Tämänvuotinen halloweenin aika on jostakin syystä ollut todella onnellista aikaa. Onnellista ja kiitollista. Kaikki on hyvin juuri näin. O:n kanssa tuli lokakuun alkupuolella viisi vuotta täyteen, minkä kunniaksi mies toi mulle tällaisia.
Moni muu varmaan olisi toivonut ruusuja, mutta minulle tämä oli merkki siitä, että kyllä se naisensa jo tuntee.
Pieni oma halloween-maailmamme oli nimittäin silloin jo syntymässä. Tykkään niin kovasti tuosta mustan, valkoisen ja oranssin kontrastista. Ja kurpitsat, ne on ihania. Ja hiiret ja korpit. Käkkyräoksat. Kynttilät. Vanhat kirjat. Lepakot. Kissat. Ah. What's there not to love?
Onhan tuota tavaraa bileajoilta sen verran monta laatikollista kertynyt, että olisi hölmöä rakastaa niitä vain laatikoissaan varastossa. Etenkin kun viime vuonna halloween vilahti ohi Italiassa ultraäänikuvantamista opiskellessa. Kyllä tuntui tyhjältä.
Matto tosin on uusi. Haaveilin siitä monta vuotta, mutta tänä vuonna kyllästyin haaveiluun ja tilasin sopivan näköisen pienellä riskillä netistä, Mattotukku.fistä. Matto taisi lähteä samana päivänä ja olla perillä seuraavana. Älyttömän nopeaa ja hyvää palvelua sekä hyvänlaatuinen matto! Lämpimät suositteluni, jos on matolle tarvetta.
Takan päälle on kiva tehdä asetelmia.
Lepakot pääsivät tänä vuonna ikkunaan.
Graafiset kuviot toimivat kivana tehosteena.
Yksi tämän vuoden ainoista uusista hankinnoista oli yllä näkyvä kurpitsa, jonka sisällä on pienet pattereilla toimivat ledivalot. Kaunis! Kuva ei oikein tee oikeutta. Ja ehkä tuo kara olisi kiva sprayata mustaksi.
K-Raudasta tarttui matkaan pari kummituspensasta.
Viime sunnuntaina söimme kahdestaan halloween-aterian.
Alkupalaksi silmiä...
Pääruuaksi kurpitsa-broileri-parmesaanipastakastiketta mustapapupastalla.
Ja jälkkäriksi karpihkoa suklaapiirakkaa.
Mukavaa pyhäinpäivää itse kullekin!
Oi, mistä noin upeat kallot löytyivät? Täälläkin olisi haaveissa mm. kanin ja koiran kallot, mutta aitojen hankkiminen voi olla vähän turhan haastavaa :D
VastaaPoistaTiina
e-bayn ihmeellisestä maailmasta :)
PoistaOnnea vuosipäivän johdosta! ♥ Upeaa teemasisustusta jälleen. :)
VastaaPoistaKiitos Piivi <3
PoistaOn kyllä taas upean näköistä! Myöskin kiinnostaa, mistä kallot ja entäs nuo pienet luut :3
VastaaPoistaKallot löysin e-baysta ja jos tarkoitat luilla noita ns. strösseleitä niin ne ovat Confetista.
PoistaHEI! Haluaisitko ottaa minuun yhteyttä sähköpostin kautta? Haluaisin kysyä eläinlääketieteellisestä sekä sinne hakemisesta yhtä ja toista... :) s-posti on en-ni99@hotmail.com
VastaaPoistaMulla ei oikeastaan ole tällä hetkellä käytössä ns. julkista sähköpostia. Haluaisitko kysyä täällä kommenttiboksissa, niin ehkä muutkin hyötyisivät? :) Jos ylipäätään osaan edes enää vastata, kun omasta hakuprosessista alkaa olla niin kauan :D
VastaaPoistaMahtava tuo pieni valokurpitsa, onko sekin ebay-löytöjä?
VastaaPoistaSe oli ihan Cittarista :)
PoistaMoikka! En tiiä kirjotanko nyt oikeeseen paikkaan tätä kysymystä, mutta en oikeastaan tiedä keneltä muulta kysyisin. Toivottavasti sua ei haittaa.. :) Opiskelen lukion ekaa vuotta tällä hetkellä ja onneksi olen jo pitkän matikan ja kemian yms. ottanut. Mitään suurempia huolia opiskelun kannalta ei oikeastaan ole. Olen tehnyt aika selväksi mihin haen ja milloin. Osa ihmisistä on ollut todella ihania ja tukeneet paljon.. Mutta koen kuitenkin, että mun perhe mua painostaa aika hanakasti ihmispuolelle. Olen yrittänyt perustella tätä parhaani mukaan, ettei se motivoi mua samalla tavalla ja tämä eläinpuoli on mun kutsumus. Oliko sulla ikinä tälläistä? Miten sä selviydyit, ja mitä vastailit?
