Kesä(sä)istä

Viime viikonloppua kuvin. O lähti kaverinsa polttareihin Tampereelle koko viikonlopuksi ja ystäväni T tuli tänne koko viikonlopuksi seurakseni. Perjantaina olin aivan kuitti menneestä työviikosta johtuen, joten kävimme lähinnä kaupassa, uittamassa/lenkkeilyttämässä koirat ja tulimme takaisin meille katsomaan leffaa. Pitkien yöunien jälkeen heräsimme kirkkaaseen, lämpöiseen päivään. T harrastaa ultimatea, joten lähdimme Hietsuun seuraamaan siellä käytäviä beach ultimate -pelejä. Aurinko paistoi täydeltä terältä ja kaikki olivat iloisissa kesätunnelmissa. Sitä tuntee välillä itse uppoutuneensa niin tyystin eläinlääketieteen maailmaan, että teki ihan hyvää käydä välillä nuuskimassa, miten ns. normaalit ihmiset kesäänsä viettävät. Haha.

Hietsussa vietimme yhteensä ehkä pari tuntia - joka tapauksessa niin kauan, että ehdin mainiosti polttaa olkapääni. Sen, joka osoitti sinne aurinkoon päin. Tyylikästä.

Hietsun jälkeen kävimme nappaamassa koirat matkaan ja suuntasimme lenkille Oulunkylän maisemiin.

 T:llä oli mukanaan Iippua puoli vuotta vanhempi mummelisheltti Mandy, joka määritti tällä kertaa lenkin tahdin. Etenimme hissuksiin ja pysähtelimme välillä nauttimaan kesäpäivästä. Oli ihan huippua saada viettää koko kaunis päivä ulkona, ilman kiirettä mihinkään.

Ledistä on tullut melkoinen mamman mussukka - se on todella vahvasti minun perääni. Ja no, kaikenlaisen hellyyden perään ylipäätään. Vielä huomattavasti paljon enemmän kuin nuo tytöt.

Illalla grillasimme kasan ruokaa. Ulkona vietetyn päivän jälkeen kaikki maistui aivan erityisen hyvältä! Lautaselta löytyi T:n valitsemaa herkullista broileria - pakettia en tietenkään muistanut vilkaista, että olisi voinut toistekin ostaa, jääkaapissa jo pitkään lojunutta suippopaprikaa ja kesäkurpitsaa juustohöylällä ohuiksi viipaleiksi veisteltynä sekä öljyssä ja mausteissa pyöriteltynä, pekoniherkkusieniä, leipäjuustoa sekä perussalaattia. Jälkkäriksi pyöräytimme vielä jäätelökoneella pari annosta suklaarouhe-jätskiä, joka katoili ääntä kohden nopeammin kuin kerkesin kuvata. Myös lauantai päättyi leffan katseluun, tosin itseltäni jäi kuulemma 2/3 leffasta näkemättä, kun unijukka kävi poimimassa minut matkaansa kesken kaiken.

Sunnuntaiaamuna paistoin löytämäni kesän ensimmäiset kanttarellit leivän päällysiksi. O soitteli jo ennen puolta päivää, että on Itiksessä hakemassa kissoille ruokaa ja puolen tunnin päästä kotona. Tampereella vietettyjen polttareiden jälkeisenä aamuna. Olin lievästi yllättynyt, mutta positiivisesti sittenkin. 

Pojat halusivat lähteä koirien kera Kivikkoon heittelemään kiekkoa, joten nappasin mukaani kirjan ja pyyhkeen ja asettelin itseni hyvään asentoon heinikon keskelle.

Frisbeegolf-kierroksen jälkeen T lähti kotiin ja me viskomaan Taikkikselle kiekkoa. Pellon reunat kukkivat väriloistossaan ja tajusin, etten ole koko kesänä poiminut kukan kukkaa, joten pitihän tämä virhe korjata mitä pikimmiten.

 Seppele pysyi Taikkiksen päässä juuri ne ratkaisevat sekunnit, joita kuvan nappaaminen edellytti.

Loppuun vielä pakollinen rusketuksien vertailukuva. Hyvästä koko viikonlopun yrityksestä huolimatta jään vielä aika kauas tuosta O:n ihon väristä.

Kuulemma aurinkoisia päiviä on kuitenkin vielä luvassa, vihdoinkin!