Back

Jouluaatto sujui perinteisissä merkeissä. Herätys kymmeneltä, kuusen koristelua jouluisten TV-ohjelmien tahtiin, viimeisiä paketointeja, koiran kanssa ulkoilua. Aamuinen joulusauna.

Pakkanen hipoi melkein -25 asteessa. Iippu - takki päällä - yritti ontua kaikkia palelevia tassujaan vuorotellen, sitten useampaa yhtä aikaa, mutta epäonnistui karvaan pettymyksen saattelemana. Kehotin koiraparkaa kääntymään takaisin sisälle, mutta eipä tuo päässyt kuin muutaman askeleen eteenpäin istuutuen lopulta hankeen itkeskelemään lohduttomasti. Sydäntä särkevästi suorastaan. Ja itku jatkui vielä sylikyydissäkin.

Meillä osataan tämä draamailu ;)

Iltapäivällä käytiin perinteitä vaalien joulukirkossa sekä viemässä isovanhempieni haudoille kynttilät. Kuuden maissa syötiin viime vuosien tapaan karppiystävällinen jouluateria. Siitä kiitos äidilleni, joka oli jälleen onnistunut laatikoiden, kastikkeiden ja muiden herkkujen valmistuksessa. Ilta jatkui ruokalevolla, TV:n tuijottelulla ja lopulta, S:nkin liityttyä seuraamme, lahjojen availulla.

Sain (lähes) kaiken mitä toivoinkin - siitä suuri kiitos asianomaisille! Tai ehkä olin vain ollut niin kiltti tänä vuonna?! :D

Nyt olenkin

* juuri sitä toivomaani digijärkkäriä

* pinkkiä kovakantista matkalaukkua

* sitä Pentikin poroa (apua, en kestä, mitä teen nyt sille feikille?)

* toivomaani hopeista tuikkuoksaa (en keksinyt parempaakaan määritelmää :D)

 * pinkkejä karvavuorellisia saappaita (Hanget - saatte sulaa! This girl is prepared!)

* toivomaani eläinlääkärikirjaa ja paria karppausreseptikirjaa

* korviksia ja shelttiavaimenperää 

* mehulinkoa

* toivomaani hajuvettä

* yöpaitaa, torkkupeitettä, säärystimiä

* kalenteria
* en Pentikin palloja, mutta yhtä kaunista lasista kuusenpalloa

(* muuta pientä, mitä en tähän hätään jaksa muistaa) 

...rikkaampi minä :)

Joulunpyhät mahdollistivat perusteellisen rentoutumisen: tuli luettua, katseltua sarjoja, nukuttua pitkään, nähtyä kavereita ja nautiskeltua jouluherkkuja.

Maanantaina ampaisin Vantaalla käymään: postilaatikkoa tyhjentelemään (mainosten määrä täällä päin on käsittämätön, joulukorttien määrä oli tipahtanut viime vuoden iloisesta yllätyksestä), lumen määrää ihmettelemään, kukkia kastelemaan (ovat muuten vieläkin kastelematta) ja lahjoja tuomaan. Ennen kaikkea kuitenkin töihin tiistai- ja keskiviikkoaamuksi.

Ja tänään vähän alennusmyyntejä penkomaan. Ihan vähän, vähän vain.

Nyt laukun pohjalla kuumottelevat jo liput Tampereelle uutta vuotta viettämään. 

Siis jos VR vain suo ;) 

Ihanaa alkavaa vuotta lukijoille! Muistakaa pitää koiranne visusti remmeissä huomenna ja lenkittää ne ajoissa, jottei taas päästä lukemaan surullisia tarinoita raketteja pelästyneistä karkulaisista!

EDIT. Lisäilty muutama kuva toiselta kameralta.

