Kuulumisia ja kuvia viime viikonlopulta sekä menneeltä viikolta. Piti jo alkuviikosta postailla, mutta keskiviikon tentti ja muut pikku projektit vaativatkin huomionsa...
Yllä yksi tämän hetken kivoimmista projekteistamme: joulukalenteri, jonka parilliset luukut täytän minä O:lle ja parittomat O minulle. Jännä nähdä, mitä toinen keksii, kun kuulemma ei ole vielä yhtäkään luukullista ostettuna ja kun yritin antaa vinkkejä, minkä tyylisiä juttuja pusseihin voisi ujuttaa, tuli pyyntö, etten ohjailisi enempää. Ei sitten, ollaan hiljaa ja odotellaan!
Mulla on jo melkein kaikki, jotain pientä täydennystä pitäisi vielä hakea. Kalenterin pussit askarreltiin siis ihan valmiina saatavista joulupusseista, joihin liimattiin palat tuollaista koristepaperia numeroiden rustaamista varten.
Toinen kiva juttu: kissojen ensimmäinen uusi puu saapui. Tai no, puu ja puu - raapimistynnyrihän tämä. Zooplussan perinteinen Diogenes XXL. Toivottavasti se ei lahoa ihan samaa vauhtia kuin Atlakset. Utu yritti purra siinä roikkuneet höyhenlelut välittömästi irti, joten katsoin viisaammaksi irrottaa ne heti alkumetreillä naruonnettomuuksilta välttyäksemme. Lelut saavuttivat suuren suosion ihan irrallisinakin ja niiden perässä onkin menty kovaa koko viikko!
Vaikka Utu varsinaisesti omikin tynnyrin itselleen, on kaverikin hyväksytty yläpetiä jakamaan muutaman kerran. Ja välillä Utukin pääsee vierailulle Jodan linnaan, eli terasilta väliaikaisesti makuuhuoneeseen siirrettyyn Catherine-puuhun, josta on hyvä tiirailla lintuja. Tämähän hankittiin alunperin pentu-Jodan turvapaikaksi ja sellaiseksi se todellakin on vuosien saatossa muodostunut. Sitäkin tosin jouduimme madaltamaan ylimmän tolpan huojumisen vuoksi.
Loppuviikosta saimme vihdoin tytöille myös tilaamamme kuonokopat, jotka mahdollistavat koko lauman yhtäaikaisen irti pidon. Törmäsin jollakin koirapalstalla keskusteluun, jossa monet kertoivat käyttävänsä useinkin kuonokoppia (sellaisia muovisia, väljiä ristikkomalleja, joissa saa juotua ja oltua muutenkin normaalisti) lenkeillä tai muissa tilanteissa, joissa koiriin ei voi täysin luottaa. Samalla hetkellä muistin, että ongelmakoirakouluttaja oli suositellut meillekin kuonokoppien hankintaa koulutustilanteita varten (ja sen teimmekin, mutta kouluttajan suosituksesta hankimme kankaiset versiot, jotka häiritsivät koiria), joten päätimme kokeilla. Ja kas, eivätpä kopat tyttöjen elämää haitanneet, vaikka tulikin tilattua vähän turhan suuret. Eivät ottaneet kertaakaan yhteen, eivät edes yrittäneet. Sen sijaan näimme jopa pari leikkiin kutsua ja yhdessä juoksentelua. Ehkä ne aistivat meidän koppien luomasta turvallisuuden tunteesta aiheutuneen rentoutuneen mielentilamme? Niin tai näin, yhteenvetona: jee!
Illalla päätin kokeilla karppia rahkajuustoreseptiä toivoen, että tästä saisi uuden herkun joulupöytään. Resepti koostui purkista rahkaa, kahdesta purkista kermaviiliä ja mausteista.
Yön yli siivilässä valumassa ja tässä lopputulos.
Maku oli ihan hyvä ja ulkomuodollisestikin tuo muistutti kotijuustoa, jollaista olisin halunnutkin siitä tulevan. Harmillisesti rakenne vain jäi todella pehmeäksi ja tuorejuustomaiseksi. Sääli!
