maanantai 20. kesäkuuta 2011

Pelastusrengas

Kuva


Tänään on tehty tärkeitä päätöksiä.

Työpaikkani on iso klinikka, jolla hoidetaan usein vakavia, monen päivän tehohoitoa vaativia sairastapauksia. Teholla vietetyt päivät ovat kalliita ja lasku voi helposti kohota useampaan tuhanteen euroon - etenkin, jos hoitoon liittyy leikkauksia. Toimenpiteiden hinta yllättää usein omistajan, eikä kuluihin olla osattu varautua.

Yksi puskasta yllättäen loikkaava jänis ja lähellä kulkeva autotie voivat osoittautua kohtalokkaaksi kombinaatioksi.
Yksi suurelle, syvärintaiselle koiralle väärään aikaan annettu ruoka-annos ja mahalaukku kiertyy.
Yksi metsäpolun varteen nakattu myrkytetty lihapulla liikaa.

Vahinko ei tule kello kaulassa. Päinvastoin - monesti se tuntuu osuvan nimenomaan joko pyhäpäivälle, viikonlopulle tai vähintään yöaikaan. Ajankohtaan, jolloin mitään ei odottaisi tapahtuvan. Ajankohtaan, jolloin eläinlääkäreitä on vaikea tavoittaa ja päivystyshinnat kaksinkertaiset normaaliin verrattuna.

Kuva
Moni ihmettelee, miten eläimen hoito klinikalla voi maksaa enemmän kuin ihmisen sairaalahoito. Joidenkin on ollut vaikea käsittää, että eläimillä terveydenhuolto ei toimi ihan samalla tavalla kuin ihmisillä, vaan kaikki kustannukset lankeavat omistajan niskoille. Ja kyllä, lukemat voivat joskus nousta tähtitieteellisiksi.

Aina vakavien tapauksien loppuun asti hoitaminen ei ole perusteltua. Joskus on järkevintä ja eettisintä vain päästää se paras ystävä pois. Sietämättömäksi tilanne käy kuitenkin silloin, kun eläin olisi vielä kohtuullisin uhrauksin pelastettavissa ja hoitoennuste hyvä, mutta omistajan rahallinen tilanne estää hoidon jatkamisen. Ainakin omalle kohdalleni kuviteltuna tilanne olisi kertakaikkiaan sietämätön.


Tieto siitä, että olisi voinut tehdä jotakin, jos vain olisi sijoittanut roposensa viisaammin ja jemmannut hiukan pahan päivän varalle - hrrrr. Joutua luopumaan rakkaastaan rahan vuoksi... tai oikeastaan sen puutteen, joka ilmiönä on sinänsä opiskelijalle valitettavankin tuttu. Joutua asettamaan lemmikilleen rahallinen arvo: "Tämän arvokkaampi et enää ole."

Kuva

Niinpä laitoin tänään Taikalle vakuutushakemuksen vetämään. Toivottavasti sitä ei tulla koskaan tarvitsemaan.


Kuva
Mitenkäs te muut, etenkin opiskelijat, olette varautuneet pahimpaan? Makseletteko vakuutuksia, luotatteko koiran terveyteen vai piileskeleekö säästötilillä pahan päivän varoja?

12 kommenttia:

  1. Erittäin hyvä aihe kirjoittaa.
    Asun vielä kotona joten koirakin on perheen koira ja sen kustannuksista minun ei tarvitse onneksi huolehtia. Vakuutus sillä on - äiti kun on vielä vakuutusfirmassa töissä niin hintakin on edullempi olettaisin.
    Tulevaisuudessa olen suunnitellut itselleni frettiä ja osan rahoista pidän "frettitilillä" jo nyt. Siellä on hyvä määrä rahaa fretin hankintaan ja varusteisiin, mutta reilusti myös pahan päivän varalle ylimääräistä. En tosin tiedä onko tuo miten realistinen, koska sitten kun sitä rahaa oikeasti tarvitsee opiskelijana elämiseen, niin tuleekohan sieltä nipistettyä jotakin. Uskon kuitenkin, että vanhemmilta liikenisi tukea, jos tarve vaatisi. :)

    Millaista muuten on työskennellä tuollaisessa paikassa ja mitä kaikkea saat tehdä?

    VastaaPoista
  2. Minulla on kaikilla kolmella kissalla vakuutukset, jotka olen opiskelijana kustantanut kesätyörahoista puoliksi toisen puoliskoni kanssa. Ja onneksi näin, sillä kaksi kolmesta kissasta on ollut sairastelukierteessä ja ilman vakuutuksia olisin ollut jo pari kertaa totaalisessa vararikossa. Suosittelen siis lämpimästi.

    VastaaPoista
  3. Olisi aivan kamala luopua eläimestä rahanpuuten takia,tuntisin pitkään syylisyyttä =(
    Sinun ammatissasi näkee varmasti ihmisiä jotka luopuvat eläimistään vähemmästäkin... esim kiinostus loppui tai jotain tyhmempää. Se on varmaan kova paikka.

