maanantai 7. joulukuuta 2009

Nörttiristeily

...aka Luonnontieteilijöiden jouluristeily oli siis vuorossa viime viikon torstaista perjantaihin.
 



Elukkalaisia oli mukana n. 5-6 hytillistä - pääasiassa meitä ykkösiä ja kakkosia. Tämän lisäksi laivan kannelta löytyi kemistejä, teekkareita, fyysikoita ym. luonnontieteilijöitä Lappeenrantaa, Jyväskylää ja Oulua myöten - yhteensä ~1500 henkeä eli laivan täydeltä.




Helsingistä meitä lähti neljä bussillista yhteiskuljetuksella Turkuun, josta Baltic Queen Silja Euroopan sijaan (ko. laivan ruorivian takia) seilasi kohti Tukholmaa. Kiitos vain turkulaisille kemisteille hyvän konseptin kehittämisestä.






 

Matka sujui ihan leppoisasti - kivempaakin on joskus ollut, mutta se johtui enemmän porukan hajaantumisesta ympäri laivaa ja omista henkilökohtaisista dilemmoistani kuin itse puitteista. Laiva oli viime keväänä valmistunut ja oikein viihtyisä. Torstaina (kuten myös perjantaina iltapäivällä) kävimme katsomassa Scandinavian Hunksien esityksen (aika nähtyä jo, pakko oli silti jostakin syystä taas kuvailla :D) ja pidimme hauskaa aamukuuteen.



Disco sulkeutui nimittäin niihin aikoihin, mutta kaikeksi onneksi aamiainen oli katettu, eli pääsimme mättämään pekonia, nakkeja, munakasta, jälkkärimarjoja, leikkeleitä, juustoja ja muuta ihanaa etukäteen maksetun aamupalan hinnalla. Ai ai, kerrankin oli hyvin valinnanvaraa ruuissa.



Perjantaina sain vastoin odotuksia jopa nukuttua kuutisen tuntia ja loppupäivä kuluikin sitten kaverien kanssa hengaillessa ja tuliaisostoksia tehdessä.



Tuonväriset haalarit on muuten meillekin tulossa - aika tylsä väri omasta mielestäni, mutta minkäs näille perinteille mahtaa. Ja voihan tuosta metsänvihreästä joku tykätäkin...? Kotona olin klo 22 maissa - rättiväsyneenä ja Iippua kaivanneena, kuten asiaan kuuluu.



Mutta mites noi tyttöjen päähäni vääntämät kiharat? "Muuntajaan k*sseen" näköinen vai hiukan kevytkenkäisen? Vaiko "herranenkeli"-lookki? :D En ole vielä päättänyt. Jotakin vähän erilaista bilekampausta piti kuitenkin saada.

Vaan eipä sitä suurta rakkautta - elämäni miestä - ainakaan vielä kävellyt vastaan. Kaikki hiemankaan harkinnan arvoiset tuntuivat asuvan vähintään Lappeenrannassa :D Vaan kai se hyvä antaa odottaa itseään... ja tekee ihan hyvää opetella elemään nyt yksikseenkin välillä.

Sitä paitsi kaikki muut asiani ovat niin hyvin, ettei ole aihetta valittaa yhtään mistään ! Niinpä vaikenen, ennen kuin edes aloitankaan. Löytyköön se rakkaus joskus, jos niin on vielä tarkoitus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti