Kakkosvuoden pakollisiin opintoihin kuuluva navettaharjoittelu on nyt sitten alkanut. Päiväni starttaavat neljältä aamulla: vinkeää herätä silloin, kun normiviikonloppuna pääsisi ehkä nukkumaan... Puoli viiden aikaan huristelen pikkujamesherriottina peltojen halki navetalle. Lehmät tepastelevat pihatosta aamulypsylle kaura-herne-rypsirouheseoksen houkuttelemina ja asettuvat vuorollaan jollekin lypsyaseman viidestä lypsykoneesta luovuttaakseen maitonsa valveutuneiden suomalaisten (ja ehkä virolaisten, venäläisten ja ruotsalaistenkin?) luomumaitopurkkeihin. Maitosäiliön, maitoauton ja meijerin kautta toki tietenkin.
Omiin tehtäviini kuuluu auttaa isäntäväkeä lypsyillä eli pyyhkiä utareet puhtaiksi kostealla liinalla, lypsää käsin alkusuihkaukset maidon laadun tarkistamiseksi, kiinnittää lypsykone ja huolehtia, että kaikilla on jauhoämpäri nenunsa alla. Silloin ammut nimittäin unohtavat potkia ;)Alkuun olin jatkuvasti sorkkien tulilinjalla, mikä johtui varmasti suureksi osaksi siitä, että olin lehmille vieras, epävarma, en osannut käyttää tarpeeksi ronskeja otteita (hipelöinti kutittaa...) ja tuoksahdin varmaan lehmän nenään vahvasti adrenaliinilta :D Jos hevoset ja koirat haistavat jännityksen, niin kai lehmätkin...?
Lypsyjen lisäksi osallistun vasikoiden karsinoiden putsaukseen, niiden juottamiseen, lannan luomiseen, navettakissojen ruokintaan sekä lettupannutestien (maidon laadun tarkkailua) tekemiseen, ja jos hyvä onni sattuu kohdalle, niin saatanpa päästä todistamaan vasikointiakin.
Tietysti harjoitteluun kuuluu myös harjoitteluraportin täyttö... tässä tapauksessa tuollainen 40-sivuinen nivaska, eli ei mikään ihan läpihuutojuttu. Samaan aikaan koitan nyt jo kroonistuneen univajeeni kourissa saada myös genetiikan ja ruotsin rästejä viime viikolta kurottua. Namia, ei kun ei ookkaan...
Nyt kun takana on viisi päivää, alkaa tuntua siltä kuin mut olisi hyväksytty osaksi hoitajien kaartia. Lehmien toimesta siis :D Sorkat viuhuvat ilmassa enää satunnaisesti, enkä kyllä ole onnistunut saamaan kipeitä osumia aiemminkaan. Varmempien otteiden lisäksi olen pyrkinyt sinuiksi lehmien kanssa juttelemalla niille, sillä opettajiemme mukaan lehmät pitävät siitä. Huutamista ne sen sijaan pelkäävät ja erään tutkimuksen mukaan ottaisivat mieluummin pienen sähköiskun kuin huudot päälleen.
Mitä tulee lehmien hyvinvointiin ja itse navettaan, niin olen todella onnellinen, että sain harjoittelupaikan luomutilalta ja kylmäpihatosta. Täällä ensinnäkin huomaa, että lehmiä kohdellaan yksilöinä ja niiden etua ajatellaan. Eläinten ei tarvitse maata sidottuna paikoilleen, vaan ne saavat liikkua ja ulkoilla, miten tahtovat, eikä stereotyyppista käyttäytymistä, kuten kielen pyörittämistä esiinny. Sorkka- ja utareterveys on hyvä, eikä jalkojen nivelkohdissa ole näkynyt haavoja, toisin kuin joidenkin parsinavettojen lehmillä olen nähnyt olevan. Turvekuivituksen ja ahkeran siivouksen ansiosta lehmät ovat myös todella puhtaita, eikä yhdessäkään näy kiinnipalanutta lantaa. Tämän navetan perusteella luomu on siis todellakin hintansa veroista, jos tuotantoeläinten hyvinvointia käytetään mittarina. Voin suositella lämpimästi! :)
Kuulostaa ihanalta :) ensi kerralla voisi kaupasta tarttua kyllä luomumaitopurkki matkaan, välillä tulee sorruttua niihin opiskelijahintaisempiin tölkkeihin mutta toisaalta ei yksinasuvalla paljon maitoa kulu että ei se ole paljosta pois...
VastaaPoistamahtavaa kuulla, et luomutilalla olot on oikeastikin todella hyvät! oonkin miettinyt, et minkähänlaisissa oloissa lehmät elää ei-luomutiloilla suomessa? pitää kyllä ehdottomasti lisätä luomutuotteiden kulutusta, niin täällä jenkkilässä kuin suomessakin.