Vuoden ensimmäiset heisse Elsässerit sen sijaan onnistuivat ja viime joulun lahjalasit pääsivät ensimmäistä kertaa käyttöön.
Saunan jälkeen uni maittoi uusissa puhtaissa lakanoissa.
Maanataina esitimme seminaarityömme lehmistä vesivälitteisten epidemioiden tartuntalähteinä ja antibioottiresistenssin leviämisestä kotieläinten ja jätevesien välityksellä ja keskiviikkona oli tosiaan tentti vesi- ja sisäilmahygieniasta. Se olikin sitten viides tentti tälle lukukaudelle ja toiseksi viimeinen sellainen. Vielä olisi jäljellä lopputentti joulukuussa sekä yksi ryhmätyö, joiden jälkeen alkaa olla tämä lukukausi taputeltu.
Tänään olisi luvassa vielä joulukorttien askartelua ja eksovihon täydentelyä jatkokoulutuksen materiaaleista. Päädyin nyt kokoamaan eksoasioita, eli diagnostiikkaa, lääkityksiä, tukihoitoja ynnä muita tärkeitä juttuja ihkauuteen, Barcelonasta hankkimaani vihkoon ja onnistuin vieläpä löytämään siihen teemaan sopivia kiiltokuvia tulevien työpäivien piristykseksi.
Eipä siis muuta kuin ihanaa alkavaa viikonloppua itse kullekin!
Ihanat koristelut olet tehnyt vihkoon! :)
VastaaPoistaTosi kiva kuulla, että teillä kuonokopat ovat auttaneet. Itsekin olen harkinnut sellaisen hankkimista toiselle koiristamme, mutta se tuntuu jotenkin niin leimaavalta "tuo koira on aggressiivinen/tuo omistaja ei saa pidettyä koiraansa kurissa". Meillä ongelma (meillä ei ole autoa) ovat mm. junalla kulkemiset. Sinne haluaisin kopan, siksi ajaksi kun pitää kävellä käytävää muiden koirien ohi omalle istumapaikalle. Mutta luulen että ei kovin hyvällä katsottaisi, että junaan tuo koiran joka pelkää muita koiria niin paljon että yrittää puolustaa itseään käymällä päälle.
Ongelma on myös lenkeillä: toisen koiran tullessa vastaan pelokas koiramme ylivirittyy ja käy sitten toisen koiran mentyä ohi meidän toisen koiran kimppuun. Olen aika epätoivoinen, kun miehen kanssa tilanne ei ole niin paha. :( Ehkä se juuri siksi mun kanssa käyttäytyy pelokkaammin, kun aistii mun hermostuksen? Ollaan yritetty kouluttaa, mutta ei olla saatu tapaa täysin kitkettyä. Jossain vaiheessa se lieveni, mutta nyt on taas pahentunut.
Ja mä en edes tiedä, miksi se muuttui tuollaiseksi. Yli 1-vuotiaaksi ei ollut mitään ongelmia. Koiristamme vanhin kuoli ja keskimmäinen lähti vähän sen jälkeen kasvattajalle synnyttämään pennut ja näiden kahden asian jälkeen nuorimman koiramme luonne muuttui täysin siitä suloisen leikkisästä, hieman varauksella muihin suhtautuvista siihen että se puree toisia koiria ja jopa ihmisiäkin, kun pelkää niin paljon. Se on ollut iso ahdistusaihe mulle :(
Kiitän :)
PoistaJoo muakin vähän hävettää, että mitähän ihmiset ajattelee, jos näkee kaksi _shelttiä_ kopat päässä :D Kuitenkin kohtalaisen helppona ja ihmisrakkana pidetty rotu ;) Mutta ei auta kuin olla piittaamatta, kun itse tietää paremmin. Ja toisaalta me pidetään noita koppia lähinnä kun ollaan poissa ihmisten ilmoilta plus nyt muutaman kerran autossa, eli ei ole ihan kauheasti yleisöä noin keskimäärin.
