Kolmosen kevät

Voi tätä itsekriittisyyden määrää. Mun on joka päivä ollut tarkoitus kirjoitella jostakin, mutta kaikki, mitä oon suunnitellut sanovani, on tuntunut niin typerältä, että eipä ole tullut toteutettua. Yritän päästä tästä lukosta lausahtamalla viimein painavan haha! sanani kolmosen kevään kursseista, joita ei tosin montaa ollut.

Luvassa kuva lihaisista ruhoista teurastamon linjalla. Huspois, jos et halua nähdä!

Farmakologian ja toksikologian perusjakso
"Lääkeaineiden annostelun, imeytymisen, kulkeutumisen ja poistumisen perusperiaatteet elimistössä sekä lääkeaineryhmien vaikutusmekanismit. Lääkkeiden käyttötarkoitukset, käytön vasta-aiheet sekä haitta- ja sivuvaikutukset. Lisäksi kurssilla perehdytään aiheeseen liittyviin sähköisiin tietokantoihin ja tiedon hankintaan."

Semikuivakkaa asiaa yllämainituista aihepiireistä. Pääpaino lääkeaineryhmien vaikutusmenetelmissä, itse lääkeaineiden nimiä ei tentissä juuri kyselty. Opettelin niitä silti ja ajattelin taas pian kertailla.

Kurssista pidettiin kaksi tenttiä, joten opeteltavan määrä ei kasvanut liian suureksi. Tykkäsin myös siitä, että kurssi tuntui käytännönläheiseltä, kun luennoitsijat käyttivät esimerkkeinään paljon käytännön keissejä ja vastaavia käytiin läpi myös ihan pakollisten tehtävien muodossa.

Mielenkiintoinen ja mukava kurssi kaikkinensa. Olin varautunut paljon kuivempaan matskuun.

Kuva

Lääkkeiden käyttö ja määrääminen
"Lääkkeiden käyttöä koskeva eläinlääkintälainsäädäntö, muut lääkkeiden käyttöä eläimillä koskevat määräykset ja ohjeet, antidopingtyö ja lääkkeiden käyttö eläintapahtumissa, reseptioppi."

Reseptioppi oli tiivis paketti reseptien kirjoittamisperiaatteista, -perusteista ja sen rajoituksista. Luennoilla käytiin läpi eläinlääkintälainsäädäntöä, mutta siinäkin käytäntö yritettiin pitää lähellä ja saimme useampaankin otteeseen ottaa äänestyskapuloilla kantaa, miten itse toimisimme missäkin esimerkkikeississä. Lisäksi reseptien kirjoittamista sai ja piti harjoitella valmiille reseptipohjille. Tentti oli puolestaan aika läpihuutojuttu, koska siinä sai (ja piti) pitää kaiken mahdollisen materiaalin esillä, lainsäädäntöä myöten. Tokihan matskuihin piti silti tutustua etukäteen, jotta tentissä löysi haluamansa lainkohdat nopeasti.

Kuva

Tarkastuseläinlääkäriharjoittelu

"Opiskelija perehtyy lihantarkastuksen käytännön suorittamiseen, erityisesti lihan arvosteluun, lihantarkastuspäätösten tekemiseen, lihantarkastukseen liittyviin laboratoriotutkimuksiin ja lihantarkastuslainsäädännön soveltamiseen. Opiskelija perehtyy myös teurastus- ja teurastamohygieniaan, lihan käsittely- ja tuotantohygieniaan, laitosvalvontaan, eläinsuojeluun sekä muihin teurastamotoimintaan liittyviin kysymyksiin."

Neljän viikon harjoittelu, jonka sisältö riippuu pitkälti siitä, mihin teurastamoon sattuu päätymään. Toiset paikat järjestävät joka päivälle jonkin teeman, johon perehdytään, toiset istuttavat opiskelijoita kansioiden ja kirjojen ääressä, toiset ohjaavat harjoittelijat suoraan linjalle lihantarkastustöihin. Itse koen nähneeni kaksi aika erilaista paikkaa ja saaneeni varsin hyvän käsityksen tarkastuseläinlääkärin toimenkuvasta. Mielenkiintoisinta antia oli erilaisten tautimuutosten näkeminen, lihantarkastuspäätösten teon kuuntelu ja eläinsuojeluasioiden pohtiminen. Erityisen tyytyväinen olen valintaani mennä sekä siipikarja- että punaisen lihan puolelle.