VastaaPoistaToi vasikka on söpö! Poikaystävä ei ole koskaan ymmärtänyt sitä, että voin pitää lehmiä söpöinä otuksina. Toivottavasti pääset seuraamaan vasikointia, se varmasti olisi hieno oppimiskokemus, vaikka suuntautuisitkin pieneläinten hoitoon (niin kuin olen ymmärtänyt, että tarkoituksenasi on...). Ja upeaa kuulla, että lehmillä on noin hyvät oltavat sillä tilalla, varmaan pitäisi vaihtaa maidossakin siihen luomuun...
VastaaPoistaSiis, mitä kaikkea tuo 40 sivua voi oikein sisältää? :D
VastaaPoistaEnpäs ole muuten huomannut, että luomumaitoakin olisi myynnissä. Millaisissa purkeissa sitä voisi ostaa?
Valiolla ainakin luomumaito taitaa olla sinisissä litran tölkeissä missä luomu lukee vihreällä teksillä maidon yläpuolella
VastaaPoistabutteri: Totta, opiskelijana sortuu aina niihin halvimpiin vaihtoehtoihin, mut alkoi munkin kummasti tehä mieli kaikkia luomumaitotuotteita, vaikken niitä voikaan syödä :D Luomussahan on kyllä se hyvä puoli, että siinä maidon protskuja ei pilkota, eli laktoositon luomumaito saattaisi jopa mullekin sopia... lähtee varmaan kokeiluun :)
VastaaPoistasansu: Sepäs siinä onkin, kun ei kuluttajana yhtään voi tietää... On niitä tiloja, jotka hoitavat hommansa säntillisesti ja niitä, joilla on jo väsytty panostamaan :( Toki tilanne Suomessa on vielä suhteellisen hyvä moneen tehotuotannon maahan verrattuna ja karkeimmista hoitovirheistä tuppaa kyllä jäämään kiinni esim. teurasauton noutaessa eläimiä.
Musta olisi niiiiin hyvä juttu, jos lihaan (ja vaikka maitoonkin) saataisiin luomun rinnalle nyt jo eläintensä hyvinvoinnin (esim. liikkumistarpeen) huomioivilta tiloilta eriteltyä "onnellisen possun/lehmän liha" tms. niinkuin kananmunapuolelta jo löytyy. Sitten en ostaisi kuin vapaana möyrivien eläinten lihaa, niinkuin en nytkään koske häkkikanojen muniin...
Janita & Nana: Voi kyllähän lehmät on söpöjä! :D Sun pitää raahata poikaystäväs joskus katsomaan vasikoita ;) Ne on ihania, kun innostuvat jo siitä, että karsinoita menee siivoamaan ja että saavat uusia kuivikkeita. Vetävät sellaista ilotanssia ja hyppelehtivät hölmöinä ympäriinsä :D
Ja tosiaan kyllä mun ajatus pieneläinpuolelle keskittymisestä edelleen vain nyt vahvistuu, mutta aion ottaa tästäkin harjoittelusta kaiken irti :)
Anonyymi: Ihan kaikkea mahdollista: pitää mm. piirtää koko tilan pohjapiirustus, navetan pohjapiirustus rakenteineen ja mittoineen, eri vasikkakarsinoiden rakenteet, ruokintapöydät ja parren erottajat... Piirtää maidontuotantokäyrää, mittailla lypsyjen kestoa, vastailla lukuisiin kysymyksiin ruokinnasta, sorkka- ja utareterveydestä, poikimisesta, kiimasta, lypsykoneesta, ilmastoinnista, vasikoista... kaikesta mikä etäisestikään liittyy navettaan...
Ja luomutuotteita näkee täältä: http://www.valio.fi/portal/page/portal/Valio/Tuotteet_ja_Uutuudet/Tuotehaku/Hakutulos?productGroup=&productNumber=&productName=&productProperties=YMP01
Hahah toi otsikko :DDD
VastaaPoistaJee, kiva nähdä luomutilaa kulissie takaa. Oonkin miettiny meneekö rahat hukkaan luomua ostaessa, mutta ostan kyllä jatkossakin silti. Jos se mahdollistaa että lehmät on onnellisempia, tähän haluan uskoa.. Kun teholehmän elämä on niin ankeaa..
MOH
MOH: :D Sopi niin hyvin aiheeseen! Kiva kuulla, et säkin olet luomun kannattaja - ei varmasti mene rahat hukkaan! :)
VastaaPoistaHeips! Täällä innokkaana uutena lukijanasi,on varsin mukava lukea kaupunkilaisen kommentteja maatilasta ja niihin kuuluvista töistä :)) Ihania ammuja on ollut harjoitus tilallasi. Itse opiskelen maatalous-alaa koillis-savossa Muuruvedellä ja nyt viimeistä vuotta mennään. Hauskasti olit luetellut 20 asiaa navetalla:) Itsekin olin viime kesänä 5kk Alapitkällä eräällä parsinavtetta tilalla ystäväni kanssa. Oli se makeaa herätä varttia vailla viisi navettaan,tulla 9 aikaan aamusta kahville, takaisin sitten navetalle. 12 oli ruokailu, vähän siinä sitten taukoa ja sitten takaisin 3:lta navettaan lypsylle. Sitten kuulimmekin että isäntäväki meinaa laajentaa navettaa ja ottaa kaksi robottia. Me sitten opiskelijat oltiin,että vau! nähdään koko prosessi ennen kuin meillä päättyy työharjoittelu. Kun emäntä sitten innokkaana päätti ostaa karjaansa lisää eläimiä (n.33) tuli parsinavettaan lypsettäviä n.80 ja nekin kitisemättä lypsettiin 6:della lypsykoneella ja kannulla. Eihän ne kaikki mahtuneetkaan sisään,vaan osa oli ulkona,pihaton puolella ja osa sisällä. Ryhmät piettiin aina samana stressin vähentämiseksi ja ryhmittäin vaihettiin parsiin lypsyn ajaksi. Lypsy kesti n.puolitoista tuntia tai jos ongelmia sattui (esim. joku karkasi ym.) saattoi mennä se 2 tuntia... :)Kuului meidän työnkuvaan muutakin, esim. rehunteossa piti olla mukana ja muitakin navettahommia. Koko kesän pyörin suurrimmaksi osaksi Holstein-friisiläis rotuisten ammujen kanssa ja siitä sitten minun kiinnostukseni jalostamiseen ja nyt teen lopputyötä alkionsiirrosta-ja huuhtelusta. Koulumme navetassa on Ayrshire-rotuisia enemmän ja hosltein ollaan koko ajan lopettamassa pois maidontuotannosta. Koulumme navetta on luomunavetta ja sen takia holsteinit poistetaan pikku hiljaa,sillä näille ammuille ei luomuruokinta kelpaa... Ne jäävät pieniksi ja pyöreiksi,niin kuin AY :) Mutta mitä minä enää jaarittelemaan enempää :D:D Jatkan blogisi lukemista ;D
VastaaPoistaHei! Tervetuloa ja kiitos kun jaoit tarinasi, on aina hauska tietää jotain lukijoistakin! :) Viidessä kuukaudessa ehtiikin nähdä varmasti yhtä sun toista, vau! Ja on siinä varmasti ollut hommaa tuon lehmämäärän kanssa! :D
VastaaPoistaMullekin esiteltiin toissapäivänä sellainen hieno, viimeisen päälle koneistettu luomunavetta tuon sikalan naapurista, jossa oli ajastetusti kulkevat lantaraappa ja rehuvaunu, lypsyrobotti, kyhnytysharja ja valvontakamerat poikimisia varten. Olin vaikuttunut! :) Eläimet olivat tosi puhtaita ja hyvinvoivan näköisiä ja tilat pysyivät helposti siistinä. Sielläkin oli muutama friisiläinen joukossa, mutta ay:ta pääasiassa.
Mielenkiintoiselta kuulostaa myös tuo lopputyösi! En ole tainnut ikinä oikein lehmien alkionsiirrosta kuullakaan :) Ehkä se tulee meillekin sitten lisääntymisopin kurssilla vastaan...
Ja kommentoi sitten ihmeessä, jos mä täällä jotakin sun näkökulmasta päivänselvää lehmistä ihmettelen ;)
Hahhaha! Turve/puru seos kuivikkeena toisi ilman muuta koulummekin navettaan valoa,siellä käytetään vaaan turvetta. On se sen verran pimeää että en kehuisi...pieniä vikoja löytyy aina,mutta kiva kuulla jos sielläpäin navetan olosuhteet toimivat ja eläimet voivat hyvin.Minua taasen ei kukaan saisi sikalaan,siellä on niin kamala haju :D Kaverini asuu Varpaisjärvellä ja on sukutilalla sikalassa ja vasta saunassa lähtee siitä naisesta se mukava löyhkä :)) sikalassa on varmasti hieman helepompaa työtä kun jää se lypsy pois. Niin ja sinunkin koulutuksesi kuulostaa myös mielenkiintoiselle. Eikös sinusta sitten valmistu eläinlääkäri?
VastaaPoistaHihi, mä taas pelkäsin, että tuo sikalan haju olisi paljon pahempi kuin miksikä se on osoittautunut. Oisko ilmastoinnistakin vähän kiinni? Ja tietty lannanpoistojärjestelmästä. Tuolla mun sikalassa haisee kaikkein vanhin osa, mutta uudemmissa alipaine-ilmanvaihdolla olevissa osastoissa on melko freessiä :)
VastaaPoistaJa juu, pieni eläinlääkärin alkuhan minä :)
Tutun kuuloista hommaa:) itse tosin eläintenhoitajaksi opiskelen suuntautuen tuotantoeläimiin
VastaaPoista