    VastaaPoista
  4. Meidän koirilla on myös vakuutukset. Ne tosin tuntuvat olevan enemmän tai vähemmän "huijausta", koska lähes jokaisen lääkärikäynnin jälkeen ainakin toinen vakuutusyhtiöistä (kahdella koiralla vakuutukset eri yhtiöissä) sekä poissulkee vastaavan vaivan korvaukset jatkossa että nostaa vakuutusmaksua seuraavana vuonna.

    Ilman vakuutuksiakaan en voisi kyllä kuvitella tilannetta, jossa joutuisin toteamaan, ettei rahaa ole enempää, joten hoito pitää lopettaa. Ei sillä, että omistaisin rahaa jotenkin rajattomasti, vaan sillä, että lainaisin sitä vaikka mistä pikavippipalvelusta tai kerjäisin puolitutuilta fb-kavereilta lainaksi juuri sen verran kuin hoitoon tarvitaan. Onneksi meidän piskit ovat ainakin tähän asti säästyneet suuremmilta lääkärikäynneiltä. Toivottavasti jatkossakin.

    Saanko muuten kysyä, mistä yhtiöstä otit Taikan vakuutuksen? Onko se loppuiäksi vai johonkin tiettyyn ikään asti?

    VastaaPoista
  5. Minkä hintainen tuo sinun vakuutuksesi on, jos saa kysyä?

    Meillä sellaista ei (vielä?) ole, mutta olen kyllä harkinnut asiaa. Ystävälläni on koira, jolle vakuutus hommattiin ja heille on ainakin tullut tarpeeseen, koiralla kun jo näin vajaa vuoden ikäisenä tuntuu olevan kaikenlaista hiivaongelmaa, allergiaa sun muuta, ja nyt epäillään munasarjakystaa.. Heillä se käsittääkseni on ~300e vuodessa mikä on kyllä hurja summa, jos koira ei sairastele. Vaikea sitten vaan sanoa, että onko tuo kannattava hommata terveelle rodulle (niinkuin meidän koira on) - yllättäviä onnettomuuksia sun muita varten minulla on kyllä säästötilillä rahaa ihan hyvä summa, samoin on poikaystävälläni eli en ihan myyty ole tuolle vakuutukselle. Voisihan sitä sinne säästötilille laittaa sen 50e/kk vaikka lemmikkiä varten ja jos mitään ei tulekaan niin säästössä ja vaikka ns.omassa käytössä sitten tuo summa eikä vakuutusyhtiöllä :)
    Mutta vaikeahan tuota on yleispätevästi sanoa.

    Ja niin, siis opiskelija olen minäkin.

    VastaaPoista
  6. Meillä on koirille vakuutukset, mutta nyt on vähän alkanut mietityttää kuinka järkeviä ne oikein onkaan. Kahden koiran vakuutukset on vuodelta 430€, jonka lisäksi joutuu maksamaan vähintään 70€ omavastuun kun jotain sattuu. Olen miettinyt, että paljon fiksumpaa olisi laittaa sama summa säästöön ja maksella siitä yllättäviä eläinlääkärinkuluja..

    VastaaPoista
  7. Meidän dobberilla on vakuutus. Vakuutuksen ottaminen oli oikeastaan itsestäänselvyys, rotu on kuitenkin melko tapaturma-altis ;) Onneksi vielä ei ole mitään suurempaa sattunut *koputtaa puuta*

    VastaaPoista
  8. Vanhalle koiralle ei pentuna/nuorempana otettu vakuutusta, joten en ole sitä nyttenkään harkinnut. Onneksi koira on tähänastisen 13 vuoden ikänsä ajan ollut suht terveenä, eläinlääkärilaskut on jääneet kolmen sairastapauksen kohdalla alle 700 euroon yhteensä. Näistä käynneistä kaksi on maksettu opintolainan avustuksella..

    Jos laskee, että vuodessa vakuutusmaksu olisi n. 300e, niin jo niihin olisi tähän mennessä mennyt 3900e, omavastuut tietenkin päälle. Toistaiseksi ollaan siis plussalla *koputtaa puuta*

    Aikaisemmin ajattelin, että seuraavalle (pentu)koiralle tulee tietenkin vakuutus, mutta kun ihmiset nykyään hyödyntää vakuutuksia niin ahkerasti, nousee vakuutussummat koko ajan ja vastaavasti ehdot kiristyy. Eli saa nähdä mihin ratkaisuun tulevaisuudessa lopulta päädyn.

    VastaaPoista
  9. Minun koirallani on vakuutus, on sen verran tapaturma-altis kaveri, että katsoin parhaimmaksi ottaa sille eläinlääk. kuluvakuutuksen, ainakin näin aluksi, kun ei hirveästi ole säästöjä kertynyt. Säästän myös toiselle tilille rahaa hätätapauksia varten. Kissani sairastui tuossa alkuvuodesta ja eläinlääkärikulut olivat oikeasti ihan hirveitä pienipalkkaiselle. Lopulta oli pakko antaa ystävän mennä, kun tilanne vain huononi. Se oli kova paikka, mutta näin jälkeen päin ajateltuna se oli ehdottomasti paras ratkaisu. Rahanpuutteeseen hoito ei olisi kaatunut, minäkin olisin kiskonut tarvittavat varat kasaan vaikka kiven alta..