Kuva

Johdanto kliiniseen työhön
 "Asiakaspalvelun ja vuorovaikutustaitojen perusteet. Pieneläin- ja hevospotilaan käsittely, kliininen tutkiminen ja terveydentilan arviointi. Tärkeimmät kliiniset laboratoriotutkimukset ja niiden tulosten tulkinta. Yleiskirurgian perusteet (aseptiikka, kirurgiset välineet, ompeleet ja ommelaineet) ja potilaan valmistelu leikkaukseen. Lääkkeiden käyttöä koskeva lainsäädäntö ja reseptioppi. Säteilyn käytön perusteet, säteilyturvallisuus, röntgenanatomia, röntgenkuvien ottamisen ja niiden tulkinnan perusteet sekä tutustuminen muihin diagnostisiin kuvantamismenetelmiin. Käytännön toiminta pieneläin- ja hevossairaalassa."

JKT-kurssi oli kevään parasta antia, ehdottomasti. Kurssilla käytiin laajasti, mutta aika pintapuolisesti läpi edellämainittuja teemoja, mutta jälleen se taikasana - käytännönläheisyys - houkutti istumaan luennoilla. Myös erilaiset käytännönharjoitukset kanylointiin, röntgenkuvaukseen, ompeluun, klinikoilla tehtäviin laboratoriotutkimuksiin, potilaiden käsittelyyn ja asiakaspalveluun liittyen olivat kovasti mieleisiä. Ehkä jopa lempikurssini. Ikinä.

Kuva

Ja siinäpä ne. Täytyy kyllä sanoa, että olisi kannattanut tehdä tämä postaus jo toukokuussa - aika tehokkaasti on jo unohtunut kaikki kouluun liittyvä. Toivottavasti kiinnostuneet saivat kuitenkin jotain kuvaa.

Kaiken kaikkiaan kolmonen oli mielestäni aika rento vuosi. Etenkin syksy - kevät kuormitti ehkä aika sopivasti. Nelosesta tuskin voin sanoa samaa. Ensi kuussa se sitten jo alkaakin, iik. Onneksi saan nautiskella ruhtinaallisista 13 vapaapäivästä ennen syksyn rutistusta, eli kokonaisia työviikkoja on jäljellä enää kolme. Nopeasti tämä kesä taas hupenee.

Parasta siis lähteä nautiskelemaan siitä!

Kesän ensimmäinen pyöräretki

O:n on koko kesän ajan ollut tarkoitus hankkia polkupyörä. Torstaina heräsin sitten päikkärihorteestani herran huikatessa lähtevänsä hakemaan Vantaan Varistosta itselleen uuden sykkelin.

"Aha."

Tällaisen kanssa se sieltä sitten saapui. Noin kolmen tunnin ja 20 pyöräilykilometrin kuluttua. Kun vielä saimme pumpattua munkin pyöräni renkaat täyteen ilmaa, ei meitä perjantaina pidätellyt enää mikään.

Illan pidempi koiralenkki oli vielä tekemättä, joten päätimme ottaa koirat mukaan. Taikkiksen julmetun riistavietin vuoksi emme viitsineet riskeerata tytön turvallisuutta juoksuttamalla sitä pyörän vieressä, vaan sen matka taittui pääosin pyöräni etukorissa, turvavyövaljaissa. Iippu juoksi alkumatkan pyörän vieressä, mutta jossakin vaiheessa senkin vauhti alkoi hyytyä, niin että katsoimme parhaaksi improvisoida.

Päämääränämme oli jälleen Herttoniemenranta, jossa heitimme sitten varsinaisen iltalenkin.

Iltapalaksi teimme vielä tacoja Marikan ohjeella.

Meidän kuoremme jäivät vähän turhan paksuiksi ja pehmeiksi kuivatuksesta huolimatta, mutta seuraavana päivänä ne toimivatkin sitten loistavasti aamiaisrieskoina!

Eilen me lähinnä siivoiltiin, käytiin pitkällä metsälenkillä, saunassa ja grillailtiin pihvejä, juureksia ja täytettyjä herkkusieniä muutaman siiderin voimin. Illan pimetessä pelattiin vähän Aliasta ja kotikutoista Piirrä ja Arvaa -versiota Alias-korteilla. Sellaista ihanaa arkea siis.

Pilviä mun bloggailutaivaalle on tuonut kuitenkin se, että tämä parempi läppäri ei suostu enää tunnistamaan kameran muistikorttia tai USB-piuhaa. Ei hajuakaan, miten tästä selvitään. Uuteen koneeseenkaan ei juuri nyt olisi varaa...  Puuh.

