perjantai 1. huhtikuuta 2016

Simply Easter


Viimeisten pääsiäiskuvien paikka.


Pääsiäiskotimme oli tänä vuonna hyvin hillitty - johtuen varmaan siitä, että pääsiäisen laittaminen jäi aika viime tinkaan. Sen syynä puolestaan taisi olla jonkinasteinen inspiraation puute. Viimeisinä neljänä vuotena meillä on aina ollut pääsiäisvieraita, tänä vuonna ei. Se kai latisti vähän fiiliksiä, vaikka ei kai saisi.

Lammasta oli kuitenkin pakko saada. Viime vuonna otimme ensimmäistä kertaa kokeiluun pulled lambin. Se oli hyvää, mutta jäin kaipailemaan ilmassa paistoaikana leijuvaa, tenhoavaa yrttien ja valkosipulin tuoksua. Tänä vuonna yritin yhdistää molempien reseptien parhaat puolet.


Lampaan pintaan hierottiin merisuolaa ja siihen tehtiin veitsellä viiltoja, joihin tuikin valkosipulinkynsiä. Päälle siveltiin kerros pehmeään voihin sekoitettua rosmariinia, timjamia ja minttua. Koko komeus kääräistiin folioon ja laitettiin kannelliseen uunivuokaan yön ajaksi.


Pian paistin uuniin laittamisen jälkeen nukahdin väsyneenä sohvalle ja nukuin kuin tukki seuraavaan aamupäivään. Tarkoituksenani oli ollut aamun tai aamuyön tunteina valella lihaa paistoliemellä muutamaan otteeseen, mutta toteutumatta jäi se suunnitelma. Samoin mikäli tuoksuhuumaa oli, nukuin siitä kyllä onnellisesti ohi. Luultavasti suurin osa tuoksuista oli kuitenkin jäänyt uunin ja foliopaketin sisään.


Lampaan kypsyysaste oli hyvä eli liha irtosi rasvoista ja sidekudoksista vaivatta haarukoiden avulla. Liha nosteltiin kulhoon ja päälle ripoteltiin tuoretta minttua ja granaattiomenan siemeniä, kuten alkuperäiseen reseptiin kuuluu.


Alkuruokana pääsiäisateriallamme oli tänä vuonna Lidlin valmista sienikeittoa. Ei mitään kovin erikoista hienon kuuloisista raaka-aineistaan huolimatta.


Pääruoka. Lammas oli uunistaan tullessaan hieman kuivan oloista, joten valelin sen päälle runsaasti siivilöityä paistilientä, mikä muhevoitti lihaa kivasti. Parhaimmillaan lammas oli kuitenkin pari päivää valmistuksen jälkeen uudelleen lämmitettynä - mureaa ja maukasta. Ja nuo granaattiomenan siemenet ovat tuossa ihania.


Lampaan lisukkeena tarjoiltiin öljyssä ja yrteissä pyöriteltyjä uunijuureksia. Aiemmin käytimme runsaasti pakasteuunijuureksia, mutta sittemmin olemme siirtyneet näihin vihannesosaston valmiiksi pilkottuihin juureksiin, jotka pysyvät hieman paremmin muodossaan.


Salaatti oli kovin panostamaton.


O:n siskolta saadut lautasliinat ja -renkaat vihittiin vihdoin käyttöön. Ovat odotelleet kaapissa sopivan juhlallista tilaisuutta, mutta liekö sellaista tulossakaan, joten mitäpä niitä säästelemään.


Joululahjaksi saamamme alkupalalusikat pääsivät niin ikään ensi kertaa käyttöön.


Jälkiruuaksi väänsin pikaisen pashajäädykkeen.


Ja tietysti juustokakun. Tein pari vuotta sitten parasta-ikinä-juustokakkua pääsiäiseksi - vahingossa ja ilman reseptiä. Kirjoittamatta raaka-aineita mihinkään ylös. Viime vuoden juustokakku taisi olla jotakuinkin samanlainen kuin tämänvuotinenkin, eli ei sellainen huikea. Mikähän se salainen ainesosani silloin pari vuotta mahtoikaan olla? Ehkä persikkasose? Tämän takia pitäisi aina jaksaa ja muistaa kirjoittaa reseptit tänne ylös.

Etenkin ne vahinkolaukaukset.

2 kommenttia:

  1. Vitsi rakastan vuodesta toiseen tätä blogiasi, joka on niin elämänmakuinen ja tuo ihanan ripauksen luksusta ja inspiraatiota arkeen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla, kiitos <3 Tuosta luksuksesta voisin kyllä itse olla vähän toista mieltä :D

      Poista