Melkein liikutuin, kun talon emäntä oli ostanut mulle tällaisen Marimekon Kevätjuhla-mukin (by Miina Äkkijyrkkä) ja vieläpä ihan mun ja mun keittiön ja vieläpä astiastonkin värisenä! Oltiin nimittäin aiemmin puhuttu tästä kuosista ja taiteilijasta itsestään ja olin tainnut siinä kohtaa mainita, että olisin halunnut kyseistä kuosia olevat verhot, mutta opiskelijalla vain ei ole varaa :)
Vasikoista jatkaakseni en siis tosiaan lopulta päässyt näkemään aiemmin mainitun vasikan syntymää, koska se oli syntynyt nukkuessani. Poltteet ja liman valuttelu sekä jälkeisten tuleminen tuli sentään todistettua :) Kuulemma olen kuitenkin tervetullut todistamaan poikimista tai kyselemään tai harjoittelemaan jotakin lehmiin liittyvää joskus, jos satun sopivasti olemaan paikkakunnalla.
Nyt se sitten on ohi! Olo on aika helpottunut, kun pääsee taas palaamaan oikeaan päivärytmiin, eikä tarvitse haista navetalta kaiken päivää. Paljon koen kuitenkin lehmien suhteen viisastuneeni. Keväällä olisi sitten edessä sama sikojen suhteen.
Sain muuten tänään vihdoin tassunjälkeni...
.... kun veli+avokkinsa kävivät kylässä. Heitin kyllä siellä korukutsuilla ilmoille, että oikeastaanhan mun olisi pitänyt ostaa nyt sorkanjälki kaulaan, mihin samoille kutsuille osallistunut harjoittelupaikkani emäntä vain nauroi, että enkö mä sitä sorkkaa saa jo muutenkin ihan tarpeeksi :D Eipä siinä voinut juuri vastaankaan väittää. Eli kyllä tää vain taitaa sopia mulle, tyksin kovasti!
Huomiselle koitan keksiä vielä jotakin kivaa täällä, kun vihdoin alkavat nuo kouluprojektitkin olla kasassa, huh. Täytyy kyllä myöntää, että odotan jo hiukan paluuta kotiinkotiinkotiiiiiin (Ai mikä koti-ikävä? No such thing.) :)
Hei!
VastaaPoistaLöysin sattumalta blogisi jokin aika sitten ja olen tätä nyt seuraillut suurella kiinnostuksella, kun itsekin olen eläinlääkikseen hakemassa. Kirjoitat myös kivasti ja kiinnostavista aiheista ja kuvat ovat mukava piriste :)
Sellaista kyselisin, kun sinulla koira näyttää olevan, että miten eläinlääkiksessä opiskelu ja arki koiran kanssa sopivat yhteen? Ovatko opiskelupäivät pitkiä (joutuuko koira olemaan paljon yksin)? Haaveilen ottavani myös koiran jossakin vaiheessa, joten mietin, että missä vaiheessa opiskelua koiran pitäminen olisi mahdollista ja yleensäkin koiraystävällistä.
Hyviä jatkoja blogillesi ja tsemppiä opiskeluunkin :)
Miten päädyit juuri tuohon harjoittelupaikkaan? Ohjattiinko yliopistolta opiskelijoita jotenkin?
VastaaPoistaMulta löytyy samanlainen muki + syvä lautanen kotoota :D Ja saman kuosin verhoista haaveilen minäkin!
VastaaPoistaAnonyymi1: Kiitos kovasti kivasta kommentista :) Kysymyksesi innoitti mut tekemään aiheesta ihan oman postauksensa, eli luepa se tuosta yläpuolelta! Summa summarum: kyllä voi ihan hyvin ottaa koiran eläinlääkiksessä ollessaan ja oma henkilökohtainen mielipiteeni on, että tulevalla eläinlääkärillä olisi syytä olla ihan käytännön kokemustakin tulevista potilaistaan :)
VastaaPoistaAnonyymi2: Yliopiston puolesta julkaistiin netissä lista, jossa oli eri maatilojen yhteystietoja ympäri Suomea. Siitä sai sitten valita tilan, soittaa isäntäväelle ja sopia aikatauluista. Itse kuitenkin halusin käytännön syistä (nuo mun pikkulemmikit lähinnä) kotipaikkakunnalleni, joten ihan suhteilla (veljen avokin työkaverin tila) sitten hankin oman paikkani :) Sanoisin, että vähintään puolet meistä hankkikin itsenäisesti oman paikkansa.
Henna: Oioi, mullekin kelpais kyllä lautanen! :D Ehkä sitten kun oon iso ja rikas (yeah, right) ja Kevätjuhla on jo retroa :D