sunnuntai 25. maaliskuuta 2012

Juhla on kerran vuodessa vaan!

Ihanaa olla kotonakotonakotona! Teurastamoharjoittelu punaisen lihan puolella oli paljon siipikarjapuolta rankempi - itse asiassa monistakin syistä, joita en nyt tässä julkisesti viitsi lähteä puimaan. Edelleen voisin kuvitella tekeväni tarkastuseläinlääkärin sijaisuuksia esim. kesäisin, mutta meidän vuosikurssimme on nyt ensimmäinen, jolle ei tätä mahdollisuutta enää ennen valmistumista suoda. Hiukan me tulimme pohtineeksi myös sitä, että mikä mahtaa olla tulevien eläinlääkärisukupolvien teurastamoharjoitteluiden kohtalo, kun jo nyt joidenkin harjoittelupaikat olivat kiven alla, eikä teurastamojen motivaatio ottaa harjoittelijoita vastaan varmastikaan tuosta kolmosten tarkkaripätevyyden poistamisesta nouse.

Muutenkin ehdimme harjoittelukaverini kanssa joutessamme suunnitella koko koulutusohjelman uusiksi: lihantarkastus voitaisiin sijoittaa vasta viimeiselle vuodelle elintarvikehygienian yhteyteen ja teurastamoharjoittelu saisi olla lyhyempi. Näin kolmosella saisi jo alkaa paneutua kunnon kliinisiin (nyk. neljännen vuoden) opintoihin, jotta niiden opiskeluun ja omaksumiseen jäisi enemmän aikaa ja hermoromahduksilta vältyttäisiin. Musta on ylipäätään hassua, että niille tavallaan tärkeimmille jutuille on omistettu meidän kuuden vuoden opinnoista ainoastaan yksi vuosi. Lisäksi prekliinisiin opintoihin voitaisiin ympätä pakollinen pieneläinklinikka- ja/tai kunnaneläinlääkäriharjoittelu, jotta luennoitsijoiden käyttämä eläinlääkärislangi (Propo, pussittaa jne.) kävisi kaikille jo ajoissa tutuksi. Kenelle voin näitä master planejani toimittaa? :D

Ajelimme tosiaan jo perjantaina Vantaalle valmistautuaksemme eilisiin vuosijuhliin. Tässä hiukan kuvasatoa illalta - valitettavasti pokkaritasoisena, mutta parempi kai sekin kuin ei mitään?

Metrossa
Käväisin yhden maissa kampaajalla ja sain taas ihanan kampauksen! Kyllä nuo kiharapehkot taitaa olla mun juttuni tai sitten en vain ole sitä upeaa nutturakampausta päässyt vielä omakohtaisesti kokemaan.Ylläolevassa kuvassa näkyy myös mun iltalaukkuni, jonka tilasin hiukan umpimähkään netistä, mutta joka sitten mätsäsi pukuni väriin (ja blingeihin) hiukan liiankin tarkkaan.


 O oli tilannut vuokrafrakin, joka etukäteissovituksen puutteesta huolimatta istui oikein kivasti.


Juhlapaikkana toimi edellisvuosista poiketen Agroksenmäen Holvikellari, joka hieman syrjäisestä sijainnistaan huolimatta yllätti viihtyisyydellään.



Ohjelma koostui perinteisesti puheista, laulusta ja jokusista muista ohjelmanumeroista. Eräs kurssikaverini oli mennyt samana päivänä naimisiin ja vietti häitään vuosijuhlilla. Melkoinen kunnianosoitus! :D



Alkuruokana oli vuohenjuustobruschetta. Olin tilannut viljattoman ja laktoosittoman menun, mutta joko viesti ei ollut mennyt ihan perille tai sitten mun annokseni päätyi vahingossa O:lle. Either way, ihan hyvää oli tuo pieni salaattikasa ja juusto, jotka annoksesta irti sain.



Samaa en voi sanoa pääruuasta ja aika moni pöytäseuralaisistani tuntui jakavan saman mielipiteen. Miksi peruna vaihtaa nimensä fondantiksi, kun se yksinkertaisesti leikataan sylinterin muotoiseksi?




Laktoosivammaisen jälkkäri. Miksi sokerivamma ei ole hyväksytty ruoka-aineyliherkkyys? ;)






Taas peilikuva! Galtsumatskua!

No oli se kommeena

... kun pelleilyltään kerkesi...