VastaaPoistaMulla on eräs sukulainen eläinlääketieteen puolella ja hän kehottais kanssa hakemaan mieluummin ihmislääkärin ammattiin. Hän myöskin varoitteli mua työtilanteesta ja palkkatilanteesta.
Olen nyt tullut vaikeaan risteykseen. En ole valmis luopumaan unelmastani, joka on mulla ollut aina, pelkästään muiden ihmisten mielipiteiden taki, vaikka jollain olisikin ihan perusteltu syy tähän. Tottakai sehän olisi täysin anaalista, jos (ja kun ;D) pääsen eläinlääketieteelliseen ja valmistun, enkä saakkaan töitä. Mutta tiedän, että jos en edes yritä, niin tulen katumaan sitä pitkään. :( En tiedä mitä odotan sinun vastaavan, en mitään kai, mutta toisaalta haluan kuulla myös sunkin mielipiteen. Kiitos paljon! Sun blogi on ollut aivan uskomaton motivaationlähde jo todella kauan.
Kiitos sinusta! :)
Nea ei ole vielä sinulle ehtinyt vastata, mutta voisin ehkä antaa oman näkemykseni eläinlääkiksessä opiskelusta. Itselleni eläinlääkikseen hakiessa oli ensisijaisena kriteerinä toki eläimet, mutta toissijaisena kriteerinä vielä tuolloin toitotettu "varma työllistyminen" ja hyvä palkkaus. Opintojen edetessä olen huomannut, että itseäni ainakin jännittää kovasti tulevaisuuden työtilanne, etenkin kun haluaisin pieneläinpuolelle suuntautua. Tämä ala ei myöskään ole paras mahdollinen, jos haet eläinlääkikseen vain eläinrakkauden takia - on huomattavasti helpompaa hankkia hyväpalkkainen ja mahdollisesti vähemmän stressaava ammatti ja helliä omia lemmikkejä vapaa-ajallaan. Itselleni kuitenkaan ihmislääkis ei yksinkertaisesti ollut vaihtoehto, siksi olen edelleen eläinpuolella. JOS olisin kokenut minkäänlaista vetoa ihmispuolelle, olisi kannattanut ehdottomasti suunnata sinne. Jos valinta jälkeenpäin kaduttaisi, voisi opiskella eläinlääkäriksi jälkikäteen - niin jotkut ovat tehneetkin.
PoistaVanha kysymys, mutta otanpa silti itseäni niskasta kiinni ja vastaan :) En ole juuri moiseen törmännyt, koska lähipiirini tietää, miten tärkeitä eläimet ovat minulle aina olleet ja että motivaationi hakeutua eläinlääkäriksi liittyy juuri siihen, ei lääketieteeseen sinänsä. Olen ehkä kaksi kertaa kuullut vastaavanlaisen kommentin ja jättänyt sen ihan omaan arvoonsa, koska niin sanoneet ihmiset eivät ole tunteneet minua :) Minulle ihmispuoli ei ole, eikä ollut vaihtoehto. Klinikkaeläinhoitajuus, eläinfysioterapeuttius ja eläinkaupan myyjyys kyllä :D Ja psykologiaa meinasin lähteä lukemaan... ja kieliä.
PoistaSanoisin, että ei omasta unelmastaan luopumista muiden mielipiteiden takia kannata edes harkita. Sun elämä, sun päätökset, sun onnellisuus vs. epäonni :) Usko itseesi, niin eiköhän niitä töitäkin löydy! Tsemppiä <3
Hei ! Kai vielä joskus jatkat kirjoittelua? :) Tulin taas katsomaan tätä ihanaa blogiasi... Alusta asti seurannut niin nyt iski ihan ikävä niitä ihania kuvia ja juttuja... <3 Terveisin, Heidi
VastaaPoistaAivan ihanasti sanottu, kiitos <3 Ehkäpä voisin :)
PoistaHei, tulin myös katsomaan olisiko tänne tullut mitään, kun ei ole Bloggerissa näkynyt mitään vähään aikaan. Ikävä juttujasi!
VastaaPoistaVoi miten mieltä lämmittävää kuulla! Ehkäpä voisin jotakin raapustella tässä lähiaikoina.
PoistaTäällä myös kaivataan sun postauksia, alusta asti tullut luettua ja nyt meinasi hätä iskeä. :)
VastaaPoistaAww <3 Yritän ryhdistäytyä :)
PoistaHeips! Minä myös käyn aina välillä kurkkaamassa, olisiko tullut uusia postauksia :) toivottavasti jaksat vielä kirjoitella meidän vanhojen lukijoiden iloksi vaikka ihan vaan silloin tällöin! -Ellu
VastaaPoistaHeip! Lupaan yrittää :)
Poista