keskiviikko 13. heinäkuuta 2011

On holiday

Ensimmäisen lomapäivän kuvaoksennus seuraisi tässä.

Aamupäivällä käytiin uudessa vasta-avatussa suomalaisen kirjan museossa Sastamalassa. Yllätyin positiivisesti museon moderniudesta - olisin voinut kuvitella näin pienen paikkakunnan panostuksen vähäisemmäksi. Itse aihe ei tosin sydäntäni liiemmin lämmittänyt, mutta hieno paikka se oli silti nähdä, kun niin moni oli kehunut.


Katonrajassa kiersi pieni sähköjuna, jonka kyydissä oli eri satuhahmoja


Säilytyslokeroihin oli keksitty kiva teema - kirjailijoiden karikatyyreja

Kiellettyjä kirjoja roviolla
Museon yhteydessä oli myös pieni kiva kahvila, joka piti tietysti testata.


Vapaasti koottu salaattiannos oli ihan loistava! Leipäjuustoa, mozzarellaa, oliiveja, kylmäsavulohta... ja ihana kastike 6e.
Syödessämme myös Herra Hakkarainen kävi esittäytymässä viereisestä nimikkotalostaan

Seuraavaksi poikkesimme veljeni ja avokkinsa luona kissoja ihmettelemässä. Huomaa, että Taikallakin on kasvattajan luona hankittua kokemusta kissoista - niin hienosti se osasi antaa kissoille tilaa ihmetellä. Harmi, että mahasyöpä vei pari viikkoa sitten pariskunnan maine cooneista vanhemman, joskin vasta 3-vuotiaan uroksen - siitä ja Taikasta olisi voinut tulla jopa kavereita.


T2 oli leiponut ihanan karppisuklaakakku-pohjaisen mansikkatortun, aiai...


Illalla nähtiin vielä T:n kanssa ja sain Tampereen tuomisina uuden puhelimen oman Vantaalle jääneen ja muutenkin vaihtoon mennossa olleen nokialaiseni tilalle.

Nokia C5-03, ihan täydellinen mun tarpeisiin


Illalla annettiin koirien juoksennella keskenään T:n lapsuuskodin rannassa. Erityisesti Taikalla ja Miyu-shiballa riitti vauhtia, mutta jaksoi se Iippukin painaa :) Vain Mandy tuntuu jäävän nelikon touhuista vapaaehtoisesti syrjään.



Siamsoopeli kääpiöluppa Aris ja ruskeasoopeli hermeliini Silvia, T:n kanit
Vesi oli lähes yhtä lämmintä kuin ilma...
... ainoa, joka siitä pääsi nauttimaan, oli tosin alla näkyvä shelttilapsonen.





Uiminen sujuu jo hienosti! Ilman lelua veteen ei vielä mennä, mutta niiden perässä välittömästi :)

Uitettu koira

My precious two
Yö meni ihmissuhdesotkujen ratkomiseen (some things never change around here), joten tänään olen lähinnä nukkunut ja käynyt hiukan shoppailemassa.

Nyt tulin S:lle ja pian olisi tarkoitus käydä istuskelemassa hiukan iltaa jossakin - josko näkyisi vaikka tuttuja. Hyvää pikkulauantain jatkoa siis itse kullekin!

3 kommenttia:

  1. Meijän koira on sellanen vesipeto, mut se ei laita koskaa päätä veden alle. Mietin, että vois varmaan lelun kanssa yrittää opettaa sukeltamaan. Mutta on pystyt korvat, nii oon aatellu että menee herkästi vettä korvaan ja tulee korvatulehus. Toisaalta oon nähny pystykorvaistenkin koirien sukeltelevan, kun ne korvathan kaartuu sillee sivuille. Tiedätkö sinä aiheesta mitään?

    -H

    VastaaPoista
  2. Taika on kyllä vaan uskomattoman kaunis koira, joka kerta blogissasi vieraillessani jaksan ihmetellä samaa. :)

    VastaaPoista
  3. H: Hmm, itse pitäisin ihan hyvänä, jos koira ei laita päätään veden alle - juurikin tuon korvatulehdusvaaran vuoksi. Tulehduksenhan voi saada jo ihan pää pinnalla polskuttelusta ja roiskevedestäkin :) Ja en nyt ehkä itse pysynyt ihan kärryillä, että siis miksi sen koiran pitäisi sukeltaa - kiva temppuko? :D

    Pystikset eivät ole varmaankaan ihan yhtä alttiita kyllä uimisesta aiheutuville korvatulehduksille kuin luppakorvaiset lajitoverinsa, kun korva pääsee kuivumaan paremmin, mutta itse välttelisin riskiä kuitenkin :)

    Sonja K: Kiitti, kiva kuulla, kun juuri torstaina joku mies tuli tilittämään ihan päinvastaista :D Tosin ymmärrän kyllä, että merle ei ole kaikkien makuun ;) Itse taas tykkään kovasti!

    VastaaPoista