Finding Nemo

Norjan tapahtumien lisäksi mut on vetänyt aika hiljaiseksi tämä työviikko. Joka päivä aamuun -rytmi ei vaan sovi mulle. Joudun heräämään kuudelta lenkittämään koirat ja kun saan revittyä itseni Facebookin chatista nukkumaan aikaisintaan joskus 01-02 väliin, niin siitä voi sitten laskiskella, montako tuntia päikkäreitä tarvitsen pysyäkseni tolpillani. Unirytmi siis päin sitä istumiseenkin käytettävää ruumiinosaa, mutta ei musta kyllä ole kymmeneltä nukkumaan menijäksikään. Onneksi on sentään jo kolme takana ja vain kaksi edessä ennen kuin koittaa maanantaivapaalla pidennetty viikonloppu, joten en valita!

Siitä tulikin mieleen, että voisin kertoa hiukan tuosta edellisestäkin. T tuli siis käymään pitkään jatkuneen projektinsa loppuhuipennusta suorittamaan. Nyt on sitten hänellä taskussaan lentolupakirja ja mun pitäisi kuulemma uskaltautua kyytiin, jahka kirjanen kolahtaa postiluukusta alas - jaiks! Kuulemma meno on niillä pienillä yksityiskoneilla aika kuoppaista, joten hiukan hirvittää jo etukäteen. Enhän mä osaa olla matkustajakoneessakaan täysin rentona! T on kuitenkin suunnitellut erinäisiä kutkuttelevia reissuja jopa ulkomaille asti, eli kai se on vain rohkaistava mieli siihen mennessä, kun käsky käy. Eikä mulle sitä paitsi kuulemma edes anneta vaihtoehtoja. Tästä saanette varmasti vielä tarkempaa raporttia, kunhan ajankohta varmistuu ja lento toteutuu.

Lauantaina T:n lenneltyä lupansa kuntoon lähdimme käymään kaupoilla, poikkesimme Subissa syömässä ja suuntasimme Sea Lifeen, jonne olin hinkunut jo pidemmän aikaa. Kyseessähän on siis Linnanmäen huvipuiston yhteydessä sijaitseva akvaario.

Lähikuvausasetuksilla ei muuten - aika yllättäen - saa tämän tarkempia kuvia kaukana sijaitsevista kohteista. Jännä juttu.

Kardinaalitetroja

Vanhan akvaarioharrastajan ja -myyjän akvaarioinnostus nosteli taas hiukan päätään. Joskus mä vielä laitan sen tankin pystyyn ja pyhitän sen valtavalle kardinaalitetraparvelle. Ne on niin kauniita, kestäviä ja kivoja kaloja, ihan mun lemppareita.

Altaiden sisustukset olivat kivoja, joskin tekokasveja näkyi aika paljon

Nemo found

Hienoimpia olivat altaat, joiden sisään rakennettuja käytäviä pitkin pääsi kävelemään

Karppeja ja kultakaloja

Pääsimme koskettamaan merisiiliä (olen tosin pidellyt sellaista ennenkin) ja oli pakko varmistaa työntekijältä, että sen työolosuhteet olivat kunnossa. Kuulemma sillä ei ole aivoja laisinkaan ja muutenkin työvuorot ovat vain kolmen tunnin mittaisia, joten syytä huoleen ei ole ;) Lisäksi meille esiteltiin haiden ja rauskujen munakoteloita sekä niistä kuoriutuvia vauvoja, mikä olikin ehkä paikan paras anti.

Sea Life oli odotettua nopeammin kierretty, joten siirryimme nuuhkimaan popcornin ja hattaran tuoksua Lintsin puolelle. Yritin houkutella T:tä erinäisiin laitteisiinkin, mutta huonolla menestyksellä. Kyllä sitä vaan uskalletaan harjoitella syöksykierteitä lentokoneella, muttei tulla vekottimiin - pöh, sanon minä.

Herkkukaupasta oli pakko poistaa pussillinen "vegesipsejä" (mitä epävegeä on perunalastuissa?), koska olen tehnyt vastaavia joskus itse uunissa. Yllättävän hyviä, vähemmän karppeja.

Illalla käytiin vielä Flamingossa leffassa katsomassa Hangover II, joka ei arvatenkaan yltänyt ihan edeltäjänsä tasolle, mutta tarjosi ihan riittävästi viihdettä kuitenkin. Lisäksi kävimme pitkällä yölenkillä koirien kanssa, kun ilma vihdoin suostui hiukan viilenemään. Täällähän elellään nyt hellelukemissa ja ilmankosteus hipoo 80%:a. Kunnon tropiikki siis! Taikasta ja Miyusta on nyt kehkeytynyt hyvät ja tasavertaiset leikkikaverit, joiden menoa oli ihana katsella :)

Loppuun vielä tiedotusluonteisena asiana, että sen lisäksi, että uudistin hiukan blogiluetteloani, loin nyt uuden sähköpostiosoitteen, johon saa lähettää kommentteja, kysymyksiä tai ideoita, sikälimikäli ei halua niitä julkisesti esittää. Osoite löytyy nyt blogin sivupalkista ja kuuluu näin: tassunjalkiasydamessa@gmail.com