Juhlahumu

Vihoviimeiset valmistujaiskuvani. Valmistujaiseni olivat juuri sellainen pieni, lämminhenkinen juhla, jollaista olin toivonutkin. Paikalla oli lähimpiä ystäviä ja ystäväperheitä sekä O:n vanhemmat. En tullut kuvanneeksi muuta kuin tarjottavat, mutta se yleensä kertoo, että juhlissa on tullut viihdyttyä, kun kamera jää unholaan.

Nakukakkukokeilu. Mielestäni tästä tuli ihan hauska ja ainakin O tykkäsi maustakin. Nakukakut eli "naked caket" ovat olleet kevään kakkutrendi tai niin olen ainakin antanut itseni ymmärtää. Ideana on jättää kakku kuorruttamatta, niin että kerrokset näkyvät. Täytteet saavat tursuilla ja koristeet olla runsaat. Pikkuvirheet kätketään tomusokerin alle.

Pätkiskakku. Ikisuosikki.

Tassupikkuleipiä ja makeita tuulihattuja. Kokeilimme tuulihattujen tekemistä ensimmäistä kertaa ja yllätyimme positiivisesti niiden helppoudesta.

Ruusukakku oli ainoa karppikakku. 

 Kylmäsavulohikakku.

Lohileivokset.

 Kylmäsavuhärkä-tuulihatut ja kinkkurullat.

Booli oli vaalean sangrian kaltaista. Alkuperäiseen menusuunnitelmaan kuuluivat myös paprika-vuohenjuustopiirakka, joka unohtui uuniin uudelleenlämmitysvaiheessa sekä matkan aikana tarjoilukelvottomiksi tärveltyneet bebeleivokset. Minähän askartelin suurimman osan  leipomuksista kotona Vantaalla valmistujaisia edeltävinä päivinä, joten oli oma työnsä kuljettaa kaikki kotipuoleen.

Lahjoja ja kortteja. Kello, Magisson  design-kakkulapio ja toinen korusetti olivat toivelahjoja, muut iloisia yllätyksiä.

Äitini kysyessä, mitä toivoisin valmistujaislahjaksi, muistin tämän Juntus-korujen Tassutellen-korusarjan. Minusta se on aivan ihana. Symboloi eläinlääkäriksi valmistumistani kaikkine tassunjälkineen ja sydämineen. Ei kuitenkaan huuda sitä, vaan vaatii lähempää tarkastelua, että kuviot huomaa. Ja vieläpä kun rannekorun sai personalisoitua kaiverruksella - päivämäärällä, eläinlääkärinumerollani ja ELL-tittelillä, oli se siinä.

 Pysyvä muisto kuluneiden kuuden vuoden päätöksestä.