    VastaaPoista
  10. Kiva huomata, että tämä tärkeä aihe on nostattanut kommentteja :)

    Anonyymi1: Kuulostaa ihan fiksulta. Mä myös toivon ja uskon, että vanhemmilta tulisi jeesiä pahassa paikassa ja yritän pitää jemmarahaa säästössä.

    Mä toimin ko. klinikalla vain vastaanottohoitajana, eli mitään kauhean jännää en pääse tekemään, mutta juurikin noiden maksuasioiden kanssa tulee oltua tekemisissä. Ja onpahan ainakin ympäristö jo oikea ja pääseepä siellä välillä ihan mielenkiintoisia juttuja todistamaan :)

    Krista: Kuulostaa toimivalta ja onneksi olette tosiaan pitäneet asiasta huolta, kun on ollut noin epäonnea kissojen terveyden kanssa :)

    sarham: Äläpä! Ja joo, kyllä tuolla klinikalla kaikenlaiseen törmää :( Sitten homma varmasti vielä vaikeutuu, kun joutuu itse lopettajan osaan...

    T: Hyviä pointteja. Toi on kyllä totta, että vakuutusyhtiöt kiristävät jatkuvasti ehtojaan. Saa nähdä, käykö meilläkin tuon myötä vakuutukset jossakin kohtaa turhiksi... mutta ainakin toistaiseksi ainakin suorakorvauspalvelusta tulee harvemmin kielteistä korvauspäätöstä, eli sikäli laskiskelin homman vielä kannattavaksi. Ja kyllä varmasti itsekin tulisi epätoivoisesti kerjättyä rahaa jostakin, jos tiukka paikka tulisi.

    Taikan vakuutus on Tapiolasta. Heiltä sai alle 4kk ikäiselle pennulle vakuutuksen halvemmalla ja heidän suorakorvauspalvelunsa on aivan ihana juttu - ainakin näin kassahenkilön näkökulmasta :)

    Mau: ~105e maksaa eläinlääkärikuluvakuutus vuodessa, kolmeen maksuerään jaettuna. Ei siis mikään järin paha mielestäni. 300e kirpaisisi jo hurjasti enemmän, mutta siihen sisältyy varmaan jo henkivakuutuskin?

    Grey: Tuo summa alkaa kieltämättä jo tuntua ja paras systeemihän olisi ehdottomasti tuo rahan säästäminen. Itselläni se tuottaisi hyvästä aikeesta huolimatta varmasti sen verran vaikeuksia, että koitetaan nyt vakuutusta ensin :)

    triksu: Joo, tuo on kanssa hyvä pointti, että miettii hiukan rotua ja riskejä vakuutusta ottaessaan. Tosin moni firmahan jo määrittelee vakuutusten hinnat alunperinkin rodun sairausasteen perusteella...

    untu: No te ootte kyllä päässeet vähällä, toivottavasti noin jatkossakin :) 300e vakuutusmaksun kohdalla olisin varmaan itsekin tehnyt hiukan tarkempia laskelmia, mutta onneksi pelkän eläinlääkärikuluvakuutuksen sai pikkupennulle huomattavasti halvemmalla. Jos vakuutusehtoja myöhemmin kauheasti tiukennetaan, niin arvioin tilannetta uudelleen. Nyt opiskelijana on kuitenkin turvallisempi fiilis, kun on edes joku "pelastusrengas".

    Anonyymi: Voi, osanottoni kissasi vuoksi :( Nuo on aina vaikeita tilanteita ja saa kyllä ajattelemaan raha-asioita jatkon kannalta uusiksi... Mutta fiksulta kuulostaa tuo sunkin systeemisi, eli vakuutus+säästöjä. Siihen pyrin itsekin :)

    VastaaPoista
  11. Meilläkin koirat on vakuutettu Tapiolassa (tulee kyllä mainostettua, olen niin tyytyväinen ehtoihin).
    Tuo suorakorvauspalvelu on loistava juttu. Tärkein asia on se, että vakuutuksen voi pitää koiran koko iän. Korvauksen maksimimäärä vanhemmalla koiralla tosin alenee. Monet vakuutusyhtiöt ilmoittavat koiran tullessa esim. 8 vuotiaaksi, että vakuutus päättyy tähän. Tilanne tuntuisi ihan siltä kuin vakuutusyhtiö sanoisi: kiitos kun maksoit riskittömän ajan, mutta vanhana saattaisimme joutua jotain korvaamaan...
    Omavastuu 50 € + 25 % kuluista on kuitenkin kohtuullinen.

    VastaaPoista
  12. Virpi: Joo, samaa mieltä, Tapiolan ehdot ovat kyllä vähintäänkin kohtuulliset ja ainakin toistaiseksi tuntuvat korvaavan kuluja aika mukisematta. Ja ihanaa, ettei tarvitse sitten jälkeenpäin alkaa omiaan perimään, vaan asia hoituu suoraan kassalla.

    VastaaPoista