Työstäni en viitsi liikaa blogiin kirjoitella, mutta sen voin toki kertoa, että enimmäkseen pyörittelen käsissäni röntgenkuvia. Varsinainen kuvien arviointi ei mun työnkuvaan tietenkään kuulu, sen hoitavat eläinlääkärit, mutta ihan pakostikin sitä tulee siinä sivussa koko ajan nähtyä, joten jotakin siitä toivoisin jäävän myös käteen. Radiologiaahan meillä ei vielä ole mitenkään opinnoissa käsitelty, joten aika maalaisjärjellä mennään toistaiseksi. Onneksi luut ja nivelet ovat sentään tuttuja: eipä mennyt kauan, että tulin näitä kaikenmaailman processuksia eli luiden ulokkeiden latinankielisiä nimiä ihan käytännössäkin tarvinneeksi (muistakaa siis tulevat fuksit lukea osteologianne hyvin sitten syksyllä! :D).
(Mahdollisille ei-eläinihmisille selvitykseksi, että etenkin monien isojen rotujen koirilla esiintyy perinnöllisiä vikoja kyynär- ja lonkkanivelissä, minkä vuoksi ne on kuvattava ennen jalostuskäyttöä.)
Pääasiassa ne mun käsieni läpi kulkevat kyynärkuvat näyttävät aivan siisteiltä ja terveiltä, korkeintaan tällaisilta:
ED:n eli elbow (eli kyynär-) dysplasian kannalta tärkeitä kohtia:
- keltainen nuoli: radiuksen ja ulnan eli värttinä- ja kyynärluun välimatka
- punainen nuoli: puuttuva proc. coronoideuksen kraniaaliraja (fragmented coronoid process, FCP)
- valkoinen nuoli: ulnan eli kyynärluun osteoartriitti
Joskus tulee kuitenkin vastaan myös tämännäköistä jälkeä:
Ylläolevassa kuvassa huomio kiinnittyy aika äkkiä tuohon selvästi ulnasta irrallaan olevaan "luunsirpaleeseen"
(keskellä niveltä/ sen yläpuolella terävä kolmiomainen pala). Edistyneemmät elukkalaiset (ja kyynärvikaisten koirarotujen harrastajat) varmaan kääntyilevät nyt huvittuneina tuoleissaan, mutta itse voin rehellisesti myöntää, ettei mulla ollut hajuakaan siitä, mikä moinen sirpale voisi olla. Parasta tässä opintojen aloitusvaiheessa onkin, että kaikki on vielä kovin uutta ja ihmeellistä, eikä kukaan (paitsi yli-innokkaat sukulaiset, naapurit, kaverit, eläinkaupan tädit...) odota meidän tietävän vielä mitään. Saa surutta heittäytyä tietämättömäksi ja kysellä tyhmiä :D No, epänormaaliksi rakenteen toki tunnistin ja eläinlääkärin arvio kyynäristä (3/3 - vaikea aste) puhui sekin karua kieltään. Kotona tulin kuitenkin vielä tutkineeksi asiaa hieman tarkemmin ja koin muutaman a-haa-elämyksen:
1. Kyynärpää muodostuu sikiöllä useista luutumiskeskuksista, siis erillisistä pikku luista, jotka vähitellen luutuvat yhteen kolmeksi luuksi (ulna, radius ja humerus) (a-haa!)
... tai joidenkin epäonnekkaiden koirayksilöiden kohdalla jättävät luutumatta. (Note to self: tosiaan elbow dysplasia - kyynärnivelen kehityshäiriö - ring any bells?)
Yllä olevassa kuvassa kannattaa muuten huomata piskuinen "anconeal process" eli kotoisammin latinaksi käännettynä "processus anconeus", tarinamme johtotähti. Livenä rikospaikaltaan fyysistä apuvoimaa käyttäen poistettu konnamme näyttää jotakuinkin tältä...
... ja eläinlääketieteen piirissä hänet tunnetaan paremmin agenttinimellä UAP - Ununited Anconeal Process.
2) UAP (vas. kuvassa) hoitelee mielellään hämäräbisneksiään yhdessä rikoskumppaniensa...
.... FCP:n eli (Fragmented Coronoid Process) ulnan mediaalisen eli sisemmän varislisäkkeen irtopalan sekä...
... OCD:n (osteochondritis dissecans eli nivelrustossa ja sen alaisessa luussa esiintyvän luun vaurio, jonka seurauksena rustosta voi irrota kokonaisia paloja, ns. joint mouse) kanssa (a-haa!).
Kyynärkuvat täältä, täältä, täältä ja täältä.
Toivottavasti onnistuin selittämään oivallukseni niin, että joku muukin pysyi kartalla. Oma oloni on ainakin
Lienee siis parempi siirtyä vähin äänin "Dear Johnin" pariin ja toivotella hyvät viikonloput kaikille! Itse ajattelin olla pitkästä aikaa tekemättä yhtään mitään. Syntisen houkutteleva ajatus! :)
Mielenkiintoinen postaus. Aihe koskettaa varsinkin nyt, kun on omaa koiraa hankkimassa ja mahdollisesti kasvatustoimintakin voisi kiinnostaa jossain vaiheessa...
