis aikainen joululahja mun vanhemmiltani, O vain oli ehtiessään käynyt hakemassa sen. Ideana kun oli päästä käyttämään lamppua jo nyt vuoden pimeimpään aikaan, namnam!

Päästiin kotipuoleen perille vasta aika myöhään ja väsyneinä, joten perjantai hupeni sohvalla koomailuun. Lauantaina iltapäivällä kävimme katsomassa pikkuserkkuni 4kk ikäistä shelttipentua ja hämmästyin, miten pieni se oli! Varmaan samaa kokoluokkaa kuin Taika 2,5-kuisena. Kokoerosta huolimatta pentu leikki kuitenkin varsin reippaasti, joskin sellaista shelttimäistä pidättäytyväisyyttäkin oli huomattavissa - ainakin Taikkikseen verrattuna. Mun piti ottaa kolmikosta kuvia, mutta kamera herjasi muistikortin puutetta (oli unohtunut läppärin sisuksiin Vantaalla), joten haaveeksi jäi. No, ehkä jos jouluna miitataan vielä uudemman kerran...

Pentutreffien jälkeen vuorossa olivat sitten pikkujoulut lapsuudenystäväni luona. Jouluteemaa ei tosin viestittänyt muu kuin glögi, mutta oli hauskaa nähdä vanhoja koulukavereita koolla pitkästä aikaa. Ei ole tullut vaihdeltua kuulumisia moneen vuoteen. Hauskaa oli myös huomata, miten tässä porukassa jutut liittyivät ihan kaikessa muussa kuin koirissa ja koulujutuissa, joihin olen parin viime vuoden aikana jo ehtinyt hyvin tottua ;)

Yöelämässäkin tuli pyörähdettyä kaikenmoista pikkukaupungin draamaa (kyllä, näköjään aina ja ikuisesti) ihmettelemässä. Hukkasin sitä paitsi jälleen lompakkoni ja ehdin paniikissa jo sulkea pankkikorttini, kun baarimikko tuli nykimään hihasta ja kyselemään, onko jokin kateissa lompakkoani kädessään heilutellen. Musta alkaa tulla hyvä tässä korttien sulkemisessa ja avaamisessa. Kiitos ja anteeksi Säästöpankin tädit!

Lupaan pyhästi harkita sitovani lompakon kaulaani, kuten eräs ystävällinen poliisisetä ehdotti hakiessani joskus 19-vuotiaana kyseisen omaisuuteni kaksi kertaa saman päivän aikana poliisilaitoksen löytötavaraosastolta.

Sunnuntaina podin edellispäivää, näin S:aa ja O:ta sekä myöhästyin minuutilla junasta Tampereella. O, joka oli lähtenyt heittämään mua Tampereelle, ei nähnyt asiassa mitään ongelmaa, vaan kysäisi tyynesti, että mitä kautta me päästäisiin sieltä asemalta helpoimmin Hämeenlinnanväylälle. Niinpä sain sitten takaisinkin päin kyydin, vaikka kärsinkin pienoisista omantunnon pistoksista.

On se vaan aika kultainen.

Kotiin päästyä mulla oli kauhea hinku päästä laittamaan ensimmäiset joulukoristeet paikoilleen, vaikka jouluun onkin vielä kuukausi aikaa. Viime vuonna tämä koko vaihe vaan jäi aivan liian myöhäiseksi, enkä halua tehdä samaa virhettä toisena vuonna peräkkäin.

Niinpä kaivoin esiin mm. tämän tämän vuoden ensimmäisen ja toivottavasti myös viimeisen joulukoristeostokseni, josta luullakseni kerroin joskus aiemmin:

I'm lovin' it!

Edellispostauksessa nähty lasimalja sai niellä muutamat hopeiset kuusenkoristeet ledien kaveriksi

Joulupossut muuttivat kaapista pöydälle ja kynttilänjalka sai tänäkin vuonna luvan palvella kuusenpallojalkana

Joulufiilistelyt ovat jatkuneet muutenkin koko viikon. Olen hörppinyt muutaman lasillisen glögiä ja kehitellyt tällaisen erityisen karpin piparivaahdon jälkkäriksi:

Sisältää turkkilaista jugurttia, sokeritonta maapähkinävoita, kermaa, steviaa ja piparkakkumaustetta, nam!

