Mi casa es su casa

Harjoittelu on ohi (yritän saada siitäkin vielä jokusen sanan sanottua) ja viimeistä päivää viedään. Sää on melko pilvinen, joten täytyy varmaan lähteä taas kaupungille biitsin sijaan. Ajattelin kuitenkin vilauttaa muutamaa tulevaan kotiimme tekemäämme hankintaa, koska sehän se tässä alkaa jo poltella mielessä. Itse asiassa eilen, kun kysyin O:lta tämän lähtötunnelmia, vastasi hän lähtevänsä Suomeen jo ihan mielellään. "Täällä emme voi rakentaa sitä omaa kotia. Vielä." Luultavasti aloitamme muuton heti maanantaina. Vuokrasuhde kun alkoi jo 15. päivä.

Mutta sitten tosiaan niitä löytöjä. Kerrottakoon, että tämä asunto, jossa olemme viimeiset kaksi viikkoa asuneet, on yhä samassa asussa, johon se on isovanhempieni (tai aiempien espanjalaisten asukkaiden?) jäljiltä jäänyt, eikä juuri hivele sisustussilmääni. Niinpä en olekaan viitsinyt juuri kuvailla sitä. Kylppärin mun tätini oli sen sijaan laittanut aivan uusiksi ja hankkinut mm. uuden saippuapullon ja hammasharjamukin sekä -telineen, joista innostuin itsekin.

Niinpä aloimmekin vilkuilla kaupoista omaan tulevaan kylppäriimme sopivaa settiä, sillä Vantaan kylppärikamoja muuttolaatikoihin sulloessani olin hankkiutunut kuluneista, karmeista, muovisista yksilöistäni eroon. Alunperin katselimme posliinisia purkkeja, mutta kyllä tämä lasinen vei  niistä lopulta voiton aika ylivoimaisesti:

Lasinen pumppupullo, 1,30e

Pullo ei kuulunut mihinkään varsinaiseen settiin, mutta onnistuimme kokoamaan samaisesta kaupasta ihan kivan joukon muita mätsääviä tuotteita.

Käsisaippuateline, n. 1e

Topsipuikko-/pumpulipurkit O:n vaatimuksesta, n. 1e/kpl

Aika kiva säästö, kun vertaa Suomen hintoihin. Onhan sielläkin noita lasisia kylppärisettejä, en vain ole koskaan raaskinut sijoittaa niihin. Näiden kanssa kävi tosin pieni källi: O sovitteli seuraavassa kaupassa innolla kenkiä ja unohti nämä edelliset ostokset sinne, matkalaukkujen päälle. Huomasimme vasta kotona, että jotakin puuttui. Eipä siinä sitten muu auttanut kuin suunnata seuraavana aamuna nöyrin mielin kyselemään unohtuneen pussin perään ja suureksi onneksemme kaupan henkilökunta oli ollut huomaavaista ja säästänyt sen. Siitä kiitollisina ja onnellisina ostimme kylppäriimme vielä yhden jutun - hajustepullon ilmaa raikastamaan:

Lisäksi keräsimme pulloon rannalta muutaman simpukan ja kotilon - jopa hieman korallia ja katkenneen ravun saksen. Onpahan nyt ainakin jotakin persoonallista, mistä muistaa tämän matkan. Olisihan mulla kotona simpukoita joka lähtöön, mutta näissä itse kerätyissä ja valituissa on aina sitä jotain.

Osa löydöksistämme päätyi saippuapullon pohjalle

Toinen tuoksulöytö huumasi meidät jo kaupan ovella. Ehdimme pari päivää ihmetellä, mikä ihme ko. kaupassa tuoksui ihan huumaavan marjaiselta, ennen kuin paikansimme tuoksun lähteeksi tällaisen tuoksukukan:

Kukan alla olevaan pulloon laitetaan punaista tuoksuöljyä, joka sitten imeytyy kukkaan vartta pitkin ja värjää sen punaiseksi sekä haihduttaa tuoksua ilmaan

 Toivottavasti tuo toimii myös meillä kotona yhtä kivasti, eikä ala ällöttää.

Olemme valikoineet tulevan olohuoneemme väripalettiin ainakin pinkin ja harmaan, joten sinne hankimme tällaisia pieniä yksityiskohtia: 

Valokuvakehys, 2e

Hopeanharmaat tyynynpäälliset, 1e/kpl (heijastavat kuvassa hämäävästi keltaista seinää)

Lisäksi mukaan on näiden halpojen hintojen houkuttamana tarttunut myös muutama arkinen keittiötarvike, joita en Suomesta ole yksinkertaisesti raaskinut ostaa:

- silikoninen piirakka-, muffinssi- ja jäädykevuoka, n. 2e/kpl
- pursotuspussi, jossa mukana korinpohjatylla 1,50e
- maustepurkkeja 0,75e/2 kpl

Mä rakastan erilaisia silikonivuokia, ne toimivat etenkin karppileivonnassa tosi kivasti. Suomessa ne on kuitenkin ylihinnoiteltu sinne 7-17 euroon/kpl, joten kunnollisia en ole raaskinut ostaa. Korinpohjatyllalla varusteltua pursotuspussia yritin metsästää pääsiäisen alla, mutta kun en sitten raaskinut sijoittaa siihen sitä vajaata kymppiä, niin tein pääsiäiskakun pursotukset ihan tavallisella tyllalla. Ja sen olivat näköisetkin :D 

Maustepurkit ovat puolestaan O:n henkilökohtainen pakkomielle. O inhoaa sydämensä pohjasta mun sekavaa (omasta mielestäni ihan loogista) maustelaatikkoa, jossa mausteet lepäävät ostopusseissaan. Kuulemma tämä tulee nyt muuttumaan ja mausteet muuttavat omiin pikku purkkeihinsa. Mun puolesta, kunhan mun ei tarvitse ottaa ko. projektiin osaa eikä arpaa.

 Toisinaan mä mietin, että onkohan meidän suhteessa nämä sukupuoliroolit ihan kohdillaan?