Oon tosiaan hukannut kamerani USB-piuhan luultavasti sienimetsään, hehe, joten en ole pystynyt lataamaan kuvia koneelle. Kuvittelin, tai oikeastaan pidin aivan itsestään selvänä, että moiset johdot olisivat kaikissa kodinkoneliikkeissä rutiinisti myytävää käyttötavaraa, mutta höpöhöpö - mistään ei löydy juuri oikeanlaista! O sitten mun tuskastelua viikon verran sympatiseerattuaan huomautti tänään tänne tultuaan, että mun läppärissä näyttää olevan paikka kameran muistikortille - johtoa ei siis tarvita, great! Niinpä oli pakko päästä heti kirjoittelemaan ja ajattelin aloittaa opiskelujuttujen päivityksellä.
Epidemiologian ja APEA:n kurssit alkavat pikku hiljaa olla voiton puolella ja täytyy myöntää, että eivät nämä ihan mun lemppareihini ole kyllä nousseet. Jos jotain positiivista haluaa hakea, niin monet tartuntataudit ovat syksyn aikana kyllä kertaantuneet ja aiemmin mainitsemaani näytelmää ja PowerPoint-esitystä luovasti yhdistelevää ryhmätyötämme on ollut kiva tehdä. Etenkin nyt, kun valmista jälkeä pääsee jo ihastelemaan. Päivät yliopistolla ovat niinikään säilyneet lyhyinä ja harvana päivänä olen siellä yli neljää tuntia viettänyt. Näistä kursseista ei ole olemassa (tai ainakaan meillä käytössä) edes mitään oppikirjaa, joten kotihommatkin ovat olleet aika vähissä edellisvuosiin verrattuna. Tosin kotitentin kahdeksaa sivua pitäisi kai jossakin välissä alkaa vääntäämään - vielä viikko aikaa...
Muutaman astetta mielenkiintoisemman kirjahankinnan olen kuitenkin nyt tehnyt ja kerrankin ihan suomenkielisiä sellaisia!
Mikään näistä ei ole vielä tänä vuonna pakollinen, mutta tuosta anestesiologiasta on kuulemma hyötyä kevään farmakologiassa. Muut kaksi, eli synnytysopin ja eksoottisten eläinten oppaan hankin ihan omasta mielenkiinnosta ja edullisen hinnan houkuttelemina. Yhteensähän näille tuli lopulta hintaa reilut 80e.
 |
| Väärässä asennossa olevan vasikan kiskomistapoja... |
Vaan eiköhän tämäkin syksy tästä vielä iloksi muutu, kun päästään jälleen leikkelyiden - tällä kertaa patologisten sellaisten - kimppuun. Patologian blokki koostuu viime vuonna opiskelluista yleisestä patologiasta ja kahdesta elinpatologiasta, joista toisen kävin tenttimässä tuossa pari viikkoa sitten. Neljäs osuus on sitten tämä syksystä kevääseen jatkuva käytännönläheinen obduktiokurssi, jolla teemme
Tänään puolestaan pääsimme seuraamaan, kun patologi demosi meille kissan ruumiinavauksen (oikeaoppisesti eläintä pitäisi kutsua raadoksi, mutta ruumis kuulostaa musta luontevammalta), jota oli hurjan mielenkiintoista päästä seuraamaan! Oikeastaan mä sain kicksejä jo kävellessäni leikkelysalien ovista sisään ja tuntiessani kotoisan Eau de Raadon tulvahtavan nenääni. Kakkosellahan meillä ei ollut leikkelyitä ollenkaan ja kieltämättä niitä on tullut hiukan kaipailtua - niin pimeältä kuin se ehkä kuulostaakin, hehe.
Käytännössä kissaa siis tarkasteltiin ensin päällisin puolin (suu, limakalvot, ruumiinaukot, turkki, ihonalaiskudos...) ja avattiin vatsaontelo. Pernasta, maksasta ja munuaisista otettiin näytteet histologisia tutkimuksia varten ja kaikki elimet piskuisia lisämunuaisia myöten irrotettiin tarkempaa tarkastelua, palpointia ja viiltämistä varten. Samoin toimittiin lantio- ja rintaontelon kohdalla. Myös kallo avattiin ja aivoista otettiin näytteet. Makroskooppisesti tarkasteltuna pernasta, maksasta, sydämestä ja luuytimestä löytyi muutoksia ja pääsimme pohtimaan erilaisia erotusdiagnooseja, kuten kasvainsairauksia tai alkueläintartuntaa. Huippumielenkiintoista ja opettavaista! Tuli taas sellainen fiilis, että onneksi on tullut valittua juuri tämä ala!
En malta odottaa, että parin viikon kuluttua päästään itse vastaavien "keissien" kimppuun. Täytyy varmaan kaivella jälleen paton kirja esille ja koittaa ehtiä kertailla tärkeimpiä juttuja hiukan ennen ensimmäistä avausta, että vielä muistaisikin asioista jotakin...
Nyt kuitenkin sohvan nurkkaan, viinilasi kouraan ja leffa pyörimään, perjantai-illan jatkoja! :)
Ihana postaus. Kiva kun kirjotat näistä. Galenoksen kuoppaus ja muut kaiken maailman asiat ovat saaneet aikaan kolauksen motivaatioon.. toivottavasti vain väliaikaisen. Tällaiset postaukset auttavat kummasti. kiitos!
VastaaPoistaKyllä se siltä kuulostaa, että oikealla alalla olet! Aina yhtä kiva kuulla jonkun olevan niin motivoitunut ja innoissaan!
VastaaPoistaHuokeita kirjoja teillä. Duokkarin kirjat maksavat yleensä opiskelija-alennuksen jälkeen 50-70e kappale ja käytännössä kaikki olisi pakko hankkia, koska kirjasto ei riitä ja luentomateriaalit ovat klinikassa lähinnä kuvia. Mä olen pyrkinyt ostamaan käytettynä ja ennakkoon, aina kun kohdalle osuu. Silti tänä vuonna on kyllä mennyt ihan karmeita summia rahaa kirjoihin.
Aika loistavasti teillä ruumiinavauksia. :) Meillä tuollaista itsenäistä leikkelyä oli vain ykkösellä, kakkosella ja kolmosella seuraamme lähinnä vierestä patologin suorittamia obduktioita. Ihmispuolella vainajia on vaikeasti saatavilla opetuskäyttöön. Mutta eipä ne peruslääkärit ruumiinavauksia teekään, joten turhaahan siihen olisi liikaa aikaa käyttää ellei patologiksi erikoistu. Tekevätkö ihan ell kuolinsyyn selvittämisiä vai onko se oma erikoisalansa?
Pystyykö noita kirjoja hommaamaan vaan tiedekunnan opiskelijat? Tuo synnytysoppi kiinnostaisi hevoskasvattajaa. Viimeeksi viime vuonna jouduin kaivelemaan varsaa, en siinä onnistunut mutta ei onnistunut eläinlääkärikään :( Mielelläni imen kaiken mahdollisen tiedon, tässä asiassa kun oma apu on korvaamaton, päivystävät ovat usein tunnin ajomatkan päässä.
VastaaPoistaAnonyymi: Hyvä, jos kelpasi :) Opiskeluista aina pyydellään postauksia, joten koitan niitä kirjoitella, aina vaan ei ole kauheasti sanottavaa.
VastaaPoistaMarika: Joo, kerrankin ihanan ohuita ja suomenkielisiä kirjoja :) Kivaa vaihtelua niiden englanninkielisten järkäleiden rinnalle. En tosin tiedä, vaaditaanko itse kursseilla vielä jotain kattavampia teoksia.
Ja itse asiassa ilmaisin ehkä asiani hiukan huonosti, vaikka kurssi näennäisesti jatkuu syksyltä keväälle, ei meillä obduktioita ole kuin kahdella viikolla muistaakseni. Aiemmin niitä oli huomattavasti enemmän, mutta määriä ruukattiin alas, kun opiskelijoiden sisäänottokiintiötä nostettiin pari vuotta sitten 55:stä 70:een :( Harmi. Eläinlääkärit voivat tehdä ruumiinavauksia potilailleen, jos asiakas niin haluaa, eikä esim. taloudellisista syistä halua lähettää sitä patologin avattavaksi. Varsinaisia patologeja siis työskentelee ainakin Evirassa ja tiedekuntamme paton salilla.
Anonyymi2: En mä usko, että ne kauheesti kyselevät opiskelijakortin perään, jos marssit kirjakauppaan ostamaan :) En tosin tiedä, saako noita painettuina muualta kuin keskustan Yliopiston kirjakaupasta. Sama opus on kuitenkin luettavan sähköisenä versiona täällä: http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/ela/sarjat/oppimateriaalia/3/kotielai.pdf
Hei
VastaaPoistaOlisko sulla heittää vinkkiä, mistä (kirjoista) löytyisi tietoa tavan maalaiskissan perusfysiologiasta ja -anatomiasta? Mielenkiinto heräsi ihmetellessä kissan kilpirauhashormoniongelmia ja -lääkitystä.
Terv. humaanimedisiinari
Fysiologian kirjana olen itse käyttänyt Physiology of Domestic Animals (tehty ihmispuolen vastaavan oppikirjan perusteella ja muistuttaa pitkälti sitä) ja anatomiasta Dycen Veterinary Anatomya ja Königin Veterinary Anatomy of Domestic Mammals. Ihan hirveästi ainakaan noissa anatomian kirjoissa ei kilpirauhasta käsitellä, joten kannattaa tsekata ainakin tämä linkki: http://www.lbah.com/feline/hyperthyroidism.htm#anatomy
VastaaPoistaKiva postaus :D Tuli tässä innostuttua 110% ettimää tietoa eläinlääkiksestä ja löysin blogisi. Tuskin näitä enää huomaat, mutta kysyn kumminkin että kuinka monet kirjat ovat englanniksi, ja että kuinka paljon kirjoihin menee rahaa?
VastaaPoistaLähes kaikki ovat englanniksi ja rahaa saa uppoamaan 0-400(?)e per vuosi, riippuen kuinka paljon haluaa panostaa. Jos ei hanki kaikkia kirjoja itselleen (vaan lainaa kirjastosta tai menee prujuilla), pääsee halvemmalla. Samoin käytettyjä metsästämällä säästää :) Ja joinakin vuosina ei paljon "pakollisia" oppikirjoja tarvitse hankkia.
Poista