Aatonaatto

Tämä aamu alkoi ihanan rauhallisissa merkeissä: olin S:llä yötä ja heräsin vasta, kun toinen saapui töistä siinä 11 jälkeen. Katseltiin Big Bang Theorya (joka ilmeisesti Suomen TV:ssä kulkee nimellä "Rillit huurussa", hyi mikä suomennos :D) monta jaksoa putkeen ja tehtiin joulusiivous. Iippu liimautui kylkeen, aurinko paistoi huurtuneiden puiden lomasta ja pakkanen huiteli siinä 25 asteen hujakoilla. Kaunista, mutta kylmää! Pitää lisätä ostoslistalle töppöset Iipun jalkoihin, ne kun tuppaavat jäätymään näillä keleillä ja sitten niitä onnutaan kutakin vuorotellen... :(

 (Löysin itselleni feikkiversion Pentikin porosta ja säästin kolmekymppiä, jee!)

Käytiin jouluruokaostoksilla ja tuli ihan kotoisa olo paikallista kauppakulttuuria seuratessani: mummot ja papat tönivät toisiaan hädissään ja nyt jopa joku työnsi mut ihan kädellä kiinni ottaen pois hyllyn luota, kun yritin etsiä liivatelehtiä :D On vissiin käytöstavat hiukan päässeet jouluhulinassa unohtumaan!

Tähän vertailuksi pitänee kertoa tarina eräältä Helsingin kauppareissultani viime viikolla: tulin kahden viherkasvin kanssa kaupasta kukkienpakkauspisteelle, missä hääräili joku viisissäkymmenissä oleva mies pakettiensa kimpussa. Aloin pakata omiani paperiin, kun mies tarjosi yllättäen teippiä. Kiitin kauniisti ja otin pätkän. Sitten mies kaivoi sakset taskustaan ja vaikka koitin ilmaista pärjääväni, hän halusi leikata mulle valmiiksi pitkän rivin teipinpätkiä. Sanoi taistelleensa itse juuri teippilaitteen kanssa puoli tuntia (ja silti jäi auttamaan mua!) Kiittelin vuolaasti, toivottelimme hyvät joulut ja mies lähti.

 Tenttiin lukemisen ohella raapustamani kortti saapui tänään...

Missä oikeasti tällaiseen hyväntahtoisuuteen vielä törmää? Helsinki olisi ollut viimeisin arvaukseni, mutta olen kyllä saanut pyyhkiä ennakkoluuloni kaupungin suhteen. Missään en ole tavannut yhtä auttavaisia ja mukavia ihmisiä! Aina löytyy juttuseuraa bussista tai bussipysäkeiltä, etenkin kun koiran kanssa liikkuu. Olen saanut apuja matkalaukkujen kantamiseen (Tampereen asemalla en milloinkaan), bussipysäkkien löytämiseen, oikealla pysäkillä poisjäämiseen ja ties mihin - ihan pyytämättäkin :) Kotipaikkakunnallani taas vallitsee enneminkin "kaikki huolehtikoot omista asioistaan" -mentaliteetti. Huh, ihan hyvää tekee kyllä nähdä muitakin paikkoja elämänsä aikana ;) Oikeastaan on vaikea edes kuvitella, että tänne enää pysyvästi palaisin!

Astetta parempaa joulumieltä lietsoi myös erään siilikasvattimme perheeltä saatu (jokavuotinen) joulukirje siilipojan kuulumisista vielä näin pojan täytettyä jo neljä vuotta :) Ihana kuulla toisen voivan hyvin ja olevan ilmeisen rakastettu perheenjäsen edelleen!

Noin muuten joulumieli tuntuukin sitten tänä vuonna huitelevan hieman alamaissa, mutta ehkä ikä teettää? Tai sitten tämä on vain ohimenevää - niin ainakin toivon :) Silti hiukan salaa jo haaveilen omassa kodissa vietetyistä jouluista. Juuri kun sain sinne joulutunnelman aikaiseksi, pitikin jo lähteä pois :/ No, ehkä sekin aika vielä koittaa.

Täällä alkaa jo näyttää, tuoksua ja maistua joululle:

Sokrujakaan ei ole unohdettu:

Kuusi tuotiin juuri sisään ja nyt poistun koristelemaan taloa ja lauleskelemaan alla olevaa ihaninta suomenkielistä joululaulua, adios! :)

Lomapuuhasteluja

Lähdin eilen porukoiden mukaan Tampereelle tekemään viimeiset jouluostokset. Matkalta mukaan tarttui myös kuusi harjanvartta. Ai miksikö?