Totuus kuitenkin on se, että se joka koppaa käyttää, osoittaa olevansa fiksu, tuntevansa koiransa ja ottavansa kanssaihmiset sekä -koirat huomioon. Siinä mielessä laittaisin varmaankin ihan rohkeasti vain kopan päälle junaankin ja yrittäisin olla immuuni ihmisten mahdollisille reaktioille. Onhan se nyt parempi, että on se koppa, kuin että jotain sattuu. Junissa eläinvaunut ovat yleensä ahtaita etenkin isoille koirille ja asettavat sosiaalisia haasteita toisilleen vieraille koirille. Vaikka oman koiran tuntisikin, voi toinen koira käyttäytyä arvaamattomasti, kun nokakkain joudutaan. Sillä varmaan perustelisin tuon kopan, jos siitä joku alkaisi urputtaa. Ja tosiaan oma rentous ihan varmasti vaikuttaa myös koiran olotilaan. Voisi auttaa myös noissa ohituksissa? Tällaisen verkkokopan läpi pystyy myös palkkaamaan hyvän käytöksen.
Tsemppiä kovasti sinne, voin niin samaistua tuohon ahdistukseen <3 Mikäli tuntuu, että omat rahkeet eivät riitä, kannattaa ottaa yhteyttä ihan ongelmakoirakouluttajaan, josko sitä kautta saisi vinkkejä. Ei kannata antaa periksi, sen ovat ainakin nämä meidän ongelmat ja niissä saavutettu hidas edistyminen todistaneet!
Heh, mekin tehtiin tänä vuonna itse joulukalenteri. Oli kanssa tarkoitus, että Make laittaisi osaan mulle jotain, ja minä osaan hänelle, mutta ei siitä sitten mitään tullut :D Satuin tilailemaan netistä itelleni sellaisia pikkusia juttuja, jotka sopi hyvin tohon kalenteriin, joten päädyin kokoomaan koko kalenterin itse. Sinänsä vähän tylsää, että minä tiiän nyt kaiken, mitä sieltä paljastuu... Mutta luulen, ettei Make olis vieläkään saanut yhtäkään luukkua valmiiksi jos oltais tehty niinkuin alunperin oli tarkoitus.
VastaaPoistaHaha :D No noin saa ainakin mieleisiä juttuja kalenterin täydeltä! Ei huono lainkaan :D
PoistaMekin tehtiin vastaavanlainen kalenteri korteista! Jos vaan kehtaat edes välillä kertoa mitä olet saanut ja antanut niin olis kiva :) Muutaman oon jo miettiny, mutta paljon on vielä tyhjää ja varmaan täytän kalenteria vähän myös arjen kiireiden mukaan.
VastaaPoistaJuu, voin yrittää laitella :) Me täytettiin kalenteri jo etukäteen, niin ei tarvitse/voi sitä sen koommin enää murehtia :)
PoistaMinäkin olen miettinyt kuonokoppaa. Vanhemmalla herralle, hän ei tule (tai ei ole tullut moneen moneen vuoteen) toimeen minun veljeni gööttiuroksen kanssa. Yhden kerran kun ottivat yhteen, niin se oli siinä sitten. Niin oon miettinyt tosiaan Luigille kuonokoppaa, juuri sellaista muovista mistä se saisi vettä juoda ja läähättää ja olla normaalisti. Voisitko laittaa linkkejä tai kuvia minkälaiset kuonokopat te ostitte? :)
VastaaPoistaOmien kokemustemme perusteella voin kyllä suositella :) Koirat joutuvat keksimään jonkin muun keinon kommunikoida kuin hampaiden käytön... tai ainakin jos jokin kärjistyminen tapahtuu, niin vammoilta vältytään.
PoistaMeille tuli muiden suosituksista tällaiset: http://www.kepeataival.fi/kauppa/whippet-muovikoppa.html
Harmillisesti hiukan turhan suuret shelteille, mutta kyllä nuo nyt ainakin toistaiseksi menevät, kun eivät ole siinä määrin haitanneet, että tytöt olisivat alkaneet yrittää ottaa niitä pois. Syöminen ja juominen onnistuvat myös hyvin, kun leuka mahtuu liikkumaan. Hihnaan jouduttiin kyllä tekemään itse lisäreikiä, jotta pysyvät päässä.