... vaikka levottomaksihan se sitten muutenkin lopulta meni!



Loppuilta sujui ilman kenkiä tanssiessa. Ei ihme, että aamulla oli jalkapohjat hiukan mustina! Yöllä koin myös elämäni toisen taksimatkan Helsingistä Vantaalle. Sankka lumipyry (täällä on talvi aina vaan!) ja kuiva kuski, joka ei osannut edes navigaattorin avustuksella Vantaalle. Onneksi ei maksanut sitä viittäkymppiä tällä kertaa!

Nyt yritän kammeta itseni sängyn pohjalta ylös ja syömään. Kiitos Pizza Online: rasvaista mättöä kotiovelle toimitettuna, tarvitsematta juurikaan edes kommunikoida - tällaisten aamujen (iltojen?) pelastus!

Sunnuntai-illan jatkoja sinne tupiin ja pirtteihin!

12 kommenttia:

  1. Miksi et viitsi julkisesti puida tuosta lihaharjoittelusta? Oliko se kamalaa :o

    Vuosijuhlat näyttivät komealta. Ihanan näköinen jälkkäri~

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, sanotaan, että vaitiolovelvollisuus rajoittaa osansa ja oma maalaisjärki sitten sen lopun :D Eikä tämä nyt tarkoita, että teurastamo olisi ollut jotenkin kauhea tai että olisin todistanut siellä jotain suurta vääryyttä tai eläinrääkkäystä, vaikkei tuollaisen lihantuotantoon kasvatetun eläimen elämä mikään iloinen olekaan. Osansa mun fiiliksiin toi tietty tuo maalla asuminen, joka ei mun mieluisin elintapa ole :)

      Mutta kiitti :)

      Poista
  2. Eikös eltdk:n opinto-oppaassa ollu joku eläinklinikka/kuntapraktiikkaharjoittelu, joka on kandivaiheen opiskelijoille tarkoitettu, jonka pituus on koko kaksi arkiviikkoa tai yksi arkiviikko + viikonloppupäivystys? Ainakin mun opinto-oppaassa (jonka sain eltdk:lta vuos sitten lohdutuksena siitä, etten päässyt yliopisto-opintomatkalla teijjän kouluun tutustumaan :D) on semmoinen harjoittelu nimellä "valinnainen harjoittelu 2 op" (sivu 83).

    Ps. Hieno mekko siulla vuosijuhlassa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, kyseessä on nimenomaan vapaaehtoinen harjoittelu (hyvä toki, että on edes se!), jota suurin osa ei suorita, kun taas teurastamo-, sikala- ja navettaharjoittelu ovat preklinikassa pakollisia.

      Musta osan noista pakollisista 8 harjoitteluviikosta voisi siis mieluummin käyttää kuntapraktiikkaan ja/tai pieneläinklinikkaan tutustuen, kun niissä suurin osa meistä tulee kuitenkin lopulta työskentelemään. Lisäksi itse koin ainakin nuo tilaharjoittelut hiukan liian pitkiksi ja liian vähän eläinlääkärin ammattia sivuaviksi (vrt. mitä opin viikon paskanluonnista vs. viikosta eläinklinikalla) nykymuodossaan :)

      Poista
    2. On se 12 päivää navetassa ja toiset 12 päivää sikalassa aika pitkä "kakku" lusittavaksi. Mutta toisaalta tiedekunta haluaa (varmaan?) varmistaa sen, että kaikilla eläinlääkäreillä on jokin käsitys lehmien ja sikojen perushoidosta, sillä kaikki eltdk-opiskelijat eivät ole maaseudulta (= karjatilalta) lähtöisin. :) Ja kyllähän kuntapraktiikassa / pieneläinklinikalla oppii huomattavasti enemmän kuin navettaharjoittelussa sitä tulevaa ammattialaansa (minäkin olen oppinut - huomattavasti - enemmän kuntapraktiikassa kuin navettatöessä, vaekka navettatöetä oon tehny viis-vuotiaasta alkaen... :P).