Itsetehtyihin agilityesteisiin tietysti! Viisi harjanvartta kului keppeihin (jotka äitini siivousinnostuksissaan tosin jo tuhosi) ja yksi hyppesteeseen. Vanhasta uimalelustani teipattiin rengas :)

Iippu suhtautui uusiin esteisiinsä aika varauksellisesti - ei ilmeisesti luottanut teippausten pitävyyteen tai lattian liukkauteen ;) Mutta onpa tässä vielä aikaa harjoitella!

Suuren osan ajasta tosin nielaisevat nyt erinäiset jouluvalmistelut. Olen yrittänyt nyt saada lahjoja paketoitua ja Iippu on toiminut virallisena valvojana.

Ja kuten kuvasta näkyy, joulusiivous on vielä tekemättä, ja sen aika olisi oikeastaan tänään ;) Mun tehokkain aika illasta ei vain vielä ole koittanut...

Toissapäivänä tekaisin myös uusintayrityksen joulutorttuja. Tähtimallisista ei tuon taikinan kanssa tullut mitään:

...paitsi suuri huvituksen aika S:lle, joka jaksoi huutonauraa tälle "potkurille"ties kuinka kauan :D

Puolikuun mallisista tuli muutama ihan nättikin, mutta näiden koossapitäminen oli hiukan haastavaa ja soijajauho maistui hiukan läpi :/

Osasta päätimmekin tehdä samantien jauheliha-kananmunapasteijoita - niissä tuo soijan maku ei niin edes haitannut! :)  Karppileivonta on monesti just tätä - viisi epäonnistumista johtaa ehkä yhteen menestykseen, josta aiheutuva ilo onkin sitten vähintään viisinkertainen ;) Onneksi mä tykkään haasteista ja soveltamisesta enemmän kuin tiukasta ohjeiden noudattamisesta ;)




Reipasta aatonaattoiltaa, toivottavasti joulustressi ei ole kenenkään vieraana!

Christmas wishes

A few things I've asked for Christmas this year...

 a(n interchangeable lens) digital camera such as Samsung NX100 <3

 a new travel trolley for my weekend trips

low-carb diet books

something to read during the holidays

(pink) wellingtons

(a) reindeer by Pentik

blue, white and purple Christmas ball ornaments by Pentik (for my bedroom window)

Three nights till Christmas... three nights till we see whether I've been naughty or nice this year :)

Juustotorttuja karpisti

Mulla on viime aikoina ollut kauhea hinku askarrella erinäisiä juustotorttuja. Nyt himottelen minttusuklaaversiota, saas nähdä ehdinkö saada aikaiseksi :)

Tässä kuitenkin näitä aiempia:

Salmiakkijuustotorttu

Pohja:
* 70g voita
* 1,5 ps (muistaakseni) mantelijauhetta
* vaniljaesanssia
* sitruunamehua

Täyte:
* 200-250g maustamatonta tuorejuustoa (itse käytin soijaversiota)
* 2,5-3 dl vispikermaa
* 4 liivatelehteä
* 2 rkl kiehuvaa vettä
* makeutusta oman maun mukaan
* sitruunamehua
* 1 ps Nellie Dellies -salmiakkikarkkeja (hh 8/100g)

Ensimmäiseksi laitetaan osa karkeista liukenemaan kiehuvaan vesitilkkaan (n. 1 dl) ja osa pilkotaan saksilla murusiksi.

Muuten valmistus perinteisen juustotortun tapaan, eli sulatetun voin joukkoon sekoitetaan mantelijauhe ja mausteet, kaadetaan muruseos irtopohjavuuan pohjalle ja painellaan tiiviiksi pohjaksi. Jätetään jääkaappiin jähmettymään.