Heippa! Piipahtelen täällä aina aika ajoin vilkuilemassa koiruuksien juttuja. Pisti näin sheltin omistajana silmään, että teidän koiraset näyttää niin puhtoisilta silkkiturkeilta, että minkälaisella pesuruljanssilla tuo onnistuu? Itsekin annan koirien olla sohvalla/sängyllä, mutta kyllä se meillä näkyykin ja päällisiä saisi pestä kokoajan. Oma shelttini on toki todella tuuhea turkkinen kuran kerääjä, mutta miten teillä kaiken hiekan kulkeutuminen sisälle estetään? En millään viitsisi itse pestä mahanalusia viittä kertaa päivässä..
VastaaPoistaNoo, myönnän, että ei mekään olla mitään kaikkein neuroottisimpia koirien pesijöitä, mutta pakkohan se näillä keleillä on tassut pestä melkein jokaisen ulkona käynnin päätteeksi. O on kyllä hyvin tarkka välttelemään kaikkia lätäköitä ja kurakohtia ja selviää usein pelkällä tassujen pyyhinnällä. Ilman minkäänlaisia toimenpiteitä sänky kyllä täyttyy hiekasta alta aika yksikön. Meillä on eteisessä sellainen koirien mikrokuitupyyhe, jolla saa putsattua pienet kurat ilman suihkuttelua. Mutta kyllä sitä eilisen metsälenkin jälkeen meni tovi jos toinenkin, kun huuhdeltiin suolampaireiden lietettä ja irroteltiin takiaisia turkista :D
PoistaAika paljon varmaan vaikuttaa myös lenkkimaastot, eli joutuuko lähtemään joka pissatukselle hiekkateitä pitkin (=paljon kuraa), vai pystyykö niitä välttämään (=asfalttilreitit).
Kivannäköinen tynnyri! :) Ja jee, hyvä tytöt! ♥
VastaaPoistaKiitti! Ja niinpä, jee <3 Oli eilenkin ihan huippumukava metsälenkki :)
PoistaLöysin sun blogin noin viikko sitten kun haeskelin tietoa kissan raakaruokinnasta..kiva blogi, kiinnostava!
VastaaPoistaTuo kalenterijuttu on kiva idea :) Toteutin miehelleni yllätyksenä "kirjekuorikalenterin". Kuoret sisältävät rakkaudentunnustuksia, lupauksia (mm. 15min hieronta, rentoutus...) ja yhtenä päivänä kuoressa on konserttiliput :)
Vielä elämiin palatakseni...voisinkohan sulta kysyä vinkkiä kissanpentuni siisteysongelmiin? En oikein luota nettipalstoihin + en vielä raaski viedä eläinlääkäriin kun en tiedä onko vika minussa kasvattajana vai kissassa. Meillä on siis maatiaiskissanpentu, nyt noin 6kk ikäinen. Huolella madotettu, ei rokotettu, ei leikattu narttu. Sillä on kaks ongelmaa: se pyyhkii pyllynsä meijän olkkarin mattoon :S ja pissaa päivittäin hiekkalaatikon viereen. Yks päivä se oli jotenki kipeän oloinen, vetäytyvä ja huomattiin, että sen pupillit oli noin 5min erikokoiset. Sitten ne yhtäkkiä palautu normaaleiksi ja kissa jatko taas normaalia villiä, erittäin sosiaalista elämäntyyliään.
Me on pyyhitty kissan takamusta märillä vanulapuilla ja kielletty aina kun huomataan sen menevän matolle pyyhkimään pyrstöään..yleensä se vaan ehtii pyyhkiä pyllynsä mattoon ennen kieltoa. Pissa-asian kanssa ei oo edetty mitenkään. Siivoan päivitätin 1-5 kertaa pissat siitä laatikon vierestä. Oon pessy fairilla ja normi siivousaineella ja laittanu kissankarkotetta päällle. Ei auta. Parketti alkaa olla aika surullisen näkönen :( Jos jaksat ja ehdit niin kerro mulle mitä kannattais tehdä. En missään nimessä haluais hankkiutua eroon tuosta kissasta, koska se on maailman kiltein ja söpöin otus.
Kiva kuulla ja tervetuloa :) Ihanan romanttiselta kuulostaa tuo sun luomuksesi, vau! Varmasti mieleinen :)
PoistaHankalan kuuloinen ongelma, jonka setviminen vaatisi mieluusti vähän enemmän taustatietoja ja kissan tutkimista, kuin tässä on mahdollista saavuttaa. Muutamia ajatuksia kuitenkin: onko kissan vatsa jatkuvasti löysällä, jos pöksyihin tarttuu koko ajan kakkaa? Meillä näin on käynyt ehkä 2-3 kertaa koko sinä aikana, kun meillä on kissoja ollut, eli kuulostaa kyllä epänormaalilta. Onko kyseessä pitkäkarvainen kissa? Jos, voisiko pöksykarvoja leikata hiukan lyhyemmiksi? Onko teollisella ruokavaliolla? Raakaan siirtyminen voisi kiinteyttää ulostetta sen verran, ettei takertuisi. Nuorilla kissoilla myös erinäiset loiset saattavat jyllätä, jos maha on kuralla. Onko madotettu? Giardiakin on kohtuu yleinen löysän vatsan aiheuttaja ja diagnoosi vaatisi ulostenäytteen tutkimisen.
Laatikon ohi pissaamisesta: millainen laatikko, millainen hiekka? Onko käyttänyt sitä alusta asti yhtä heikosti? Onko muita kissoja talossa? Tulehdus -> kipu -> kivun yhdistyminen hiekkalaatikkoon -> laatikon välttely voivat myös aiheuttaa ohipissaamista ja tulehdus kannattaisi poissulkea tutkituttamalla pissa. Pennulla myös erinäiset virtsateiden kehityshäiriöt ovat mahdollisia. Tai jos kovin nuorena vieroitettu, ei ehkä ole ollut emoa opettamassa?
Kuten sanottu, nämä kissojen laatikko-ongelmat ovat kohtuu yleisiä ja voivat johtua useista syistä ja terveydelliset kannattaa ehdottomasti sulkea pois tarkemmin tutkimuksin :)
Kiitos:) Mä luulen että sillä ainakin on osuutta asiaan, että tuo on tosiaan ihan maatiaiskissa eli emo ei oo opettanu hiekkalaatikkokäytöstä/pyllyn pyyhkimistä. Alkuun vatsan kanssa oli enemmänkin ongelmia, mutta viljattomien ruokien myötä vatsaongelmat on alkanu helpottaa ja kakka huomattavasti kiinteytynyt. Mutta täytynee varmaan viiä johki perustsekkaukseen koko kissa, niin tuleepahan poissuljettua tulehdukset ym. Eilen laitoin sille eri paikkaan toisen laatikon, niin heti se sinne kyllä kävi parit pissat tekemässä :))
PoistaOisko sillä sitten yhdistynyt siihen vanhaan laatikkoon joku ikävä kokemus? Perustsekkaus on kuitenkin varmaan ihan hyvä idea :) Tsemppiä!
PoistaKas, raapimistynnyri. Juuri pähkäilen mikä sopisi kissalleni raapimispuuksi - toistaiseksi ainoa kelpuutettu on ollut nojatuoli :( joka pian lentää kaatopaikalle. Raapimistynnyri on ollut mietintälistalla, koska siinä on enemmän raapimispinta-alaa. Muistuttaa siis jonkin verran huonekalua. Painaako tuo hirveästi? Mitein, että jos Zooplussan tilaus meneekin postiin, jos en ole kotona, ja pitäisi raahata laatikko sieltä...
VastaaPoistaKohtuullisen näppärä tuota on siirrellä sisätiloissa, mutta laatikko oli kieltämättä aika kunnioitusta herättävä. Lähetti vaikutti sanoin kuvaamattoman helpottuneelta, kun tulin avaamaan oven, eikä hänen tarvinnut raahata laatikkoa enää pois :D Eli ehdottomasti auton kanssa lähtisin hakemaan, jos paketti postiin päätyisi. Ei niinkään sen painon, mutta paketin koon ja muodon vuoksi :) Tyytyväisiä ollaan kyllä toistaiseksi oltu, niin kissat kuin ihmisetkin!
PoistaOliskohan sulla ell-päivistä jotain postausaihetta? :) Olisi mielenkiintoista lukea, että millaista asiaa siellä tänä vuonna käsiteltiin.
VastaaPoista