Pystymetsää ja laakeeta peltoo

Hei taas! Tuntuu, että elämä on jumahtanut sellaisiin uriin, ettei jaettavaa tänne oikein riitä. Mun työni alkaa aina kuudelta, mikä tarkoittaa aika väsynyttä loppupäivää. Lisäksi joka toinen viikko meillä menee O:n kanssa työvuorot ristiin niin, että ei ehditä moikkailla kuin illalla klo 22.30 jälkeen. Kovin aikaisista nukkumaanmenoajoista on siis turha haaveilla. Ehkä mä yritän tästä kuitenkin ryhdistäytyä, kun joitain rästipostauksia, kuten kolmosen kevät ja Gibraltar olisi edelleen odottamassa...

Töissä erikivaa on päästä tekemään kaikkia kliinisiä juttuja (tänään esim. labroja, viime viikolla auttelin mm. haavahoidoissa), jotka eivät varsinaisesti kuulu työnkuvaani, mutta joita pyydettäessäni muiden avuksi teen. Välillä tuntuu kuin olisi pieni janoinen lapsi, joka imee ahnaasti jokaisen tarjolla olevan tipan tietoa ja yrittää hyötyä siitä tulevaisuutta silmällä pitäen.

Vapaa-ajalla yritetään ottaa ilo irti niistä viikoista, jolloin me molemmat päästään töistä kahdelta. Viime viikolla esimerkiksi kävimme heittelemässä frisbeegolfia koirien kanssa Pihlajamäessä.

Taikkis oli aivan pähkinöinä. Kuvitteli kai, että kiekkoja heitettiin häntä varten. Koiraparka...

Hyvän mielen kuva

Riemari

Montako kiekkoa on tarpeeksi?

Meillä on tässä nyt uuteen kotiseutuun tutustuminen kovassa käynnissä. Ollaan yritetty kartoittaa kivoja lenkkipaikkoja, etenkin koirien kannalta. Yksi sellainen löytyi Herttoniemenrannasta.

Kaunis paikka rantapolkuineen, uimarantoineen ja venesatamineen. Tuolla olisi varmasti ihana asua!

Olihan meidän visiitillemme toki ihan oikeakin syy, nimittäin koirien uimaranta.

Iippua on veteen turha houkutella, mutta Taikkis noutaa lelun vedestä mielellään. Meri oli tosin aika kylmä, joten kauan tuolla ei viitsinyt olla.

Biitsiä riittää

Hieno paikka, mitä nyt vilkas venetrafiikki hiukan jännitti meidän innokasta uimaria.

Keskiviikkona sitten piskiemme laivakoiraominaisuudet joutuivat todelliselle koetukselle, kun päätimme suunnata Suomenlinnaan piknikille.

Kassillinen piknik-evästä

Koirat saavuttivat suuren suosion Suokin turistien keskuudessa. Etenkin Iippua tultiin ihastelemaan ahkerasti. Liekö tuo nuorempi rumanvärinen ns. tavisihmisen silmään? :)

O ei ollut aiemmin käynyt Suomenlinnassa ja yllättyi alueen laajuudesta. Vaan niinpä mäkin olin ennen tänne muuttoa kuvitellut, että kyseessä on vain yksi pieni saari...

Me kuljettiin merenrantakallioille istuskelemaan, mutta kylmä tuuli hääti meidät pian sisemmälle nurmikolle istuskelemaan.

One tired dog

Perjantaina töiden jälkeen päätimme sitten suunnata kesän ensimmmäiselle kotipuoli-reissulle. Jännä, miten sinne alkaakin kaivata aina koulun päätyttyä. Kai se vain kuuluu kesään.

Pystymetsää ja laakeeta peltoo

Kotipuolesta ei ole tuon enempää kuvia, unohdin näköjään kameran olemassaolon aika täydellisesti :D Vaan eipä siellä mitään perin jännää tapahtunutkaan, kunhan näimme kavereita pitkästä aikaa. Lauantaina piipahdimme S:n kanssa Lempäälän Ideaparkissa ja Kuljun Kartanossa, joista tarttui muutama kiva kotijuttu mukaan.

(Okei, näistä ei mikään ole uusi...)

Mutta tuo KITCHEN-kyltti on. Hemtex halusi noista eroon ja tyrkytti niitä 1,95e hintaan. Pitihän se sitten poistaa tuohon keittiötangolle killumaan.

Neuloille, nauloille ja nappuloille löytyi MiniManista kiva tähtikuosinen säilytysrasia

Joku kyseli taannoin, että milloinka kämpästämme tulee ihan kokonaiskuvaa. Tää on vielä aika pahasti kesken (no, ainakin makkari, parveke ja keittiö), joten olin ajatellut kuvailla kokonaisuuksia vasta valmiina. Ellei teitä sitten kovasti jo nämä raakileet kiinnosta :) Aika pitkällinen projekti tämä taitaa kuitenkin olla, kun ei haluta tyytyä mihinkään pikaratkaisuihin.

Sellainen kuvaoksennus tällä kertaa. Toivottavasti joku jaksoi selata loppuun! Mä alan tästä siivoilla taasen tätä kämppää kuntoon. Ihanaa alkanutta juhannusviikkoa kaikille!