Liivatelehdet laitetaan kylmään veteen pehmiämään. Kerma vatkataan vaahdoksi ja yhdistetään tuorejuustoon. Lisätään sitruunamehua sekä salmiakkikarkkimuruset ja -liemi. Puristellaan pehmenneet liivatelehdet kuiviksi ja sulatetaan kiehuvan kuumaan vesitilkkaan. Kaadetaan ohuena nauhana muun täytteen joukkoon ja sekoitetaan hyvin. Kaadetaan täyte pohjan päälle irtopohjavuokaan ja jätetään jääkaappiin jähmettymään useaksi tunniksi, mielellään vaikka yön yli.


Mausteinen glögitorttu

Glögitorttu syntyi pääosin tällä ohjeella: http://pirkka.fi/ruoka/reseptihaku/resepti/?id=2883&rname=mausteinen_gl%25C3%2596gitorttu

Vaihdoin vai piparipohjan mantelijauhe-voi-piparkakkumauste -seokseen, kevyttuotteet täysrasvaisiin, sokerin hiilarittomaan makeutukseen ja glögin light-glögiin. Sen olisi kuitenkin ehdottomasti pitänyt olla laimentamatonta tiivistettä - sen verran laimean makuinen kiille tuohon tuli.

Having myself a merry little Christmas

Jeeeee, mä tein sen! Vikan tentin nimittäin :) Sain rutistettua vielä sen verran itsestäni irti, etten jättänytkään sitä kevään uusintoihin ja onneksi niin, koska immunologian opettajamme oli ilmeisesti myötätunnosta meitä kohtaan laatinut sen verran helpon tuntuisen tentin, että kyllä sen läpi ainakin pitäisi mennä, ellei nyt mitään katastrofaalista tapahdu :)

Hämmentävä fiilis, nyt on sitten kuukausi aikaa lööbäillä, kun en sitten lopulta hakenut jouluksi mistään töitäkään. Olisi nimittäin tarkoituksena saattaa nyt kandi hyvälle mallille, kun keväästä on kuulemma tulossa rankka... Niin ja samasta syystä tietysti vähän lomaillakin, kun kesälläkään en lomaa kerinnyt yhtään pitämään. Nyt mulla pitäis myös olla aikaa postailla, eli toiveita saapi esittää. Ainakin sen lupaamani Iippu-postauksen koitan saada tehtyä, vaikka aihe vaatiikin hiukan työstöä :)

Tämän viikonlopun olen vielä kotona ja suuntaan sitten sunnuntaina kotipaikkakunnalle joulun viettoon, vaikkei mulla varsinaisesti vielä kiirettä täältä poiskaan olisi. S kuitenkin tuli tänne nyt viikonlopuksi, niin pääsen sitten eläinten, joululahjojen ja kuukauden tavaroiden kanssa hiukan inhimillisemmin matkaamaan. En edes halua miettiä, mitä junamatkasta olisi mahtanut tulla :D

Tentin jälkeen suuntasin heti jouluostoksille ja S liittyi pian seuraan. Tänään kiersimme loput Vantaan kaupat läpi ja huomenna käväistään varmaan vielä keskustassa. Joulusiivouskin pitäisi vielä ehtiä tekemään!

Iippu sai joululahjansa jo ennakkoon:

(Propsit hei mulle erikauniin taustan valinnasta...! :D)

Takin selässä lukeva "Princess"-printti on oikein osuva tämän neitokaisen kohdalla. Näillä pakkasilla, vesisateella ja kurakeleillä kun tapaamme välillä käydä keskusteluita siitä, että onko katoksen alta pakko lähteä ulos ollenkaan :D 

Sanomattakin lienee selvää, että pikkuprinsessa ei arvosta tuota takkiakaan yhtään, vaan melkein yrittää saada sen kaikin keinoin päältään. Itse en vaan kestä katsella sitä tärinää, mitä nuo kovimmat pakkaset ovat pienessä eläimessä saaneet aikaan. Hyvä se on olla vähän lämmikettä päällä agilityn jälkeen ja muutenkin, kun Iippu nyt keksi talveksi tipauttaa kaikki pohjavillansa... Ehkä tuo koirakin jossakin vaiheessa oivaltaa, ettei takin perimmäinen tarkoitus ole hankaloittaa liikkumista ja tuntua inhottavalta ;)

Tein myös jotakin, mihin en olisi koskaan kuvitellut pystyväni: ostin tekokuusen! Ne ihanat aidot, jouluntuoksuiset versiot olisivat toki houkutelleet enemmän, mutta tästä riittänee iloa usemmaksi vuodeksi ottaen huomioon, että tuskin tulen vielä hetkeen viettämään joulujani kuitenkaan täällä, joten palatessani olisi sitten aina vain vastassa pelkkä kuusenranka ja kasa neulasia. Joku väitti myös, että tekokuusi olisi ekologisempi valinta, mutta tiedä siitä sitten?

Yllättävän nätti se on kuitenkin :) Olen aina ihaillut jenkkityylisiä, runsaasti ja yksivärisesti koristeltuja kuusia, joten päätin tänä vuonna toteuttaa sellaisen. Kotikotona meillä on kuitenkin sitten taas luvassa ihan aito kuusi ja ne perinteiset, värikkäät koristeet.

Jakaa varmasti mielipiteitä, mutta mä tykkään! :) Oon muutenkin tänä vuonna paljon tyytyväisempi kaikkiin joulukoristeluihin kuin viime vuonna. Löysin vieläpä tällaisetkin söpöläiset:


Opiskelemani ala alkaa kyllä näkyä tässä sisustamisessakin nyt ihan uudella tavalla. Aiemmin olen katsellut vain söpöjä tonttuja ja enkeleitä - nyt en ole vilkaissutkaan muuhun kuin poroihin ja nyt näihin possuihin päin :)


Nyt kuitenkin kanasalaatin pariin S:n seuraksi ja illalla katsomaan Rare Exports - vihdoinkin!  Kyllä sitä niiden Youtuben lyhyempien pätkien perusteella on jo odotettukin :) Ihanaa viikonloppua!

Possujen päivä

Ei niin huonoa, etteikö jotain hyvääkin:

Euroopan sika-ala lupaa luopua porsaiden kivuliaasta kastraatiosta

15.12.2010 20:35 | Kommentit 13

A A

Elina Lappalainen
Helsingin Sanomat

Kai Sinervo / HS

Eurooppalaiset sianlihan tuottajajärjestöt, lihateollisuus ja eläinsuojelujärjestöt sitoutuvat luopumaan porsaiden kirurgisesta kastraatiosta. Kuva on Tero Ojalan sikatilalta Koskenkorvasta.

Eurooppalaiset sianlihan tuottajajärjestöt, lihateollisuus ja eläinsuojelujärjestöt sitoutuivat tänään allekirjoitetussa julkilausumassa luopumaan porsaiden kirurgisesta kastraatiosta vuoteen 2018 mennessä.

Sitoumuksen ensimmäinen askel on kivunlievityksen tai nukutuksen käyttöönotto kastraatiossa vuoden 2012 alusta alkaen.

"Karjuporsaiden kirurginen kastraatio on merkittävä eläinsuojeluongelma. On hienoa, että tuottajajärjestöt ovat valmiita vapaaehtoisesti pyrkimään käytännöstä eroon. Toiveemme silti on, että tänään päätetyt päivämäärät saataisiin täysin sitoviksi kirjaamalla ne myöhemmin EU:n lainsäädäntöön", Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara sanoo.

Euroopan komission julkilausuma ei vielä sido tuottajia.

Käytännössä kaikki Suomessa syntyneet karjuporsaat kastroidaan kirurgisesti muutaman päivän ikäisinä. Sillä voidaan ehkäistä lihaan muutoin erittyvä voimakas karjun haju. Sikatilalliset hoitavat toimenpiteen useimmiten itse pihdeillä leikkaamalla ja ilman kivunlievitystä.

Kirurgisen kastraation vaihtoehto on immunokastraatio, jossa porsaat kastroidaan rokottamalla. Rokote surkastuttaa kivekset.

Koko juttu luettavissa täältä:

http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Euroopan+sika-ala+lupaa+luopua+porsaiden+kivuliaasta+kastraatiosta/1135262413949?ref=fb-share

Hienoa, olinkin hiukan miettinyt, että miten mahdollisesti sikalaharjoittelussa kieltäytyä tuosta omaa moraalintajuani vastaan sotivasta toimenpiteestä (jota osa kurssikavereistani on jo joutunut tekemään, osa on kieltäytynyt), mutta nyt voinee vedota siihen, ettei mun tarvitse jatkossakaan opetella kyseistä taitoa, koska se tullaan kieltämään ennen kuin valmistun :)

Baby steps, baby steps, mutta ilahduttavaa kuitenkin!

Kuinkas sitten kävikään...

Mun pitäis oikeastaan nytkin istua nenä kirjassa, mutta ei pysty, ei kykene... Mä melkein vaadin aina yhden irrottautumispäivän tentin jälkeen - tällänen lukuputki ottaa voimille. Nyt mua on erityisesti surettanut koko joulunalusajan ohi livahtaminen. Joululahjat on ostamatta, kauneimmat joululaulut laulamatta ja muuten myös kuuntelematta... mietin jo, että mahdanko jaksaa ylipäätään kaivaa joulukoristeita edes esille, mikä on multa jo tosi huolestuttavaa... :D

Iski se vimma sieltä kuitenkin. Olis tosin saanut valita jonkun muun ajankohdan kuin puol viis aamulla ennen vikaa tenttiinlukupäivää, mutta ilmeisesti nää ilmiöt ei tunne kelloa  :D

No, suunnilleen tältä näyttää mun jouluni tänä vuonna:

Mun rakkain joulukoriste lapsuudenkodista... Ollut meillä niin kauan kuin muistan :)

Pääasiassa keskityin keittiöön, koska makkari on vielä tenttiprujujen vallassa ja olkkarissa tuo punainen ei vain toimi, kuten viime vuonna tuli todettua. Hiukan hopeaa blingiä ripottelin kuitenkin sinnekin.

Niin ja tänään kun piti jatkaa lukemista apinanraivolla, niin mitä teinkään? Pyörin Prismassa, kävin agilityssa, puhuin maratonpuhelun T:n kanssa, pesin koneellisen pyykkiä ja tiskejä, sekä leivoin...

Karppipiparkakkutaikina ja...

 No mitä? :D Joulutorttuja ilmiselvästi ! 

Ainakin, jos määritelmäksi riittää voitaikina ja luumusose...

Jännä, miten nuo kotihommat alkavatkin kiinnostaa, kun pitäisi lukea :D No, huomenna sitten uusi yritys... tosin työvuoro on kyllä sellainen pikku forsemajööri sitten siinäkin...

Ai niin, pitänee jakaa täälläkin mun yksi valtaisa erävoitto kodinkoneista! Taisin joskus avautua, että mun uusi (käytetty) pesukone pesee pyykkejä 3-5h, ja siltikin ohjelmaa joutuu itse kääntämään säätönupista eteenpäin. Niinpä olenkin vältellyt pyykinpesua viime aikoina viimeiseen asti - etenkin, kun edelliskerralla lopulta kyllästyin totaalisesti ja kaivoin pyykit märkinä koneesta ulos.

Eilen tosiaan sitten yritin uudestaan ja kävin parin tunnin päästä todentamassa tilanteen: ohjelma ei ollut edennyt yhtään vaan jumpsutteli edelleen samassa kohdassa. Lähtiessäni sitten kylppäristä pois kone sammuikin kokonaan. Pirkale! Ei kun valot päälle ja katsomaan. Ja kas, siinä samassa kone lähtikin jälleen käyntiin. Tässä vaiheessa aivoissani alkoikin ruksuttaa, mutta oli pakko vielä kokeilla: valot pois... ja *ylläriylläri* kone sammuu taas...

Koko tämän ajan kone on siis ollut ihan kunnossa, mutta pistorasiasta loppuu virta, jos valot sammuttaa! Tämä havainto kyllä kirvoitti siinä sitten pikku voitonripaskat - kone ei olekaan rikki! :D Ja eipä ihmekään, jos pesuohjelmassa kestää sen viisi tuntia, kun harva kone kuitenkaan silkalla pyhällä hengellä taitaa toimia :>  Niin että kiitti vaan HOAS tästäkin jekusta!