      Joo, itsekin olen sitä mieltä, että pakollinen eläinklinikka/kuntapraktiikkaharjoittelu (kesto 1 vko - 2 vko) olisi hyvä ja tarpeellinen juttu, vaikka suoraan ykkösvuonna, niin tulisi eläinlääkärin monipuolinen työtoimenkuva ammattitermeineen (flutteri, porata, kääntöhaarukka, jne.) tutuksi. Samalla siinä näkisi, että kiinnostaisiko esim. kuntapraktiikka vai pieneläimet. :)

      Poista
    3. On joo, etenkin tällaiselle märkäkorvalle, joka tuntee kutsumusta hiukan toiseen suuntaan :) Tuo tutustuttaminenhan siinä tosiaan on tarkoituksena, mutta mun mielestä siinä vaiheessa, kun en neljännen päivän jälkeen opi enää mitään uutta, vaan piinaan isäntää pakollisilla harjoitustehtävillä lypsykoneen osista (joita en tule enää myöhemmin muistamaan), voisin keksiä hyödyllisempääkin käyttöä näille harjoittelujaksoille ;D

      Poista
  3. Kaunis puku ja ihanat hiukset :) On se välillä ihanaa pukeutua kauniisti!

    Ihmettelin tuota, että miksi tarkastuseläinlääkärin sijaisuusmahdollisuus on poistettu? Eikö se olekin ollut monille hyvä väylä myös tienata opintojen aikana?

    Nimim. tämän kevään pyrkijä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti, nimenomaan :) Teki hyvää kyllä kaiken teurastamotouhun jälkeen!

      Oot ihan oikeassa ja tarkkareiden näkökulmasta on ollut parempi saada kesäsijaisiksi kolmosia, joilla lihantarkastuskurssit+teurastamoharjoittelu on tuoreessa muistissa, kuin vastavalmistuneita, lihantarkastastuksen jo unohtaneita eläinlääkäreitä. Lisäksi sijaisia on noin yleensä ottaen (muilta tahoilta) vaikea saada, joten tästä uudistuksesta ollaan myös teurastamoilla harmissaan ja osalle siitä aiheutuu paljonkin päänvaivaa lomien sovittelussa. Ymmärtääkseni tämä johtuu nyt kuitenkin jostakin EU-pykälästä, jonka mukaan sijaistamiseen tarvitaan eläinlääkärin pätevyys. Aikaisemmin sääntöä on onnistuttu hieman kiertämään, mutta ei enää. Jotkut vanhemmat, aiemmin tarkkareita sijaistaneet opiskelijat saavat vielä sijaistuksia tehdä, mutta entäs kun hekin siirtyvät muihin tehtäviin? Vaikea tilanne.

      Poista
  4. Itse koen ongelmaksi lähinnä sen, että nuo klinikkasanat tulevat ensin esiin klinikoilla työskentelevien opiskelijoiden suista, joita sitten luennoitsijat jatkossa käyttävät olettaen, että kaikki ymmärtävät niitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ongelmaa aiheutuu tuostakin suunnasta, mutta nähdäkseni se ratkeaisi sillä, että kaikki kävisivät läpi klinikkaharjoittelun, jonka jälkeen niin pieneläinhoitajina koulun ohella työskentelevät että kaikki loputkin olisivat luennoilla tasavertaisemmassa roolissa mitä tulee tuohon termien viljelyyn... ja muutenkin :)

      Poista
  5. Oltiin (toistamiseen) samassa aamubussissa, taidetaan asua samoilla nurkilla, mut en viitsinyt nykäistä hihasta. Eipä mulla muuta kun et tykkään sun blogista :-D

    Ihme (ja omasta puolestani inhottavaa), että teurastamoharjoittelu on pakollinen mutta pieneläinklinikka ei! Mitenhän itse pärjäisin moisessa, kun olen kasvissyöjä ja lähtisin sinne varmasti karmeilla ennakkoluuloilla. Mutta enpä kyllä voi mitenkään kuvitella teurastamoa mieluisaksi paikaksi, vaikka näitä ennakkoluuloja ei olisikaan. Tosin ehkei kannata tällaisia miettiä, kun en ole sen pääsykokeen eteen juurikaan mitään tehnyt... (*maisteri väärältä alalta*) t. rea

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua, voin kuvitella et mä en aamubussissa muutenkaan näytä kovin helposti lähestyttävältä - unihiekat silmissä ja musiikit korvilla :D Saa kyllä silti aina moikata! :)

      Joo ja tuollaiset ennakkoluulot meitä nimenomaan kehotetaan karistamaan pois ennen harjoittelua. Eipä se helppoa varmasti monen etiikan tajun kannalta kuitenkaan ole.

      Ja hip hip, fysiikan ja kemian pariin siitä, niin päästään jäämään samalla pysäkillä! ;)

      Poista