Vinkkejä pääsykokeisiin #1

Näitä vinkkejä ja kikkakolmosia on myös pyydelty, joten ajattelin postailla näitä vaikka kolmen sarjoissa sitä mukaan, kun tulee toiveita tai kun itselle tulee mieleen. Jonkun verran toki jo listaakin kasasin, mutten halua tehdä näistä mitään yhtä megapostausta, joten kokeillaan näin. (Alkaapa mennä kovin pk-painotteiseksi, toivottavasti ne kaikki kaksi muuta lukijaa eivät kyllästy !)

1. Miten valmistautua aineistotehtäviin?
Aineistotehtävä lienee nykymuotoisen lääkiksen pääsykokeen tehtävistä hankalin opiskelijalle valmentautua ja tarkastajalle korjata objektiivisesti. Hyvänä harjoituksena voi kuitenkin pitää jo sitä, jos on lukiossa tai muissa opiskelupaikoissaan joutunut vastaavaa tekemään. Tehtävätyyppinä tämä on kuitenkin sellainen, että täysiä pisteitä on kovin vaikea repiä. Arvostelijoilla kun on tarkat kriteerit siitä, mitä tekstissään pitää mainita ja pääsykoekokelaan on vaikea lähteä näitä parametrejä etenkään pääsykoetilanteessa arvioimaan.

Itsekin pelkäsin viime kevään aineistotehtävän ("Vertaile aineiston perusteella aikuisilla ja lapsilla tapahtuvia verenkiertoelimistön muutoksia saunomisen aikana ja sen jälkeen") arviointia ehkä eniten, koska kuulin jonkun kirjoittaneen lähes tulkoon kaikki ne asiat, joita vastausanalyysissa mainittiin ja saaneen vain 4/20 pistettä. Oma saaliini oli 12/20 pistettä jälkeenpäin luettuna hieman epäselvästi koostetusta tekstistä huolimatta :)

Niinpä sanoisinkin, että yksi pahimmista virheistä pääsykokeessa on jäädä liian pitkäksi aikaa esseetehtävään kiinni. Siihen kun voi kuluttaa vaikka koko koeajan ja saada silti vain murto-osan pisteistä. Niinpä ajankäyttöään kannattaakin järkevöittää siten, että katsoo ensin, mitä aineistosta kysytään ja lukea se sitten alleviivaillen ja sivuhuomautuksia (siis esim. huutomerkkejä) marginaaleihin tehden. Suurta osaa artikkelista ei yleensä tarvita, joten osan voi lukaista vain pintapuolisesti läpi, jos esim. väliotsikko antaa epäilykseen aihetta.

Niinpä itse skippasin aluksi koko tehtävän kokeessa ja keskityin loppupuolen fysiikan ja kemian tehtäviin ensin eli yritin noukkia ns. helpot pisteet ensin pois. Esseeseen kävin kiinni vasta, kun aikaa oli tunti-pari jäljellä, enkä ehtinyt tehdä siitä mitään luonnosta etukäteen - sen kun poimin vain faktoja paperille. Varsinaista Galenoksen tietojen osoittamista ei tämän vuoden aineistokysymys juuri edellyttänyt, koska kysyttyä aihetta ei kirjassa suoranaisesti puida. Verenkierron suureiden ja perusperiaatteiden ymmärrys Galenos-tasoisesti oli kuitenkin tarpeen tekstin ymmärtämisen kannalta.

Vastausanalyysissa korostetaan hyvää jäsentelyä ja kokonaisuutta, harkittua esimerkkien käyttöä ja vertailua eli erojen ja yhtäläisyyksien ilmi tuomista. Aika samaa kauraa kuin esim. äidinkielet esseetkin :)

Miten tähän koitokseen sitten voisi valmistautua? Valmennuskurssit ovat yksi keino, koska useimmat ymmrtääkseni teettävät ihan vastaavia tehtäviä kursseillaan ja niistä saa sitten palautteen. Jos ei käy valmennuskurssia, voi vastaavia tehtäviä teettää vaikka kaverillaan/lukupiirin kesken. Esseen kirjoitusta helpottaa, jos tieteellinen teksti on jo ennalta tuttua luettavaa, eli esim. Duodecimin tai vastaavien alan lehtien lukeminen (löytyy vaikka kirjastoista) voi olla avuksi.

2. Muistisäännöt
Gallea lukiessa monia asioita on pakko takoa päähänsä ulkoa ja tässä urakassa muistisäännöt auttavat huomattavasti.

Itse käyttämiäni olivat mm.
 "Afferentit tuovAt Aivoihin, Efferentit viEvät Elimistöön"

"Na naapurissa, K kotona"

Aivohermoista:
"Haisuli (I) näki (II) silmänliikkeet (III),
tela-kolmonen (IV ja V)
loitontaa (VI) kasvoja (VII)
Kuulee (VIII) kielen kitaa (IX) kiertävän (X)
Lisäksi (XI) kieli liikkuu (XII)."

Aika hölmö muistisääntö oikeastaan, mutta toimii :)

Toinen samasta aiheesta:

"Some say money matters but my brother says big boobs matter more"
(s=sensorinen, m=motorinen, b=both=molemmat)

"AGU puree" (kuvittele närkästynyt, pureva Aku Ankka) eli Adeniini ja GUaniini ovat puriiniemäksiä, loput (tymiini, sytosiini ja urasiili) pyrimidiiniemäksiä.

Glukoosi: (OH-ryhmät): ylös - alas - ylös - alas - ylös - kuten auton vaihteet. Kun opettelee glukoosin, on helppo opetella muutkin sokerit, kun muistaa vain, mikä yksittäinen ryhmä kussakin on eri tavalla.

Enemmän ja ehkä parempiakin esimerkkejä löytyy tietenkin täältä: https://epione.fi/alyvuoto/index.php/topic,2052.0.html

Toinen hyvä keino kasvattaa muistin kapasiteettia, on numeroida asioita ja sitten helposti muistaa, että tälle ilmiölle oli kolme syytä ja kaksi seurausta ja sitä kautta on helpompi koota vastauksia. Tähän voi harjoitella omasanaisin muistiinpanoin kirjoittamalla vastaavat numerot sulkuihin, eli esim. "Diabetes (4+5)?" ja yrittää myöhemmin muistaa ne neljä syytä ja viisi seurausta.

3. Askartele "avattu" kaavakokoelma
...ja kertaile siitä fy/ken asiat näppärästi vielä vaikka ennen koetta. Itse luin omaani (Huippuvalmennuksen pohjalle tehtyä) vielä pk:ta edeltävänä yönä ja ilman ko. toimenpidettä olisin tuskin muistanut lämpölaskujen yksiköitä seuraavana päivänä oikein :)

Käytännössä "avattu kaavakokoelma" sisältää siis pääsykokeissa jaettavan kaavakokoelman hieman löyhemmin ladottuna, eli niin että väliin mahtuu kirjoittamaan. Itse kirjoittelin sitten kaavojen viereen kaikki ne suureet ja yksiköt, joita en vaikka unissani uskonut muistavani ja jaoin kaavarykelmän osioihin (hengitys, verenkierto jne), mikä helpotti kokoelman hahmottamista ja kaavojen löytämistä tarpeen vaatiessa.

Liitin mukaan myös itse piirtämäni kuvat tärkeimmistä kemiallisista yhdisteistä, jotka piirustustehtävien varalta myös opettelin ulkoa.

Värien käyttö on hyvinkin suositeltavaa :)