Toukokuinen syntymäpäiväviikonloppuni valkeni juuri niin ihanan kirkkaana kuin mihin olemme nyt saaneet tänä alkukesänä tottua. Vietimme sen reissussa, kuinkas muutenkaan. Alkoihan minulla samalla myös kahden viikon loma.
Ensimmäinen kohteemme oli Lappohjanranta Hangon liepeillä. Alue kuuluu Uudenmaan virkistysalueyhdistykselle.
Aamulenkillä lähdimme tutkiskelemaan rantaa, jolle laskeutuivat viehättävät puuportaat. Eroosion vuoksi rannalle ei tule laskeutua mielivaltaista reittiä.
Ja millainen ranta sieltä avautuikaan! Maisemat muistuttivat etelän rantoja - ehkä Kroatiaa. Uskomatonta, että Suomesta löytyy tällaisia paikkoja.
Toivottavasti paikka kuitenkin säilyy yhtä viehättävänä jälkipolvillekin.
Ulkoilutimme Lappohjan rannassa myös kissojamme, mutta kuvan herran ulkona viihtyminen on aina hyvin rajallista. Muutama minuutti ja sitten on kiva päästä takaisin sisään kellimään milloin missäkin aurinkoläiskässä.
Lappohjasta suuntasimme Kasnäsin caravan-alueelle, joka osoittautui erittäin siistiksi ja uusin huoltorakennuksin varustelluksi paikaksi. Talvikaudella majoituksen hintaan kuuluu kylpylässä kylpeminen, joten suuntasimme ensitöiksemme sinne. Kylpylä on pieni, mutta varsin mukava ja poreallaskin löytyi - toisin kuin edellisestä kylpylästä.
Myöhemmin vanhempani saapuivat myös samaan paikkaan ja illalla kävimme paikan ravintolassa syömässä vanhenemiseni kunniaksi.
Etenkin tämä paikan nimikkopitsa oli kuulemma hyvää!
Seuraavana päivänä lähdimme käymään vanhempieni kanssa saaristolautalla Rosalan saarella.
Kyseessä taisi olla O:n ensimmäinen saaristolauttamatka. Rosala itsessään ei tarjonnut suuria elämyksiä - vanhempani hakivat muutaman geokätkön ja kahvillakin poikettiin.
Koska Rosalasta ei löytynyt kunnon lenkkimaastoja, kävelimme koirien kanssa Kasnäsin rannalla.
Sen jälkeen oli aika suunnata auton nokka kohti kotia.
Kokkilan lossiranta on noussut esiin joissakin karavaanarien keskusteluissa, joten poikkesimme sinne vielä grillailemaan.
Aivan ihana tapa aloittaa loma ja täyttää pyöreitä, en olisi voinut enempää toivoa! Kiitokset asianomaisille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti