Joulunalusaikaa

Eipä ole pitkään aikaan kerinnyt tännekään kirjoittelemaan, on ollut niin paljon kaikkea muutakin eikä mulla ole täällä edes omaa konetta, jota käyttää.

Tässä kuitenkin joulunalusaikaa sanoin ja kuvin...

Vuosikurssimme pikkujoulut torstailta ennen lähtöäni... vipukkasekoitus ei oikein arvostanut soitettua musiikkia... Iippu oli myös mukana.

Täältä lähdettiin hiukan haikein mielin... Kiitos kurssikaverille, jonka kyydillä pääsin lähes kotiin saakka - eräälle huoltoasemalle, jolle sitten auto jäikin jarrujen jumiuduttua.

Viikonloppu ja joulunalusviikko sisälsivät mm. viihteellä piipahtamista,

Kauneimpia joululauluja pienessä tunnelmallisessa kyläkirkossa...

... jouluostoksia, leipomista...

... vanhojen kaverien tapaamista...

...kukka-asetelmien näpertämistä...

...paljon lunta ja ihania lenkkeilytunnelmia...

...siivousta ja koristelua (päävastuu lankesi minulle, koska äidilläni on selkä rikki...)

(alin kuulemma äitini tämänvuotisia "pakko saada" -hankintoja, mistä lie mullekin moisia villityksiä sisustustavaroiden suhteen välillä tulee ;) )

Näitä valopalloja askartelimme pari vuotta sitten porukalla...

Aatonaattona paistettiin perinteiden mukaisesti kinkku

...ja tuotiin kuusi sisään...

Lisäksi annoin kotiväelle pari lahjaa hieman etukäteen...

(en ole ainoa, joka perheessäni viehättyy lasisista joulupalloista ja -koristeista)

...ja viimeisimpänä kuvat koko perheestämme pieniin jouluisiin kehyksiin sovitettuina. Etenkin tämä aiheutti saajassaan ilmeisen ilahtuneen - jopa liikuttuneen reaktion :) Kaikki kuvat olivat siis menneeltä vuodelta 2009 ja ideana oli, että nämä voisi aina vuosittain päivittää ja kaivaa esiin joulun kynnyksellä.

"On tullut syötyä" part 2

Vielä varsinaiset jouluruuat...

"Joulupuuro"

Karppipalstalta bongattu vinkki: "Karpin joulupuuro: raejuustoa, kermaa ja kanelia :wink:" En muista, olenko kokeillut tätä ennen, mutta nyt ei ollut kermaa - kokeilin laktoosittomalla maidolla. No, ei uponnut järin hyvin mulle, mutta Iippu veteli loput kiitollisena napaansa ;)

Joulupöytä

Tänä vuonna pöytä näyttää tosi tyhjältä, koska jonkun kuningasidea oli, ettei laiteta heti aattona kaikkia ruokalajeja tarjolle, vaan kaivetaan pakkasesta välipäivinä aina jotain uutta esille, ettei tule kyllästymistä niin nopeasti. Itse en ollut tämän idean suurimpia kannattajia, mutta minkäs teet :D

Tarjolla graavilohta, savulohta, lohihyytelöä, silliä, punajuurisalaattia, makaronisalaattia, maustekurkkuja, keitettyjä perunoita, kanttarellikastiketta, riistapullia korvasienikastikkeessa, kinkkua, lanttulaatikkoa, juustoista juuressoselaatikkoa (karppi), karppiporkkanalaatikkoa ja tavallista porkkanalaatikkoa. Pakkaseen jäivät ainakin normilihapullat, kukkakaalisoselaatikko (karppi) ja kylmäsavulohirullat. Kalkkunaa, juustoja, sinappisilakoita, rosollia, muita salaatteja (mm. sieni-) ei tänä vuonna jostain syystä tarttunut kaupasta mukaan. Kyllä näillä hyvät ähkyt silti aikaan sai ;)

Peuranlihapullat ja mustatorvisienikastike.

