lauantai 7. marraskuuta 2009

Walking in a Winter Wonderland



Ensilumi satoi Vantaalle 5.11.2009. Omaan mielialaani ensilumen tulo vaikuttaa aina suuresti, koska lumi tuo mukanaan paljon valoa pimeään loskakeliin verrattuna. Itse kun tunnun tuohon valon määrään aika merkittävästi aina reagoivan. Näistä kuvista huomaa hyvin myös sen, mikä pikkupaikkakunnan asukkaalle oli tänne muuttaessa uutta - taivas ei pimene koko yönä, vaan säilyttää tuollaisen punertavan hohteen teollisuus- ja katuvaloista johtuen. Melko kaunista jopa :)











Oli pakko keittää glöginmakuista teetä ja laittaa pähkinöitä tarjolle jouluiseen kulhoon. Sytytinpä jopa kynttilän keittiöön, mutta jokin joulutuoksuinen versio pitäisi lisätä ostoslistalle.



Aika loskaiseksi tuo lumi on kyllä jo sulanut, vaikka tänään koitti lisääkin sataa. Olen kuitenkin positiivisesti yllättynyt, että täällä ylipäätään sataa lunta edes pariksi päiväksi, koska kaikki ovat pelotelleet mustasta talvesta...

Muuten olen vain nyt loppuviikosta koettanut saada opiskeluhommia tehtyä. Lihakset tuntuvat edelleen olevan paremmin hallussa kuin luut, mutta saas nähdä miten käy, kun sitten taas alan valmistautua tenttiin. Nyt olen kuitenkin päässyt leikkelemään jo koiraa, kissaa, lehmää, lammasta ja hevosta, eli kaikkia tarjolla olleita. Kissa pikkuisine lihaksineen on varsin haastava, kuten tänään viimeviikkoisia rästipreparointeja tehdessäni sain huomata, mutta toisaalta se on hevoseen ja muihin suurempiin eläimiin verrattuna todella nopea preparoitava. Kovin mielenkiintoista on ollut, vaikka joskus etukäteen mietin, olisiko minusta leikkauksia eläimille tekemään. Eri asiahan sitten vielä on se, kun saamme todella eläviä eläimiä eteemme...

Ensi viikolla olisikin Solun aineenvaihdunnan eli biokemian tentti ja siihen asti on nyt "lukulomaa".



Moni lähti viettämään sitä kotipaikkakunnalleen. Saas nähdä, millainen HIN1-kierre saadaan meillekin pian aikaan :P Saatan tosin itsekin lähteä huomenna käymään taas kotopuolessa - sunnuntain isänpäivän kunniaksi. En kuitenkaan ole vielä aivan varma, tahtoo taas tämä nukkumaanmeno venyä. Ja on sitä paitsi ihanaa olla pitkästä aikaa kotona, ilman mitään kiirettä mihinkään - ainoana huolena vain tuo lähestyvä tentti.



Onneksi joku kuitenkin vienolla vihjailevalla tavallaan pitää huolen siitä, ettei emäntä pääse liiaksi unohtumaan glykolyysin, pentoosifosfaattisyklin tai termodynamiikan ihmeelliseen maailmaan ;)

2 kommenttia:

  1. Ettet vain asuis samoilla "kulmilla" ku minä? :D Näitä kuvia kattellessa tullu tuttuja maisemia vastaan. Tikkurila/Jokiniemi... yms?

    VastaaPoista
  2. Ihan tarkkaa asuinpaikkaa en täällä aio kertoa, mutta ei tästä pitkä matka Tiksiin juu ole :)

    VastaaPoista