Mausteista joulun tuoksua olen puolestaan levitellyt ympäriinsä tuoksukynttilöitä polttamalla. Oon nyt jotenkin onnistunut addiktoimaan itseni niihin.

"Äiti, mitä ihmettä sä puuhaat?!" <3

 Keittiökin vaihtoi taas ilmettä:

... ja ehdin jo ripustaa lasipallotkin ikkunaan

Punaiset verhot ja muut tekstiilit kaivan esiin vasta lähempänä joulua, samoin kuusen. Nyt mennään tällaisissa hopeisissa yksityiskohdissa:

Labrat jatkuivat vielä tämän viikon. Teimme bakteeriviljelmiä mm. sian nahasta ja EE-talon naisten wc:n lavuaarista. Voin kertoa, että molemmilla maljoilla kasvoi varsin iloisesti monenmoista eläjää! Oispa mielenkiintoista viljellä joskus näyte vaikka kynnen alta, saattais säikäyttää pahemman kerran.

Mukaan mahtui myös muutama luento ja lakitehtävien vääntöä. Kiitän kohtaloani, etten milloinkaan edes harkinnut lähteväni lukemaan lakia, huhhuh mikä viidakko! Kyllä sai nähdä vaivaa, että löysi oikean vastauksen (tyyliin "Saako sikojen siirtelyssä käyttää sähköpiiskaa? Mitä tehdään, jos teurastamoon saapuvan lehmän korvamerkki on pudonnut?") kuhunkin.

Lisäksi oon kaivanut pitkästä aikaa mun anatomian flash cardsit esille ja koittanut kerrata niiden avulla hiukan anatomiaa.

Toistaiseksi en kylläkään oo vielä edennyt kovin pitkälle. Noita on niiiiin paljon, että melkein masentaa! Täytyy varmaan ottaa ne mukaan lentokoneeseen sunnuntaina, josko siellä tulisi joku tylsä hetki.

Tänään mulla on ollut vapaapäivä, mikä tuli ihan hyvään saumaan ottaen huomioon, että eilen olivat EKY:n ja parin muun ainejärjestön pikkujoulut Fredan Tivolissa. Raahasin kerrankin jopa pokkarikameran mukaani, vaikka kuvien laatu ei niin päätä huimaakaan!

Bileitten päätähti oli rodeohärkä, jota pääsi kokeilemaan maksutta. Itse muutaman esityksen seurattuani päädyin lyhyen mekkoni vuoksi säästämään katsojat liialta myötähäpeältä :)

A:n perinteinen "onkosustaitestäyhtäänkuvaa, haluatko?" - "en" - "voinottaasilti" -kuva.

Tässä syy, miks musta itsestäni näkyy niin vähän kuvia täällä blogissa - en vaan oo kovin filmaattinen persoona. Inhoon sydämeni pohjasta n. 98%:a musta otetuista kuvista. Nytkin voitais puhua hetki tosta käsien asennosta ja suusta ja päästä tippumaisillaan olevasta tonttulakista, mutta let's just not go there :D

Ehkä tän blogin juju piilee jossakin muussa kuin bloggaajan epävalokuvauksellisen pärstän esittelyssä. Toivottavasti kestätte mukana!


PS. Terkut sille suloiselle lukijalle, joka uskaltautui repimään mun kuvitteellista hihaa tuolla bibalskeissa - olettaen, että et pelästynyt mun jäätymistäni ja deletoinut mun blogiani samantein kirjanmerkeistä, haha. Ei vaan oo mulle ihan jokapäiväistä, että joku lukijoista tulee esittäytymään! Erityistsempit sulle hakuprosessiin kuitenkin, toivottavasti ensi vuonna törmätään tuolla saman ainejärjestön edustajina! ;)