Vasemmalta oikealle: tavallinen porkkanalaatikko, karppiporkkanalaatikko, lanttulaatikko, (karppi) juustoinen juuressoselaatikko. Laatikoista kiitos äidilleni ja sille 3/5 eli enemmistölle, joka perheestäni karppaa ;) Hassua, miten itse kun aloitin, ei kukaan lähipiiristäni karpannut. Nyt karppaa äiti, hänen työkaverinsa, veljen avokki, eksä ja ilmeisesti myös hänen vanhempansa nykyisin, yksi kaveri, tuttavaperheestä ilmeisesti kolme henkeä... Niin vain leviää tämäkin ruokavalio, ei ole enää niin yksinäistä kuin alussa :)

"On tullut syötyä" part 1

Eipä ole kauheasti kerinnyt blogiakaan kirjoittelemaan, koitan tässä välipäivinä vähän kiriä sumaa. Aloittelen helpoimmalla, eli ruokapostauksilla.

Tässä siis joitain tämänvuotisia jouluruokia tai "jouluruokia".

Herkkusieni-pekoninyytit iltapalaksi

Taisi olla toisena iltana saapumiseni jälkeen, kun askartelimme iltapalaksi perinteisiä herkkusieni-pekoninyyttejä: sienistä jalat pois ja täytetään jaloista ja pekonista paistetulla muhennoksella, päälle sipaistaan Creme Bonjouria (aurinkokuivattu tomaatti makuna sopi hyvin) ja koko komeus kiedotaan pekonisuikaleen sisään ja paistetaan uunissa foliokäärössä.

Sitten vähän jouluisempiin...

Karpinnettu luumurahka

1 prk maitorahkaa
2-2,5 dl vispikermaa
1 prk luumupilttiä (ei-karpeille luumumarmeladia...)
makeutusta oman maun mukaan
(pipareita murskattuna)

Tämä on herrrrkkua, on syöty monena päivänä :)

Karppiversio Paraisten piparkakuista (eli "niistä oikeista" ;) )

1,5 dl agavesiirappia (saa Ruohonjuuri-luontaistuotekaupasta ja Ekolosta)
2tl kanelia
1tl inkivääriä
1,5tl neilikaa
2tl pomeranssinkuorta
250g voita
(2dl makeutusjauhetta - itse jätin kokonaan pois ja ihan makeita tuli)
1 muna
1,5tl ruokasoodaa
(5tl psyllium, jätin pois kun ei ollut)
1,5dl ruisjauhoja (ei ollut, käytin vain soijajauhoa ja mantelijauhetta enemmän)
2,5dl soijajauhoa
4dl mantelijauhoa

Sulata ja kiehauta voi, mausteet sekä siirappi kattilassa. Lisää joukkoon keskenään sekoitetut kuivat aineet ja seoksen hieman jäähdyttyä kananmuna. Kaada taikina pakastuspussiin ja taputtele tasaiseksi levyksi. Pakasta vähintään seuraavaan päivään ja leivo jähmeä taikina perinteiseen tapaan pipareiksi soijajauhoa apuna käyttäen. Paista 200 asteessa n. 5  min, vahdi koko ajan ;) Onnistui yllättävän kivasti!

Agave-siirapin metsästin Tampereen reissulta ja vaikka se onkin ~70% hiilareita, on sen glykeeminen indeksi matala, eikä se vaikuta insuliinitasoihin. Hyvä löytö - kivan pehmeän makuista :)

Lohihyytelö joulupöytään

Joulupöytäämme ovat perinteisesti (no, parin vuoden ajan ainakin ;)) kuuluneet kylmäsavustetusta lohesta valmistetut rullat, mutta tänä vuonna kaloja olikin kaksi ja toinen uhkasi joutua roskiin, joten päätin pelastaa sen valmistamalla joulupöytään lohihyytelön uutena kokeiluna.

Hyytelöön tuli:

300g kylmäsavulohta

1 ps (180g) katkarapuja

1 prk Viola-tuorejuustoa

2 dl kermaviiliä

sitruunamehua, tilliä, valkopippuria ja sitruunapippuria maun mukaan

6 liivatelehteä

Liivatelehdet laitetaan kylmään veteen likoamaan ja muut ainekset sekoitetaan sauvasekoittimella tasaiseksi massaksi. Mausteiden määrä arvioidaan maistamalla. Liivatteet liotetaan kuumennettuun veteen ja sekoitetaan lopuksi joukkoon. Kaadetaan koko komeus kelmutettuun vuokaan ja jätetään hyytymään kylmään.

