Not a bad start

Ja takaisin sorvin ääreen näin arkikuulumisten muodossa. Kolmas opiskeluvuoteni on alkanut juuri niin vauhdikkaasti kuin toivoinkin - jopa siinä määrin, että viime perjantaina A:n ja N:n kanssa viettämästämme tyttöjen illasta palatessani tein sen, mitä olen kauan pelännytkin: nukahdin ensimmäisen viikon väsyttämänä lähijunaan ja heräsin kahden aseman päässä siitä mitä piti. Onneksi taksit kulkevat! Viime lauantaina puolestaan oli kurssikaverini synttärit ainejärjestömme uusissa tiloissa eli Sellissä ja torstaina Selliappro eli eläinlääkiksen ihkaoma tapahtuma, jossa kierrettiin EKY:n entiset ja nykyiset toimipisteet läpi. Näistä molemmat sujuivat ainakin omalta osaltani varsin rauhallisesti ja olin kumpanakin iltana jo hyvissä ajoin kotona.

Viime perjantaina oli myös ensimmäinen pentukurssikerta ja tänään sitten toinen. Taikan on ollut aika vaikea keskittyä harjoituksiin muiden koirien läsnäollessa, joten harjoitus tulee todella tarpeeseen ja muutenkin ohjatuissa treeneissä käyminen tsemppaa aina ihan eri tavalla treenaamaan kotonakin. Koulutuskentälle kävellessäni mieleen palasivat elävästi ensimmäisen täällä vietetyn syksyn muistot. Kävimme nimittäin silloinkin samaisella kentällä treenaamassa arkitokoa Iipun kanssa. Tämän postauksen syyskuvat ovat noissa maisemissa räpsittyjä.

Erityisen kivaa oli ekoissa agilitytreeneissä maanantaina. Olin etukäteen stressannut hiukan Taikan rasavilliä käyttäytymistä, mutta onneksi koko ryhmämme koostui aloittelevista pennuista ja Taikkis yllätti positiivisesti keräten ohjaajaltakin kehuja reippaudestaan ja oivalluskyvystään. Emme tosin tehneet vasta kuin putkea (myös sitä mustanväristä, jota Iippu aina pelkäsi!) ja hiukan ohjausharjoituksia, mutta ihan perusjutuista onkin parempi aloittaa. Ohjaaja oli muutenkin oikein pätevän oloinen ja korjasi heti kaiken, mitä tein väärin, joten mullakin saattaa olla jotain toivoa. Jäi siis oikein hyvä fiilis, eiköhän tästä ihan mukava harrastus meille urkene :)

Sienikuvien määrästä päätellen mun kannattais vissiin kouluttaa Taikkiksesta kanttarelli- eikä mitään agilitykoiraa...

O poikkesi viime viikon sunnuntaina Lahden reissultaan täällä ja hurautti nytkin torstai-iltana viettämään tänne viikonloppua. Kävimme tyttöjen kanssa vähän spessummilla koiralenkeillä, heittämässä frisbeegolfia, katsomassa positiivisesti yllättäneen "Crazy, Stupid, Love"-leffan Flamingossa, herkuttelimme karppipizzalla, kebabilla ja dippiseteillä ja lauantaina pyörähdimme Tiksin yössä. Hyvin on siis tullut rentouduttua ja palauduttua uutta viikkoa silmällä pitäen.

Tänään tilasin ainoan kolmosvuonna tarpeelliseksi katsomani kirjan tulevaa lihantarkastuskurssia silmällä pitäen. Huomattavasti edellisvuosia halvemmalla siis päästiin! Epidemiologian ja APEAn kurssit koostuvat monista palautettavista töistä ja projekteista - tänään olen esimerkiksi saanut lueskella läpi erilaisia alaamme liittyviä tutkimusartikkeleita, joista piti äänestää neljää tarkemman tutkiskelun kohteiksi. Kirjoiteltavana olisi myös kotitentti, eli neljä kurssiin liittyvää kysymystä, joita pitäisi pohdiskella kahdeksan sivun verran ja parityönä 1-2 sivun tutkimussuunnitelma metsäkissojen terveystilanteen kartoittamisesta. Lisäksi teemme ryhmätyötä kahdesta Suomessa vielä esiintymättömästä sikojen sairaudesta (PRRS ja AD). Ideana on luoda yksityiskohtainen näytelmä/video/muu esitys, jossa  kuvataan tautien puhkeaminen ja torjunta keksityllä tilalla. On ollut aika haastavaa päästä sisälle tällaisiin innovatiivisiin opetustapoihin, kun on vain kaksi vuotta tottunut istumaan passiivisesti luennoilla ja lukemaan kotona tenttiin. Kai tällainen rutiinien rikkominen on kuitenkin välillä ihan tervettä ;)

Tämän pidemmittä löpinöittä taidan kuitenkin siirtyä kotitöiden puoleen ja toivottaa lukijoille oikein energistä viikon alkua!