VastaaPoistaTämmöset postaukset on kivoja. Tuli tosta mieleen, että eikös sellasia koirarotuja ole, joille normaalina pidetään, jos on B, C tai D-lonkat, mutta toisella rodulla kyseinen löydös olisi vakava lonkkavika.
VastaaPoista-H
Onneksi löysin tämän ihanan blogin! :) Olen saanut paljon hyödyllistä tietoa eläinlääkiksestä ja aion jatkaa lukemista.
VastaaPoistaOlis vähän kysyttävää tuosta elukkaan pääsemisestä. Tällä hetkellä olen amiksessa, mutta kovasti haluaisin eläinlääkäriksi. Onkohan mitään mahdollisuuksia päästä sisälle ilman lukiota? Ajattelin ruveta itsekseni lukemaan fysiikkaa ja kemiaa, ja vähän biologiaakin. Galenosta olen vähän selaillut, eikä se nyt täysin hepreaa ole mulle. :D Mitäs luulet, jos vain motivaatio riittää ja luen tarpeeksi, niin voinkohan päästä eläinlääkikseen? :)
Janita: Kiitos ja juu, Koiranettiä kannattaa kyllä syynätä tarkkaan, kun on koiraa ja etenkin jalostussellaista hankkimassa :) Lonkissa tosin tuntuu enemmän vielä sanottavaa yleensä olevan kuin kyynärissä.
VastaaPoistaH: Kiitti :) Kyllä nuo asteet C ja D aina samalla tavalla kertovat samoista dysplastisista muutoksista, mutta kaikissa roduissa sitä ei pidetä niin pahana. Esim. jos on kovin lonkkasairaita rotuja, C-lonkkia voidaan pitää senrotuiselle ihan hyvinä ja rotujärjestö voi sallia näiden käytön jalostuksessa helpommin kuin terveemmän rodun järjestö.
Toisaalta monilla pienillä ja kevyillä koiraroduilla C:n lonkat eivät dysplastisuudeestaan huolimatta välttämättä koskaan oireile tai aiheuta mitään näkyvää vaivaa koiralle, koska nivel ei pienellä koiralla joudu sellaisella rasitukselle (pl. esim. agilitytykit).
Hyvä kuitenkin, että otit esille tämän asian suhteellisuuden ja tosiaan nuo asteethan ovat vain eläinlääkärien subjektiivisia arvioita nivelten tilasta :)
Sini: Kiitos kovasti kehuista :) Ilman lukiota on ihan mahdollista päästä elukkaan (ja onhan monilla lukion vuosia sitten käyneillä fy/ke monesti hakuvaiheessa jo aika hyvin unohtunut), jos vain on valmis tekemään töitä. Fysiikan ja kemian (bilsasta korkeintaan ihmisbiologia ja joku hmm, solubilsaa? käsittelevä) kirjat vain nenän alle ja opiskelemaan kaikki perusteellisesti ja järjestelmällisesti laskuharjoituksiin painottuen (varsinainen kirjojen teksti lähinnä vain ymmärtämistä varten). Jos kuitenkin alkaa tuntua rankalta tuo itseopiskelu ja ehkä muutenkin kannattaa kyllä mennä myös mahdollisimman pitkälle valmennuskurssille tai hankkia ainakin io-materiaaleja.
Eli jos motivaatio vain riittää, niin siitä vain! Mutta jos voimat alkaa rapista jossakin vaiheessa yksinään pakertamiseen niin ehdottomasti jollekin pitkälle valmennuskurssille tai iltalukioon! Auttaa oppimista ja ymmärtämistä sekä jaksamista paljon, kun on joku pätevä opettaja selittämässä asiat ja vertaistukea kamppailemassa samojen asioiden kanssa :) Mutta kyllä se oman unelmankin toteuttaminen jo palkitsee aika hurjasti.
Tsemppiä matkaan ja tule ihmeessä joskus kertomaan, miten projekti etenee :)
Kiitti vinkeistä! :) Kävin lainaamassa kirjastosta kemian lukion ensimmäisen kurssin kirjan ja rupean sitä nyt opiskelemaan. Kyllä siellä onneksi jotain tuttuja asioita yläasteelta on, joten ihan toivotonta tämä ei ole. :)
VastaaPoistaOlenkin katsellut noita valmennuskursseja, mutta kaikki ovat liian kaukana. :( Niitä materiaaleja ajattelin kuitenkin hommata!
Ja tosiaan nyt syksyllä alkaa viimeinen vuosi amiksessa ja senkin jälkeen on vielä mahdollista jatkaa puoli vuotta tuossa koulussa, joten aion tähdätä elukkaan vasta vuonna 2012. Toki ajattelin mennä jo ensi vuonna pääsykokeisiin, että näkee vähän millainen se koe on ja muutenkin saa paremman käsityksen omasta edistymisestä. Mutta tosiaan realistinen tavoite on vasta vuoden 2012 pääsykokeet. :)
Ja varmasti tulen vierailemaan täällä monta kertaa, saan nimittäin tosi paljon motivaatiota tätä lukiessa! :)