Vuuan voi halutessaan vuorata savulohifilee-paloilla ja koristella koko komeuden ennen tarjoilemista. Tästä tuli varsin positiivista palautetta ja itsekin tykkäsin kovasti :)

Pätkis-kakku (ei-karppi - lahjaksi)

4 dl vehnäjauhoja
3 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
1 rkl leivinjauhetta
3 rkl kaakaojauhetta
150g margariinia
2 dl kermaviiliä
1 Pätkis mini bites-pussi
3 kananmunaa

Sulatettuun rasvaan lisätään Pätkikset ja sekoitetaan tasaiseksi. Lisätään joukkoon kermaviili ja munat ja lopuksi keskenään sekoitetut kuivat aineet. Sekoitetaan huolella, ei tarvitse kuitenkaan vatkata. Paistetaan jauhotetussa vuuassa (täytä 2/3 vuuasta - ylimäärästä syntyi ainakin meillä myös toinen pienempi kakku, joka jäi kotiin) 45 minuuttia 175 asteessa.

Koristelukseen kakku sai Maraboun Dark Mint-suklaata, hopeakuulia sekä juuri ennen sellofaaniin pakkaamista tomusokerihunnun (ei vielä kuvassa).

Vähiin käy ennen kuin loppuu

 

Pääkaupunkiseutu on saanut myös jo osansa lumihunnusta. Pakkanen huitelee liki -15 asteessa ja saa posket, varpaat ja sormet kipristelemään alta aikayksikön. Kovin kaunista on silti - toivottavasti luvassa olisi valkea joulu.

Aurinko tirkisteli pilviverhon lomasta Viikin kampuksen elämää...

Syksyn aikana jo tutuksi käynyt polku johtaa läpi alueen.

Koko syksy on mennyt uskomattoman nopeasti - nopeammin kuin koskaan ennen. Tuntuu, kuin olisimme vasta aloittaneet. Toivottavasti tämä säilyy myös seuraavat 5,5 vuotta ;) Hyvää tekee kyllä päästä kotipuoleenkin käymään ja rauhoittumaan - ihmettelemään, mitä tässä viimeisen puolen vuoden aikana on nyt oikein tapahtunutkaan. Edelleen välillä tuntuu kuin eläisin unessa - kuin tämä ei olisi omaa elämääni ollenkaan, vaan jonkun toisen. Vaikka olenkin kotiutunut vallan mainiosti ja viihdyn täällä, ei tämä kaupunki silti vielä kodilta tunnu - kaikki on edelleen niin vierasta, että saa koko ajan jännittää ja olla varuillaan :) Muttei se ole välttämättä negatiivinen asia koko aiemman elämänsä yhdessä ja samassa pienessä kaupungissa asuneelle.

Jos pitäisi valita yksi asia, missä koen syksyn aikana erityisesti onnistuneeni, sanoisin, että liiasta perfektionismista luopuminen. Kokonaan siitä en halua koskaan luopua, mutta terveissä määrin kyllä. Tuo piirre on nimittäin ollut mussa aina enemmän tai vähemmän vallitsevana tai oikeastaan siten, että pyrin joko täydellisyyteen tai sitten heitän kokonaan hanskat tiskiin. Pienenä huoneeni (ja myöhemmin asuntoni...) oli aina joko tiptop siisti tai täyskaaos - ei mitään siltä väliltä muuta kuin aivan ohimenevän hetken. Liikunnan suhteen minulla oli joskus tapana käydä joka päivä 50 min hölkkälenkillä. Joookaaa päivä, no exceptions. Yh. Enkä edes pidä ko. lajista juurikaan. Sama perfektionismi on pätenyt myös opiskeluihin joiltakin osin. Nyt olen kuitenkin onnistunut päästämään irti ja esim. koti on pysynyt sopivan siistinä ja puhtaana koko täällä asumisaikani. Sama on pätenyt yleisluontoisemmin myös muihin asioihin. Ja onnellisuusaste on ollut varsin korkea.