I can hear ur heartbeat!

Tänään saapui eräs hartaasti odotettu paketti.

Pitkällisen pohdinnan jälkeen päädyin sitten Master Cardiologyyn, joka oli harkitsemistani vaihtoehdoista parhaaksi rankattu, mutta myös kallein. Kuvissa esiintyvät Littmannin Veterinaryt tulevat kimppatilaukseemme osallistuneille, kuntapraktiikasta kiinnostuneille ystävilleni.

Uusi ystävä.

Väri (Caribbean Blue) olisi omaan makuuni saanut olla hiukan turkoosimpi, mutta kyllä tuo tumma petroolikin kelpaa. Sen pinkin vuoro koittanee sitten myöhemmin. Nyt halusin tehdä valinnan, jota en varmuudella joutuisi katumaan ja josta olisi iloa vielä tuleville työvuosillekin. En tarvitse toista käyttämättömäksi jäävää stetaria kaappiin pölyttymään.

Päätöstä Masterin ja Cardiology III:n välillä helpotti Masterin mukana tuleva pediatrinen (lasten kuunteluun tarkoitettu) adapteri, jota voi hyödyntää vastaavasti pienimmille eläimillekin. En tosin tiedä, kuinka paljon tuota tulee käytännössä hyödynnettyä - ainakaan opiskeluaikana, kun ainoa adapterin säilytyspaikka olisi oma tasku, josta kaikki hukkuu pelottavan helposti.

Parasta uudessa hankinnassani on kuitenkin mahtava äänenlaatu, luonnollisesti. Kuten joku netissä kirjoitti, Masterilla voisi kuvitella kuulevansa jopa potilaansa suolessa piileskelevän lapamadon sydänäänet! Haha. Ei mutta vakavasti ottaen - on se ero aika huikea noihin meidän ilmaisstetareihin verrattuna, mitä nyt hiukan ehdin omilla koirillani testailla. Adapteri tuntui heikentävän äänenlaatua, mutta ehkä se puolustaa paikkaansa pikkupentujen tai jyrsijöiden auskultoinnissa. Ja ainahan mä voin hankkia sen pinkin pediatrisen Littmannin tai Cardiology III:n, jos ei. Varmaan hankinkin.

Ulkomailta (medisave.co.uk) tilatessa Masterin sai noin 30e halvemmalla kuin kurssimme kimppatilauksesta olisi saanut. Veterinaryissa säästö ei ollut yhtä huomattava. Olen kuitenkin todella tyytyväinen, sillä tilaus saapui viikossa kotiovelle ja stetareihin sai kaiverrettua nimensä ilman erillistä maksua. Kaupanpäällisinä meille toimitettiin kynälamput ja tarttuipa sitä jotain muutakin pientä ostoskoriin.

Nimittäin pieni koiranmuotoinen taskukello, jonka avulla kehtaa laskeskella hengitysfrekvenssejä. Rakkautta ensisilmäyksellä!

Ei parane hukata pesulapussiin...

Mökkeilyä

Olipa rentouttava viikonloppu kotipuolessa! Tuli nähtyä kavereita, pyörähdettyä kotikaupungin yössä ja vierailtua tuttavaperheiden mökillä. Tai oikeastaan mökeillä. Sanaan pihapiiriin oli rakennettu useampi mökki, puusauna ja savusauna, jotka henkivät menneiden vuosien tunnelmaa ja pursuilivat vanhoja tavaroita. Maalaisromantikon unelma!

Oli kyllä outoa olla liikkeellä ilman koiria. Sitä on niin tottunut kahteen näkökentässä pyörivään karvahyrrään, että ilman on vaikea olla. Sitä paitsi kaikki vanhempiani ja tuttavaperheitämme myöten tuntuivat pettyvän, kun mä saavuinkin yksin. Noita koiria ne olivat ikävöineet, mutta joutuivatkin mokomat tyytymään vain muhun. Haha.

Kiva oli kuitenkin palata sieltä pikkukaupungin kuhinoista omaan rauhalliseen pikku elämään ja paikkaan, joka päivä päivältä tuntuu enemmän ja enemmän kodilta. Töihinkin menin tänään erityisen mielelläni. Mun hyväntuulisuudelle on toki tällä kertaa ihan erityinen syykin, mutta siitä tarkemmin sitten, kun asiat varmistuvat. Nyt toivottelen vain mukavaa alkanutta viikkoa ja palaillaan ehkä jonkun oikean asian tiimoilta seuraavalla kertaa!