Maanantain (tentin jälkeen) ja tiistain kulutin jouluostoksilla juoksemiseen ja sainkin kaiken oleellisen (sekä vähän muidenkin perheenjäsenten puolesta lahjoja) hankittua, mikä huojennus! Tulipa ostettua samalla itselleni tämä laukku - tai oikeastaan tämä on lahja, jonka itse valitsin. Ei ihan sellainen weekend-bag kuin olin suunnitellut vaan kutakuinkin, niin, JanSportin urheilulaukku :) Mutta väri oli niin minua ja kokoluokkakin kiva, etten voinut vastustaa kiusausta. Etenkin, kun oli sen verran kantamuksia kertynyt ko. shoppailureissulla.

Satuin löytämään uutuus-glögiä, Vipin Glögijuoma Lightia, jossa hh 0,2g/100ml !!! Eli aivan älyttömän vähän. Tähän astisissa lighteissakin kun on ollut 3,5g/100ml (Valio) ja ~5g/100ml (Riitan Herkku?). Tätä pitikin sitten hamstrata mukaan 3l :) Valitettavasti tuo on mausteiltaankin laimeampi versio glögistä, joten itse lisään siihen yleensä hiukan piparkakkumaustetta... Myös hyvä ravistelu tekee terää :P

Twilight on vihdoin käsissäni, mutta päätin säästää sen joululukemiseksi. Just in case, jos en satukaan saamaan lahjakirjoja.

Meillä on nyt luentoja ja pakollisia harkkoja vielä huomenna ja perjantaina. Luvassa on ainakin labratöitä punasoluista ja hermo- ja hengitystiekudosten sekä mahdollisesti verenkiertoelimistön histologian töitä eli kudosnäytteiden mikroskopointia ja piirtämistä - aivan kuten alkuvuodesta.

Päivän paras juttu olivat kuitenkin haalarimme, jotka vihdoin saapuivat. Tuo metsänvihreä ei värinä minua kiehdo, mutta onhan nuo haalarit kuitenkin sellainen opiskelijuuden statussymboli. Kivasti olimme saaneet myös oman alamme sponsoreita noille mainospaikoille. Näissä sitten tulee seuraavat kuusi vuotta painettua ympäri opiskelijarientoja, aikamoista!

Lisäksi tänään saapuivat myös EKY:n vaatetilauksen tuotteet. Itse olin tilannut fleece-takin. Tästäkin tykkäsin kovasti :) Double joy.

Em. laukku ja yksi matkalaukullinen lahjoja on jo pakattu. Vielä olisi edessä osa joulusiivouksesta (osan suoritin äsken, keskellä yötä taas vaihteeksi), loput pakkaamiset, tiskaamista ja pyykinpesua... mutta ennen kaikkea vuosikurssimme pikkujoulut huomenna! :) Jotenkin tuntuu, että nämä kaksi viimeistä päivääkin saattavat livahtaa melko nopeasti, joten seuraava postaus tulleekin sitten varmaan jo kotipuolesta.

Tunnelmallista joulunalusaikaa kaikille!

Viikko vielä jouluun on...

Perjantaina se sitten iski tajuntaan: mä en ole täällä enää viikon päästä. Suurten riemunkiljahdusten sijaan tämä havainto aiheutti pienimuotoisen paniikin: täällä ei näytä vielä joululta, eikä aikaa fiilistelyyn ole enää kuin viikko! Niinpä nerokkaasti tenttiin lukemista pakoillessani ripottelinkin kaikki vanhat joulukoristeeni ympäri kämppää ja vaihdoin verhot, pyyhkeet ja pöytäliinat jouluisempiin. Hyasinttini alkoi osoittaa avautumisen merkkejä (nyt se on täysin auki ja ah, sitä tuoksua!) ja kynttilät paloivat.

Maa oli saanut jo kevyen lumipeitteen...

Loppuviikonloppu sujuikin sitten mukavasti joulua fiilistellessä ja tenttiin lukiessa. Sain jopa ihan hyvän tsempin päälle, kun viimeisestä tentistä enää oli kyse. Tosin sen verran omalaatuisia asioita siinä kysyttiin, ettei välttämättä mennyt kovin vahvasti. Mutta eiköhän läpi kuitenkin ja se se on tärkeintä :)